Munkkiliiga

Nonii, eka aloitukseni yleiselle.

Mikä on suosikkielokuvanne? Suosikkinäyttelijä vai onko sitä? Draamaa vai komediaa? Suomalainen elokuva vai ulkomaalainen? Mihin elokuvaan olet pettynyt? Käytkö usein elokuvateattereissa? Vai oletko elokuvaihmisiä ollenkaan?

Tässä illankuluksi aattelin alkaa jotain elokuvaa kattomaan ja aattelin nyt että täältä voi ottaa ylös muutamia hyviä mitä kerrotte. Harvoin ittellä tulee muuta kuin komediaa katottua mutta jos ollaan kaveriporukalla tai muutenkin useempia ympärillä, jaksan katsoa hyvin muidenkin tyylien näytelmiä.

Omaa suosikkinäyttelijää ei ole mutta Man and the naked gun- sarjasta ja sen päänäyttelijästä pidän erittäin kovasti. Suomalaisista elokuvista pidän, ettei tarvi keskittyä lukemaan tekstejä ja ne tuntuvat olevan helpommin tajuttavissa.

Heittäkääs pari hyvää elokuvaa ja pieni esitelmä elokuville.

Hmm. En oikein pidä elokuvista, mutta kyllä jotkin elokuvat menettelee, jokaisesta kategoriasta. Olen erittäin pettynyt elokuvaan "Eragon", toteuttivat ihan päin persettä sen, kun miettii, miten kirja meni. Puuttui liikaa yksityiskohtia, eikä elokuvaa nro 2 koskaan pystytä tekemään, ellei kokonaan rekonstruktoida aivan koko elokuvaa.

Siinä tarpeeksi tällä kertaa, ottakaa toki tuohon Eragoniinkin kantaa, haluan tietää muidenkin mielipiteitä, jos vaan ootte nähny.

Fast & Furious 5. Ehdottomasti katsomisen arvoinen leffa.

Tähän voisin heittää sen nimisen elokuvan kuin Fly boys. Katsominen arvoinen elokuva.
Pieni linkki priiffiin elokuvasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Flyboys_(film)

^- Fly boys on aivan älyttömän hyvä.

Itse pidän parhaimpina elokuvina Saw sarjaa (1-7). Pidän paljon juonesta, joka niihin kätkeytyy. Jokaisessa osassa oli jotain hämmentävää, joka sekoitti kokonaan omasta mielestä niin selkeän ajatusmaailman. Muutenkin olen kauhuelokuvien expertti  8) heittäisin listaan myös Fear dot comin.

Eilen katoin elokuvis "Battleship".Oli ihan hyvä annan sille kolme tähteä

Oma suosikkini ehottomasti koko X-Men sarja. Jos supersankarimättö kiinnostaa niin tässä sitä riittää. :D Elokuvia yhteensä 5kpl joist jokaisest pistän wikilinkit. Juoni kohta valitettavan tarkkaan paljastaa koko leffan juonen joten en suosittele lukemaan sitä kohtaa... Välttämättä. Mutta linkit pöytään:

X-Men 1 (http://fi.wikipedia.org/wiki/X-Men_(elokuva))
X-Men 2 (http://fi.wikipedia.org/wiki/X-Men_2)
X-Men 3: The Last Stand (http://fi.wikipedia.org/wiki/X-Men_-_viimeinen_kohtaaminen)
--
X-Men Origins: Wolverine (http://fi.wikipedia.org/wiki/X-Men_Origins:_Wolverine) (Tämä kertoo X-men sarjojen ehkätä suosituimman päähahmon, Wolverinen, elämäntarinan.)
X-Men: First Class (http://fi.wikipedia.org/wiki/X-Men:_First_Class) (Tämä elokuva kertoo miten koko X-Men saaga sai alkunsa, keskittyen pääasiassa molempien mutanttijoukkojen "johtajien", Magneton ja Professor X:n elämäntarinoihin.)

Tykkään kauhuista kuten texasin moottorisahamurhaajasta, saweista ja paranormal activityistä. Komediassa hyviä ovat scary moviet ja mies ja alaston ase, mr beania unohtamatta. Fast and furious sarja on kanssa hyvä, 2 osa taitaa kuitenkin olla paras. Pettymyksiä olivat nämä kaikki uudet animaatiot, vanhoissa disneyn piirretyissä paljon parempi tunnelma. Pettymyksiin kuuluu myös indiana jones.

Suosittelen lämpimästi kaikille Daft Punk's Electromaa. Ei todellakaan ole tavallisimmasta päästä tämä, mutta ite oon kattonu ainakin kahteen kertaan. Avartava kokemus.

Samaa mieltä, todella iso pettymys oli silloin viitisen vuotta sitten kun kävin katsomassa. Käytännössä vain hahmojen nimet olivat uskollisia kirjalle. Kuvaavasti parhaita paloja oli ne kohtaukset, missä oli mukana se pahiskuningas, jolla ei kirjassa ollut minkäänlaista roolia.

Paras näkemäni on puolestaan Tropic Thunder.

Pakko olla samaa mieltä. Elokuvasta puuttui muutenkin kaikki mahdolliset yksityiskohdat, tärkeimmät sellaiset.. :D

Samaa mieltä!

Iron sky on paras

Aikoinaan katsoin paljonkin elokuvia, teatterissa, vuokraten ja ostaen. Nykyään elokuvia en katso niin paljon, kun läppärillä katsoessa se on vähän ankeaa. Myös elokuvamakuni on vuosien saatossa muotoutunut hieman erilaisemmaksi kuin kavereiden, jotka tuntuvat katsovan vain vaikeaselkoista taide-elokuvaa. En osaa päättää yhtä ainoata parasta elokuvaa, sillä niitä on monia, eri lajeissa. Minulle parhain sillä hetkellä riippuu niin paljon mielialasta, kun kaikkiin mielialoihin ei sovi jokainen elokuva. Poikkeuksena on kauhuelokuvat, joita en katso lainkaan.

Jos tykkää vanhan ajan murhamysteereistä, "Gosford Parkissa" on jotain äärimmäisen viehättävää. Mutten kyllä yksistään rankkaisi tätä parhaimmat elokuvat listauksessa edes top 5:een, mutta joskus A. Chriestie tyyppiset rikostarinat kiinnostaa ja mielestäni elokuva on mielenkiintoinen.

Suomalaisista elokuvista ehdoton suosikkini on "Haarautuvan rakkauden talo". Yhdestä viiteen pisteasteikolla ehdottomasti 5 pisteen elokuva. Toki suomalaiset eivät ole parhaita tekemään komedioita, mutta farssit luonistuu ja tämä on juuri loistava farssi. Elokuva kertoo pariskunnasta, joiden tarkoitus on erota sivistyneesti.

"Salaisuuksia ja valheita" -elokuvaa en suosittele kenellekkään, varsinkaan miespuolisille actionhömppää tuijottavalle, sillä tästä puuttuu kaikki hollywoodsäihke. Tämä on siis loistava englantilainen draamaelokuva. Tosin tätä ei kannata katsoa, jos ei jaksa keskittyä vähän arkisempaan kuvaan, jossa päähenkilö on varsin surkea tapaus, jonka suurinosa perheenjäsenistä on surkeita, sekä elämäkin on surkeaa. Kuitenkin näyttelijät tekevät tästä elokuvasta minulle todella mielenkiintoisen ja tarina on koskettava.

Tarantinon elokuvista paras on "Pulp Fiction". Ohjaajalla on mielenkiintoinen tapa kertoa tarinaa, ja elokuvassa on mietitty kaikki jopa musiikkia myöten ja dialogit ovat rikkaita ja hauskoja. Mielenkiintoiseksi Tarantinon elokvissa tekee sen, ettei pahiksista voi olla pitämättä ja tämä on hänen elokuvistaan mehukkain.

Komedioissa on kaksi ehdotonta suosikkia: "Housut pois" - elokuva on ainoa, jonka teatterissa nähtyäni nauroin melkein ensimmäisistä sanoista lähtien lopputeksteihin asti. Toki se ei enää naurata niin paljon, mutta aikoinaan tuo oli hyvinkin erilainen elokuva. Elokuvassa englantilaiset duunarit ottavat siis housut lopulta pois, nimensä mukaan.

Toinen on "Nyt tai ei koskaan", jossa loistavat näyttelijät (J. Nicholson, M. Freeman) ja hauska tarina vie mukanaan. Mielestäni tämä loistava elokuva on saannut aivan liian vähän huomiota osakseen. Elokuvassa siis vähän varttuneemmat miehet kuulevat kuolevansa parin kuukauden sisään ja päättävät toteuttaa ennen kuolemaa-listan mukaan erilaisia asioita, vielä kun ehtivät.

Romanttisia komedioita tulee katsottua eniten, koska niistä tietää, että kaikki kääntyy lopulta hyvin, ja monesti tulen katsoneeksi elokuvaa, kun haluan onnellisia loppuja. On monia hyviä, mutta ehkä tällä erää mainitsen vain hieman varttuneimmista ihmisistä kertovan elokuvan "Jotain annettavaa", jossa näyttelee J. Nicholson ja D. Keaton. Tämä ei ehkä ole niin siirappinen kuin monet muut samankaltaiset elokuvat.

Elokuvasrajoista katselen mieluiten Harry Pottereita, pitänee myöntää. Vaikka noita elokuvia on parjattu ties miten, etteivät tee oikeutta kirjoille ja ovat muutenkin surkeita, niin kun olen lukenut kirjat pari kertaa ja katsonut elokuvatkin pari kertaa, niin kummissakin on omat hyvät ja huonot puolensa. On joitakin kirjoja, joissa elokuvan juonikuvio on vain hieman oivallisemmin tehty. Kirjoissa voi juonikuviot olla pitkiä ja polveilevia, mutta sellaisenaan ne eivät koskaan sovellu elokuviksi, sillä niistä tulisi pitkiä ja joidenkin asioiden selittäminen sillä formaatilla ei vain toimi. Joissakin elokuvissa juonikuvio on peräti loistavakin ja tiedän saavani tällä kommentilla sekä kirjasarjan fanien että muutoin Pottereita vihaavan ihmismassan halveksunnan. Mutta jos miettii, miten itse tekisi jostain kirjasta elokuvan, niin ei se voi onnistua oikomatta ja paisuttamalla asioita hieman eri vinkkelistä. Kirjoissa on aina enemmän yksityiskohtia, eikä niitä vain ole mahdollista saada elokuvalliseen muotoon, tekemättä 10 tuntisia spektaakkeleita ja kuka sellaisia jaksaisi katsoa?

Sarjiksista tehdyistä elokuvista juuri Nalayanan mainitsemat X-men -sarja on paras.

Surkeimmat elokuvat koskaan ikinä tehty ovat Hiljaiset sillat ja Satimessa. Nämä elokuvat on tehty vain ja ainoastaan kidutustarkoituksessa! Hiljaiset sillat oli siitä äärimmäistä kidutusta, että katsoin sitä kaveriporukan kanssa teatterissa, enkä tämän takia voinnut lähteä kesken kaiken pois, vaan jouduin istumaan yli kaksi tuntia siellä. Satimessa elokuvan lainasin, kun siinä luvattiin lopussa tapahtuvan jotain yllättävää... Katsoin alun, kelasin loppuun ja voinen sanoa muillekkin, ettei se oikeasti ole mitään yllättävää tai tee elokuvasta yhtään sen parempaa. Jopa noiden kahden elokuvan muisteleminen on kiduttavaa.

Lisään vielä jälkikäteen yhden elokuvan: Seikkailufantasiaelokuvista "Tähtisumua" on ehdottomasti katsomisen arvoinen. Siinä on yllättävänkin kuuluisat näyttelijät ja kirjan filmatisointi on onnistunut. Kuulin itse tuosta vasta vuosien jälkeen sen ilmestymisen ja onnistuin ostamaan alennusmyynnistä. Kirja on hyvä, elokuva on hyvä. Tämä siis kertoo kuinka nuori poika menee hakemaan pudonnutta tähteä päästäkseen kihloihin kylän suosituimman tytön kanssa. Tähti ei vain ole ihan sellainen kuin poika sen kuvittelee olevan.

Minulla ei ole suosikkinäyttelijöitä. Enkä hyviä jaksa alkaa luetella, kun tästäkin viestistä tuli jo ylipitkä.

Kuten huomaatte, kaikki nuo elokuvat ovat enemmän tai vähemmän vanhoja, eli nykyään katselen aika vähän elokuvia, sillä teatterissa ne maksavat maltaita ja läppäri on vain vähän ankea katseluväline.

Hyvä elokuvahan tuo oli, joskin näin jälkikäteen en kyllä muista mitään komediallista vivahdetta siinä olleen. Kun luin arvioita kyseisestä leffasta, niin siellä mainittiin jotain lopun arvattavuudesta, eikä kyseessä ole todellakaan ensimmäinen kerta, kun kriitikot valittavat jonkun elokuvan yllätyksellisyyden puutteesta, vaikka minä en käytännössä koskaan arvaa oikein yhtään mitään. Kieltämättä mukava katsoa jotain perushollywoodkamaakin, kun en ole niin paatunut käsikirjoittajien kuvioihin, että joutuisin kärvistelemään arvattavuuden suossa.

Verrattuna jo mainittuun Eragon-filmatisointiin Potter-elokuvat painivat aivan eri sarjassa. Käsittääkseni Rowling itse valvoi melko tarkasti, ettei elokuviin pääse mitään kirjojen hengen tai tapahtumien vastaista ja tuloksena on aivan katsottavia tekeleitä.

Psykologiset kauhut ja jännärit iskee. Mitkään verellä ja irtopäillä mässäily eivät jaksa kiinnostaa, kuten Sawit. Muita mieleenpainuvia kauhuja ovat Wolfcreek ja The Strangers.

Toinen on seikkailu- ja toimintakomediat. Muistan yhden ranskalaisen, joka oli yllättävän hyvä. Nimeä en vain muista. Monet Leslie Nielsenin pätkät ovat myös katsottavia.
National Treasuretkin ovat hyviä.

Vissiin noiden välimaastoon sijoittuu elokuva Knowing, Tieto. Tykkäsin lopusta, joka ei ollut ihan tavanomainen.

Ja tottakai osa piirretyistäkin uppoa........

Oliko elokuva ihan ranskankielinen, vaiko ranskalaisten tekemä? Luc Bessonin tekemä elokuva "Fifth Element- Puuttuva tekijä" on siis englanniksi näytelty kyllä, mutta rasnkalainen tieteiselokuva. Joka on todellakin hyvä toimintapätkä. Saatan käsittää väärin kyllä :)


Totta, en voi Eragonia kovinkaan paljoa kritisoida, koska kirjoja en ole lukenut ja elokuvastakin näin vain osan. Toki tuosta katsostusta osasta tajusin haluavani ihan oman lohikäärmeen!

Yleisestihän ihan järjestäen aina parjataan kirjafilmatisointeja. En ole kuullut kovinkaan monen ihmisen juurikaan kehunneen niitä onnistuneiksi. Toki myönnän, ettei kaikki ole alkuunkaan onnistuneita, mutta tiedän kyllä jonkun poikkeuksen.

Tuo aiemmin mainitsemani Tähtisumua tekee mielestäni oikeutta kirjalle, mutta siinäkin Neil Gaiman käsittääkseni oli mukana kuvauksissa jne, jolloin tulos ehkä on kirjalle uskollisempi. Hänen kirjoistaan tosin katselisin useammankin elokuvan muodossa. Olen kuullut, että "Neverwherestä" olisi tehty joko sarja tai elokuva, mutta enempää en asiasta tiedä (tietääkö joku muu teistä?). "Sandman" -sarjis voisi olla mielenkiintoinen elokuva, samoin henkilörikas kirja "Hyviä enteitä", sekä synkkä ja nuhjuinen "Unohdetut jumalat".

Mielestäni on vielä yksi ääripää, missä siis kirja on huonompi kuin elokuva. Kyseessä on Austenin "Järki ja tunteet". Kirjassa kierot ja pikkumaiset päähenkilöt eivät aiheuttaneet lainkaan sympatiaa hahmoja kohtaan, mutta elokuvassa taasen niistä kuitenkin pitää. Elokuvan/kirjan nimestä voi jo päätellä, että kyseessä ei ole toimintaa, vaan pukudraama.

Olen myös kuullut jonkun sanovan, että Piina olisi elokuvana parempi kuin kirjana, mutta itse en tiedä, kun olen nähnyt vain sen elokuvan. Lajinahan tuota tyylisuuntausta ei tule katsottua, mutta tuo elokuva oli mielenkiintoinen.

Ehkä varmaan kuuluisimpia kirja -elokuvasovituksia on "Taru sormustenherrasta". Mielestäni kirjat ja elokuvat olivat ihan hyviä, mutta eivät ehkä niin järisyttävän hyviä. Toki siis ilman tuota teosta, maailma olisi hurjan paljon köyhempi, mutta minuun ei uponnut ihan niin syvälle. Ehkä syynä on se, että ovat niin jättimäisiä spektaakkeleita, että se jyrää kaiken hienovaraisen.... (joo, nää on näitä mun perusteluita, joista olen saanut pidemmän aikaa kuulla, kun niissä ei ole mitään järjen hiventäkään.)

..tai Amélie, joka olisi ranskankielinen toimintakomedia..

Oi, miten olinkaan unohtanut Amélien? Se on todellakin loistava elokuva! En ehkä kuitenkaan osannut käsittää sitä toimintakomediaksi. Itse olen pitänyt sitä aina hyvänmielenelokuvana ;D Olen vähän ulalla noista lajeista, kun sekoitelmia on paljonkin, mitä tosin on hyvä, sillä liian yksipuoliset elokuvat on pidemmän päälle tylsiä.

Mä muistan neljä ranskalaista, jotka on ihan hyviä, - koko Taxi - leffasarja. :)

Päätinpäs herätellä vanhaa aihetta. Jos action elokuvat ovat ainoa elokuvamuoto, jota katsot, niin seuraava kannattaa jättää välistä.

Koskemattomat -elokuva täytti kaikki odotukseni sitä kohtaan. Se oli todella hauska ja lämmin.

Hieman juonesta: elokuva kertoo työkkärituilla elävästä pikkurikollisesta, joka päätyy erikoisen työhaastattelun jälkeen töihin rikkaalle kaulasta alaspäin halvaantuneelle miehelle. (Kylpyhuone vaikutti päätökseen.) elokuva kertoo heidän ystävyydestään.

Elokuva on ranskankielinen.

Itse ilkimys  :-* :-* :-* :-*:-* :-* :-*:-*:-*  :P

Salamavaras <3
Harry potter sarja <3

Hobitti ja tarusormustenherrasta ♥. Myös star warseja oon alkanu kattoon viime viikkoina.

Fellinin Naisten kaupunki. -b

Tänään neloselta klo 21, Knowing - Tieto.

Piin elämä 3D+Kulman pojat (Y)

Jos joku on kattonu 8-pallon, onko katsomisen arvoinen?

En osaa sanoo mitää suosikkileffaa tms. Kävin elokuvateatteris kattoo Devil Inside, enkä oo vieläkää päässy yli. Iha hirvee. Hyi.

Iho jossa elän on ihan mieletön.

Tuli katottuu tänään joku 9-alkanu leffa neloselta, en nyt tiiä oliko mitenkään niin hyvä komediaksi mutta kai sitä kattoo, ben stifler mikälie se näyttelijä.. 3/5

oliko american pie

Ben Stiller niminen näyttelijä näytteli Sub-leffassa kyllä... komediaa... Olikohan elokuvan nimi "Polly tuli kuvioihin"? Siinä Ben Stiller näytteli Rubenia, eli "Lubenia"?

Minä oon taas niit pimeit jotka rakastaa Saw:n tyyppisiä leffoja. Psykologiset kauhut ja trillerit ♥ Verellä läträäminen on hauskaa katsottavaa :-* Sitten voisin mainita Fear dot comin. Seki on aika psyko leffa mut ku tuli katottuu se joskus öä pienenä nii tykästyin :D joo oon pikkusest asti kattonu kaikkee paskaa nii ei ihme et on pimee mieli.. Paranormitki on iha hauskoi.

Grow suosittelen sitä cradle of fearia sul... Ois just sun tyyline :D (ite kestän ku ekat 30min kattoo sit meni liia rajuks xddd)

Oon nähny  8)

Kaverit ovat Hostel -nimisestä elokuvasta puhuneet jotain. Verta ja muuta mukavaa paljon, en ole valitettavasti itse vielä nähnyt.

Joskus vuos sitte tuli kattottua tuo ja senjälkee en haluanut kuulla enää koko elokuvasta. Olihan aika jännittävä.. Ne kuiskausväet ns. Enkelit.. Siis wut?

Niitä on 3 :D ihan mukavii nekin.. Aika sairaita sinällään kuitenki..mut ei se haittaa.

V/H/S kattoo ainki krapulas :D aika psyko kuitenkii.

Jos raa-asta ja sairaasta setistä tykkäät nii koitappa huvikses kattoa sellaset ku serbian film ja salo.. En varsinaisesti suosittele kenellekkään, eivät ole ehkä ihan täyspäisten leffoja.

Okidoki pitää bongata ne sitte 8)

Ihan pepusta ne sellaset leffat mä sanon.... :D

Sinult ei kysytä muru =D

Kauhu elokuvista uppoo juuri indie tyyliset gore elokuvat kuten Saw, Cannibal Holocaust, Hostel. Muita mieleisiä kauhuleffoja mm. The blair witch project, pari ensimmäistä elm streetia, 1960-luvun psycho. Stephen Kingin elokuvat ei kovin hyviä jos kirjat on lukenut mutta muutama on mieleen: Hohto, ensimmäinen maissilapset ja Cujo.
Nykyiset kauhuelokuvat ei niin uppoo mutta pari tullut käytyä kattoo elokuvis joista pidin, Mama ja Evil Dead.

Eniten pidän kuitenkin draamasta, historiallisiin ja tositapahtumiin perustuvista elokuvista. Eri bändeistä/ musiikki henkilöistä tehdyt elokuvadokumentit on loistavia.

Vois muuten sanoa että tän loppu vuosikymmenen vois odottaa jotakin kauhuleffoilta. Saatetaan nähdä nousua.

Hyh Cujo.. Me katottiin se H:n kans tos viime vuon.. Se oli iha hirvee :d koira parka. Se oli jopa sellain leffa joka jäi hetkeksi minun mieltä kaivertaan. Ja oli kiva sen jälkee mennä pimeeseen ulos :D

Ittellä meinas itkut piästä kun sitä koiraa katteli lopus. Outoo... Mut pidin sitä vähän koskettavana.

Juu isoja koiria tuli hieman vältettyy... :D

Mm en kyl haluu nähä sitä enää uudestaan ;D

Hölmö leffa se Cujo.

Suosittelen kahta Frank Darabontin legendaarista elokuvaa, ensimmäisenä mainittua monet sanovat maailman parhaaksi elokuvaksi..mun mielestä molemmat näistä vois olla. Varmaan monet nähneetkin mutta tosiaan, kannattaa ehdottomasti katsoa mikäli et ole vielä nähnyt.

Rita Hayworth - Avain pakoon(The Shawshank Redemption)

Vihreä maili(The Green Mile)

Kävin lomallani katsomassa aika kasan elokuvia. Toisen tai kolmannen elokuvan jälkeen päässäni alkoi muhia, että voisin kirjoittaa leffa-aiheeseen katsomistani elokuvista esittelyä ja pisteytystä. Tästä tuli aika pitkä ja vaikka tiedän varmaksi, ettei varmaan kukaan jaksa kaikkea lukea, omaksi ilokseni päätin aina parin elokuvan jälkeen kirjata ylös, mitä elokuvassa tapahtui, mitä pidin siitä ja paljon se pisteitä ansaitsi. Joskus teki mieli muuttaa pisteitä, mutta sen jälkeen kun ne pisteet kirjoitin, päätin ne pitää, koska pidemmän päälle ajateltuna, ne kuitenkin ansaitsivat juuri ne pisteet, mitkä saivatkin.

Elokuvat olivat (ehkä katsomisjärjestyksessä, jos muistan oikein):
Itse Ilkimys 2
Iron man3
Pilvikartasto
Yhdet häät ja kolme anoppia
Väärät paperit
Warm Bodies
The Bling Ring
After Earth
Unelmien pelikirja
Obvilion
World War Z

Jotkut elokuvat (tai elokuva) sai hieman huonommat pisteet, mutta kuitenkin mielestäni jokainen elokuva oli katsomisen arvoinen, ainakin uusi elämys, vaikka en kaikista elokuvan elementeistä pitänytkään ihan niin paljon. Elokuvat ovat minun oman käsitykseni mukaisessa paremmuusjärjestyksessä, niin että parhain on viimeisenä.

Tuntui, että taisin enemmän kritisoida parhaimmat pisteet saaneita elokuvia (lukuun ottamatta parhaita, koska ne olivat vain omaa luokkaansa), mutta luulen, että ne vähän kuin kestävät sen, eikä tarvinnut kytkeä elokuvaa katsoessa ”aivot narikkaan” –moodia, jolloin sitä ehkä huomaa kritisoitavaa enemmän. Noh, mitä tässä selittelemään, mun pisteet ovat nyt nämä ja paremmuusjärjestys juuri tämä. Ottakaa tai jättäkää!

Pisteytyksestäni hieman:
Pisteinä toimivat hymynaamat (  :) ) ja pisteitä on maksimissaan 5
Naurunaama ( :D ) kertoo, kuinka naurettava elokuva oli mielestäni ja nämä on ujutettu peruspistehymiöihin. Kauhuntuntemusmääränä on myös ujutettu peruspisteisiin  :o – hymiöllä.
Surkunaamoihin ei tarvinnut turvautua.

11) Warm Bodies –  :) :) +
Zombiromantiikkaa. Elokuva kertoo rakkaustarinaa, Zombista ja elävästä tytöstä. Zombit ovat vallanneet USA:n, lukuun ottamatta ainakin yhtä aidattua (hyvin korkea muuri) aluetta, mistä ihmiset joutuvat aika ajoin lähtemään, saadakseen lääkevarastoihin lisää täytettä. Erään tällaisen retken aikana zombit haistavat heidät, ja hyökkäävät.

Yksi zombipoika on hieman erilainen, hän ajattelee hieman sarkastisesti ja on muutenkin tunteellisempi. Tämä samainen poika on yksi noista zombeista, jotka hyökkäävät ihmisten kimppuun heidän lääkehakumatkallaan. Zombipoika tuntui ihastuvan heti yhteen matkalla olleeseen tyttöön ja ”pelastaa”/vie tämän tytön omaan kotiinsa. Zombi alkaa muuttua pikkuhiljaa ja pystyy puhumaan enemmänkin kuin yksittäisiä sanoja.

Elokuvassa on romantiikkaa, komediaa, actionia ja jokunen pelottava kohtakin (ainakin minulle).
Warm Bodies on katsottava viihdepaketti, jossa oli hauskoja kohtia, tai ainakin zombinpojan monologi alussa, missä hän sarkastisesti vinoilee elämälleen, oli viihdyttävä. Itse en vain ole silleen zombi-elokuvien ystävä ja elokuva oli paikoitellen hieman etova, kun aivoja hieman mässyteltiin (ei kannata syödä paljon kuvaa katsoessaan). Kuitenkin ihan katsomisen arvoinen elokuva, Zombi-sarkasmillaan, mutta muut vain vievät monta kertaa isomman korren.

10) Iron man 3 –  :) :)  :D
Marvel-action -elokuva. Jatkoa Iron mannin tarinalle, missä Tony Stark (Iron man) kokee paniikkikohtauksia, eikä voi nukkua, vaan sen sijaan rakentelee robottiasuja. Maailmalla tapahtuu outoja räjähdyksiä, mistä ei jää räjähdejälkiä. Myös ihmiset, joiden amputoidut raajat ja muut tappelunvahingot korjaantuvat silmien alla, hämmentävät Iron mania. Tony Stark haastaa syyllisiä tulemaan kotiinsa, haastamaan riitaa, jos heillä on pokkaa ja niinhän he myös tulevat.

Kesti hyvin pitkään, ennen kuin pystyin myöntämään itselleni, ettei marvel-elokuva pääse kärkikahinoihin tässä listassani. Tämä elokuva ei tosiaan räjäyttänyt tajuntaani samalla lailla, kuten Avengers tai X-men –elokuvat. Pidin kyllä tästäkin marvel-teoksesta, mutta se ei ollut parhaimmasta päästä. Marvelit ovat aina olleet mun juttu. Tämä oli hauska, vauhdikas ja paikoitellen hieman liian pelottava (mun makuun), mutta hieman liian tavallinen marvel-pläjäys. Viihdyttävä tämä oli ja ehdottomasti katsomisen arvoinen.

9) After Earth –  :) :) :)
Toimintaelokuva. Ihmiskunta on jättänyt maapallon, tuhottuaan sen asumiskelvottomaksi ja ovatkin löytäneet uuden planeetan, jossa ovat asuneet n. 1000 vuotta. Will Smith (Cypher Raige) poikansa (Kitai Raige) kanssa on avaruusaluksessa, mikä kohtaa meteoroidi parven ja alus vahingoittuu siitä niin paljon, että se on hajoamassa osiin, joten he joutuvat tekemään pakkolaskun maahan. Alus halkeaa kahteen osaan ja eloon jää vain Cypher ja hänen poikansa Kitai (koneen etupuoli). Cypher on loukkaantunut niin pahasti, ettei voi liikkua, joten Kitain pitää lähteä hakemaan hälytyslaitetta koneen takaosasta, mikä on 100km päässä ja kohtaamaan ne kaikki eläimet ja kasvit, mitä maassa nykyään on.

Elokuva on puhtaasti toimintaelokuva, ei romantiikkaa, ei komediaa. Oli jotenkin ihana nähdä, että maassa villieläimet olivat löytäneet paikkansa ja metsää kasvoi valtoimenaan ja maa tuntui voivan hyvin (yksi ituhippiluonnonsuojelija intoutui valtoimenaan), mutta kaikkea en tunnistanut maasta. Hassua oli se, ettei esmes raunioita näkynyt säilyneen, mutta ehkä he sitten onnistuivat laskeutumaan paikkaan, missä ei asutusta ollut. Hyvää elokuvassa oli myös se, että alkuintroa ei ollut kovinkaan pitkästi, vaan se tosiaan pääsi alkuun suht sutjakasti. Outoa oli se, ettei maapallolta löytynyt tarpeeksi pahaa loppuvihollista, vaan se piti tuoda avaruudesta maahan. Myös merissä olevien valaiden määrä oli niin massiivinen, ettei heillä voinut olla oikeasti tilaa uiskenteluun. Kyllähän tuota tosiaan katsoo ja on varmasti hyvä valinta, jos tykkää seikkailutoimintaelokuvista ja yksinäisistä selviytymistarinoista.

8 ) Unelmien pelikirja –  :) :) :) + (tanssista toinen lisä +)
Väittää olevansa romanttinen draamakomedia. On todellisuudessa romanttinen draama. Elokuva kertoo miehestä (Pat), joka löytää vaimonsa suihkusta harrastamassa seksiä yhden kollegansa kanssa. Hänellä pimahtaa ja hän hakkaa tämän henkihieveriin ja joutuu joksikin aikaa pakkohoitoon. Sen jälkeen hänen äitinsä tulee hakemaan poikansa asumaan luokseen. Hän saa kutsun ystävänsä illallisjuhliin, jossa hän tapaa ystävän vaimon siskon (Tiffany). Heillä tavallaan synkkaa heti, jonka takia he tapaavat useammin sen jälkeen. Jotta Tiffany välittäisi kirjeitä Patin entiselle/nykyiselle vaimolle, hän lupautuu toteuttamaan Tiffanyn unelman.

Komedia-viitteistä huolimatta elokuva ei ollut naurattava. Naurahdin tosin loppupuolella jollekin jutulle ja hymyilin joillekin. Elokuvassa on yritetty saavuttaa jotain uutta romanttisten komedioiden saralla, ja siksi he ovatkin tuoneet kaksi mielialahäiriöistä ihmistä yhteen ”tilaan”. Eli elokuva on omalla tavallaan synkkä ja siihen on haettu outoutta mielialahäiriöstä kärsivistä ihmisistä. Kuitenkin annan hurjan ison plussan siitä, että elokuvassa opetellaan erästä harrastustani ja sitä oli hyvin ilahduttava nähdä loppupuolella. Myös Jennifer Lawrence on saanut roolistaan Oscarin, mitä ei sovi ohittaa olan kolautuksella. Elokuva oli luonnolliseen tapaansa hyvä, vaikkakin minua häiritsi synkkämielisyys ja, että elokuvassa riideltiin ja huudettiin usein, monesti vieläpä päälle toisen ihmisen, sekä se, ettei se tosiaan ollut lupauksistaan huolimatta romanttinen komedia. Elokuva oli kuitenkin viihdyttävä, synkkämielisyydestään huolimatta, viehättävän outo, tassi on aina järjetön iso plussa ja, jos näyttelijä on saanut suorituksestaan Oscarin, on hän eläytynyt rooliinsa hyvin.

7) Identity Thief / Väärät paperit –  :) :) :D +
Komedia. Elokuva kertoo Sandy (nimi on unisex Sandyn mielestä) Pattersonista (mies), jonka henkilöllisyys varastetaan: luottokortit ja henkilökortti. ”Sandy” (nainen) kuluttaa ihan törkeästi rahaa (ostaa jopa kavereita, tavaroista puhumattakaan) ja Sandy saa lopulta poliisit niskaansa ”Sandyn” tekosten takia. Sandy päättää lähteä hakemaan ”Sandyn” kotiosavaltioonsa, puhdistaakseen maineensa työnantajansa silmissä ja samalla ilmiantaisi hänet poliisille, mutta matkalla tapahtuu useampi mutka.

Elokuva oli hauska. Naistähti oli koomisempi kuin miestähti.  Alku ei lähtenyt ihan niin lentävästi käyntiin, mutta sen jälkeen se rullasi oikein mallikkaasti. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että nais-Sandy ei edustanut perinteistä hollywoodmallia, vaan oli hyvinkin pyöreä ja samalla hänessä oli tavallaan enemmän potkua kuin mies-Sandyssä. Vitsejä siis tuli nössöstä Sandyistä ja ylipainoisesta ”Sandystä”.  Viihdyttävä paketti kaikin puolin suosittelen katsottavaksi vaihtoehtokomediaksi, Jim Careyn naamavääntelyn oheen.

6) Wordl War Z –  :o :o :o +
Zombie-toimintaa. Brad Pitt on ottanut lopputilin YK:n jonkinlaisista sotajoukoista, ollakseen perheensä kanssa enemmän. Ollessaan perheensä kanssa matkalla, iskee virusaalto kohdalle. Jonkinlainen rabies ihmisille, jolloin ihminen muuttuu raivopäiseksi saatuaan pureman sairastuneelta. He pelastuvat ja lopulta pääsevät Atlantin tukikohtaan, mikä on 300km Amerikan rannasta. Siellä selviää, että koko maapallo on saanut saman ongelman, missä ihmiset saatuaan viruksen, parissa sekunnissa tulevat raivopäisiksi, eli Zombieiksi. Taatakseen perheelle turvallisen paikan olla, Brad Pitt lupautuu takaisin omiin hommiinsa ja lähtemään erään tutkijan saattojoukkueeseen, selvittämään, mistä virus on peräisin, ja mikä on sen parannuskeino.

Huhhuh! Siis. Katsottuani elokuvan, huomasin heti sen jälkeen napsuttelevani huulteni takaa hampaita, kuten loppupuolen Zombie. Pelkäsin ihmisiä ympärilläni ja hyppäsin nahoistani joka kerta, kun kuulin kovan kolauksen ensimmäisen 5 minuutin aikana. Huomasin olevani hyvin hengästynyt ensimmäisen 40 minuutin aikana, elokuvan loputtua, koska sydän hakkasi vielä niin kovaa. Ostin jopa pari kuivamuonaa ihan vaan kaiken varoiksi (hävettää myöntää, mutta totta se on). Siis ihan liian pelottava elokuva Saikulle. Luulen, että tuo määrä pisteitä herui vain siksi, että se elokuva pelotteli minut niin perusteellisesti, ettei mitään rajaa. Elokuva oli siis ihan järjettömän pelottava, eikä sitä kannata katsoa, jos on yhtä säikky, kuten Saikku, ellei ole Brad Pitt vieressä mukana katsomassa elokuvaa. Vinkkinä voinen sanoa, että kannattaa seurata häntä ja totella ihan viimeistä pilkkua myöten, mitä hän sanoo, vaikka kuinka pelottaisi! Ja niin… olla todella hiljainen! Eli siis… kaiken pelottavuuden alla, elokuva oli varsin oivallinen jännitys-toiminta-pätkä. En oikeasti tiedä kuinka paljon pelottavuuspisteitä tuo sai, kun en voi katsoa tuollaisia pätkiä. Mutta paria ”silmät kiinni” –kohtausta lukuun ottamatta oli hyvinkin katsottava elokuva. Sitä en tiedä, miten nukun ensiyön.

5) The Bling Ring –   :) :) :) :) -
Tositapahtumiin perustuva nuorisodraama. Kertoo kouluikäisestä kaveriporukasta, jotka eivät lopulta alkukohtausta lukuun ottamatta koulussa näy, vaan todennäköisemmin heidät löytää baareista. Marc tutustuu ensimmäisenä koulupäivänä Rebeccaan, joka tarkastaa autojen ja talojen ovia, ihan vain jos ne olisivat auki. Tietenkin samalla hän löytää käteistä, luottokortteja ja jopa niitä autoja. Rebecca haluaa myös tietää, kuka Marcin tietämistä ihmisistä on matkoilla, jonka jälkeen he aukinaisen oven kautta käyvät ensimmäisellä varkauskeikalla. Marc tutustuu Rebeccan muihinkin ystäviin, joista jokainen käyttää päihteitä, juhlii ja miettii enemmän Facebook-päivityksiä. Juhlimisen ohella heitä yhdistää tavaroiden omistamisen himo. Huomattuaan, kuinka helposti julkisten asuntoihin pääsee, he alkavat käydä usein tavaranhakukeikoilla.

On varmasti aika todennäköistä, että elokuva tulee saamaan Oscar-ehdokkuuksia kahdesta syystä: ohjaaja kuuluu Coppola- sukuun ja aihe koskettaa Hollywoodia paljon. Monissa kohtauksissa näyttelijät ovat teennäisiä, mutta luulen sen olleen tarkoituskin, sillä aihe oli mitä oli ja henkilöhahmot, olivat mitä olivat. Olihan tämäkin elokuva hyvä, mutta mielestäni tapahtumattomilla hetkillä elokuvaa oli pidennetty tarpeettomasti. Nämä kohtaukset siis olivat niitä, jolloin he vetivät paljon huumeita, joivat, tanssivat ja ajoivat autoa, kuunnellen musiikkia, jolloin itse tarina ei kulkenut millään tavalla eteenpäin. Tuli vähemmälläkin määrällä selväksi, että nuoret olivat sekaisin kaikenaikaa. Itse kaipasin, että noille täytehetkille enemmän tarinaa, kuten olisi kertonut, mihin jäi se mainoskeikka, koska puhuivat, että se on pakko hommata. Myös osa murroista kuvattiin ylimalkaisesti, jolla olisi voinut lisätä tarinaa, niiden tyhjien sekoilukohtauksien sijaan. Jos kuitenkin tarina oli kerrottu lyhyemmin, miksei elokuvaa vain voinut lyhentää lyhyemmäksi, vai olikohan siinä minuuttiraja, mikä piti täyttää. No eniveis, se huononsi elokuvaa radikaalisti, enkä usko, että bilejaksoja vähentämällä se olisi siltikään kilpaillut lähimainkaan kesäelokuvasarjani voittajan kanssa. Kuitenkin ihmiset, jotka arvostavat materiaa, bling blingiä, merkkejä, muotia, juhlia jne. varmasti nauttivat elokuvan tarjonnasta paljon, sillä esittäähän se makeaa elämää ja muotia.

4) Yhdet häät, kolme anoppia –  :) :) :) :D
Romanttinen komedia. Elokuvan nimi olisi pitänyt olla yhdet häät, neljä anoppia, koska niitä on neljä. Maineikkaita näyttelijöitä mm. Susan Saradon, Diane Keaton, Amanda Seyfried, Katherine Heigl, Robert de Niro, Robin Williams jne.
Alejandro on adoptoitu Kolumbiasta. Kolumbialainen äiti on vanhan aikainen asenteissaan, eikä suvaitse avioeroja. Alejandron adoptiovanhemmat ovat taasen eronneet ja hänen ottoisänsä on löytänyt uuden naisen elämäänsä ja asunutkin tämän kanssa jo vuosia. Alejandro ja Missy aikovat naimisiin ja häihin on kutsuttu kaikki nuo Alejandron äidit. Miellyttääkseen hänen biologista äitiään, päätyvät hänen alkuperäiset adoptiovanhemmat esittämään vieläkin pariskuntaa. Tästä Alejandron isän uusin naisystävä ei pidä.

Pidän itse eniten juurikin romanttisista komedioista. Tämä oli varsin hauska ja paikoitellen roisi, romanttiseksi komediaksi. Tarinakaan ei ollut ihan samanlainen kuin ne yleensä on, vaikkakin toki se perusteema, vaikeuksia rakkaudessa ja parin löytäminen on teemana, mutta ne raamit, mistä tarina lähtee, ei ole ihan perinteisimmästä päästä. Pidän Sarandonista ja Keatonista, ja toki nuoremmistakin näyttelijöistä. Tiedän, että ostan elokuvan itselleni joskus ja siitä tulee paremmat pisteet saava elokuva, mutta syy, miksei se nyt saanut enempää pisteitä, oli se, että menin katsomaan elokuvan väärällä mielentilalla.

3) Despicable me 3D/ Itse ilkimys 2 –  :) :) :) :D
Animaatio ja komedia. Gru, kätyrit ja adoptiotytöt ovat palanneet. Gru on jättänyt rikollisen elämänsä ja yrittää tehdä elantonsa hilloalalla. Rikollisuudenvastainen järjestö tarvitsee apua erään rikoksen (kuinka eräs laboratorio on varastettu) selvittämisessä ja Grun apuriksi tulee Lucy Wilde järjestöstä. Laboratoriossa on tehty eräänlainen virus, jota antamalla eläimet ja ihmiset muuttuvat raivopäisiksi ja heidän pitää löytää tuo aine. Grulle ongelmia aiheuttaa myös se, että tytär Margo alkaa seurustella latinopojan kanssa.

Elokuvan pisteytykseen todennäköisesti vaikutti se, että se oli 3D. Se tekee elokuvista hieman enemmän elämyksellisen. Se, kuinka paljon se vaikuttaa, ei voi nyt tietää. Tämä oli ensimmäinen elokuva, minkä katsoin ja sekin varmasti vaikuttaa pisteisiin, sillä huomasin useamman elokuvan oltua takana, katsovani elokuvia kriittisemmin (eli esim esittely ja osa kritiikistä on kirjoitettu aiemmin). Elokuva on hauska ja viihdyttävä, kuten ensimmäinenkin elokuva oli. Vaikka se onkin lapsille suunnattu animaatio, huumori toimii myös aikuisemmalle. Kannattaa tosiaan katsoa, vaikka ei normaalisti piirrettyjä katsoisikaan, luvassa on huumoria ja kiperiä tilanteita.

2) Obvilion –  :) :) :) :) +
Toiminta sci-fi. Avaruudesta tulleet hyökkääjät ovat räjäyttäneet kuun. Sen seurauksena maapallolla oli katastrofeja toistensa perään, sekä sota, minkä ihmiset voittivat. He joutuivat käyttämään ydinaseita heitä vastaan, jonka takia maa muuttui asumiskelvottomaksi. Tämän takia, ihmiset perustivat ”tukikohdan/asumispaikan” Titan -kuuhun. Kaikki ihmiset ovat jo lähteneet sinne. On jäänyt vain yksi kahden hengen ryhmä, mies (Tom Cruise) ja nainen (Andrea Riseborough), varmistamaan, että merien vedet yms, saadaan imettyä energiaksi. Samaan aikaan pieni joukko ulkoavaruuden valloittajia vielä taistelee ja tuhoaa luotaimia ja muita kohteita.  Tom Cruisen ja naisen pitää varmistaa luotaimien toimintakyky ja onnistunut energian varastointi. Vai ovatko asiat näin?

Huomasin miettiväni elokuvaa paljon sen katselun jälkeen. En tiennyt, minkä takia elokuva jäi kaihertamaan päätäni pitkäksi aikaa sen katselemisen jälkeen. Varsinkin, kun elokuvaa katsoessa havahduin joskus miettimään ajan kulkua. Muistin, että esittelyssä tai jossain lukemassani kritiikissä oli mainittu moderni arkkitehtuuri ja sisustus ja tosiaan, jos moderni arkkitehtuuri ja sisustus kiinnostavat, sitäkin löytyy elokuvasta! Mutta ehkä se ei ollut vain se. Ehkä elokuva oli vain hurjan vaikuttava. Ja pelottava! Siis paikoitellen. Saikku joutui ainakin kahdesti sulkemaan silmänsä, mutta kyllä sen pystyi kuitenkin katsomaan. Hieno ja oli jollain selittämättömällä tavalla vaikuttava elokuva. Tykkäsin hulluna. Kritiikkinä oli se lapsi, mikä pitää aina löytyä lopuksi, jos kaikki muut ovat pettäneet… noh, näette, kun katsotte, että mitä tarkoitan tuolla. Hyvä sci-fi-pätkä.

1) Pilvikartasto/ Cloud Atlas –  :) :) :) :) :D+
Scifiä, osa tarinoista ainakin. Näyttelijöinä mm. Halle Berry, Tom Hanks, Susan Saradon jne. Elokuva on monitahoinen, missä 6 tarinaa, menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevasta kietoutuu toisiinsa. Elokuva ainakin yrittää selittää/esittää elämän tarkoituksen ja siinä on viitteitä Ranskan vallankumouksen teemaan. Tarinoissa on muun muassa tarina orjuudesta, vanhuskotiin teljetyistä vanhuksista, Bioroboteista, jotka on varta vasten tehty palvelemaan ravintoloissa jne. Elokuva on viimeistä piirtoa myöten mietitty, näyttävä tarinakudelma, jossa on 6 juonta ja pääsanoma.

Elokuva on saanut ristiriitaisen vastaanoton. En suosittelekaan elokuvaa juonisokeille tai jotka pitävät toimintapätkien juonta tarpeeksi monimutkaisena. Vaikka pystyisikin seuraamaan monimutkaista juonta, tämä elokuva on sellainen, joka ei kokonaisuudessaan aukea ensimmäisellä katselukerralla, sillä on paljon huomioitavaa. Elokuva on kuitenkin kaikin puolin antoisa. Se on näyttävä ja huikea. Tarinat ovat yllättävän hauskoja ja mielenkiintoisia ja näyttelijät hyviä.  Haluan nähdä tämän uusiksi ja tiedän, että vaikka katson tämän useammin, se ei huononna elokuvaa, sillä siitä on antaa joka kerta uutta nähtävää ja mietittävää. Tämä on niitä harvoja elokuvia, jotka nousevat minun parhaimmat elokuvat kautta aikain listalle. Viisi pistettä voi antaa usealle elokuvalle (yhdelle toisellekin tässä listassa olleelle, mutta halusin erottaa toisena olevan tästä), mutta lopulta on harvoja elokuvia, joita voi kutsua parhaimmiksi elokuviksi kautta aikain, mitä on nähnyt. Omalle kohdalleni tämä nousi sille listalle.

Taas jatkan vanhaa aihetta hieman, kun olen jatkanut elokuvien katselua. Tahti on hidastunut merkittävästi, mutta tähän väliin päätin lisätä kaksi elokuvaa, kun nyt on tulossa joidenkin viikkojen paussi elokuviin.

Hieman vanhaa ja lisättynä uutta...

Pisteytyksestäni hieman:
Pisteinä toimivat hymynaamat (  :) ) ja pisteitä on maksimissaan 5
Naurunaama ( :D ) kertoo, kuinka naurettava elokuva oli mielestäni ja nämä on ujutettu peruspistehymiöihin. Kauhuntuntemusmääränä on myös ujutettu peruspisteisiin  :o – hymiöllä.
Surkunaamoihin ei tarvinnut turvautua.

13) Warm Bodies –  :) :) +

12) Iron man 3 –  :) :)  :D

11) After Earth –  :) :) :)

10) Unelmien pelikirja –  :) :) :) + (tanssista toinen lisä +)

9) Identity Thief / Väärät paperit –  :) :) :D +

8 ) Wordl War Z –  :o :o :o +

7) The Bling Ring –   :) :) :) :) -

6) Rakkautta ennen keskiyötä –  :) :) :) :)
Ihmissuhdedraama. Pienen budjetin elokuva.

Pari sanaa kirjoitan tästä elokuvasarjasta ja tarinasta. Päähenkilöt ovat Jesse (Ethan Hawke, amerikkalainen poika, sekä kirjailija) ja Celine (Julie Delby, ranskalainen tyttö, joka päätyy ympäristöalalle). Ensimmäinen elokuva tehtiin 1995, jolloin näyttelijät näyttelivät hieman päälle 20 -vuotiaita. He tapasivat interrail –matkan aikana Wienissä elokuvassa Rakkautta ennen aamua. 9 vuotta myöhemmin, kolmekymppisinä, he tapaavat seuraavan kerran, kun Jesse on tullut Jenkeistä Pariisiin promoamaan uutta kirjaansa, elokuvassa Rakkautta ennen auringonlaskua (2004). Elokuvasarja nojautuu täysin kahden päähenkilön monitahoiseen ja polveilevaan dialogiin. Elokuvissa ei ole lainkaan erikoistehosteita ja jopa taustamusiikki on minimoitu, sillä pääosassa ovat nämä kaksi ihmistä ja heidän tunteensa. Elokuvien tapahtumat ajoittuvat n. 12 tunnin ajaksi yhteen päivään ja sinä päivänä käytyihin keskusteluihin.  Ethan Hawke ja Julie Delpy ovat olleet mukana käsikirjoituksen kirjoittamisessa. Vaikka aiempia elokuvia ei ole nähnyt, tämän voi katsoa varmasti itsenäisenä elokuvanaan, sillä pääasiassahan elokuva käsittelee heidän suhdettaan nyt, eikä aiempien elokuvien katsominen ole välttämätöntä pysyäkseen kärryillä.

Nyt 9 vuotta myöhemmin, noin nelikymppisinä, Rakkautta ennen keskiyötä elokuvassa Jesse ja Celine ovat parisuhteessa ja saaneet lapsia. He asuvat Pariisissa ja ovat Kreikassa lomamatkalla. Elokuva alkaa, kun loma on loppumaisillaan ja arki Pariisissa alkaa jo häämöttää. Arjesta on tullut uuvuttava ja kumpikin on joutunut tekemään myönnytyksiä elämälle, jotta perhe-elämä sujuisi hyvin.

Tämä elokuva on vakavampi ja monitahoisempi kuin edeltäjänsä. Tässä elokuvassa on enemmän sivuhenkilöitä kuin missään aiemmassa ja heillä on paljonkin puheenvuoroja, mikä on uutta tälle elokuvasarjalle.  Elokuvassa keskustellaan paikoitellen niin kipakasti, että tulee olo, että he riitelevät enemmän kuin keskustelevat. Mutta sen jos minkä aistii, että Ethan ja Julie eivät vain näyttele roolejaan, vaan he elävät, tuntevat ja hengittävät kuten hahmonsa. Elokuvassa on useita hämmästyttävän pitkiä kohtauksia, missä keskustelu kulkee luontevasti, eivätkä näyttelijät takeltele ja jopa sävy keskusteluissa muuttuu kevyestä raskaaseen ja takaisin kevyeen. Tätä ei voi lakata hämmästelemättä. Dialogi on mielenkiintoista ja luontevaa. Hahmot ovat niin monitahoisia, että kummassakin löytyy omat vikansa, ja loppumetreillä alkaa paljastua jo todella pahojakin asioita heidän elämästä.

Pidän kovasti puhutuista elokuvista. Luulen myös, että kovin moni ihminen ei ole katsonut elokuvia, jotka puhutaan alkukohtauksesta loppukohtaukseen. Itse suosittelen sellaista katsottavaksi ja jos ihmissuhdedraamat eivät toimi, on ainakin vielä Kunnian miehet, jossa keskustellaan toisesta kohtauksesta loppukohtaukseen asti (ensimmäinen on kuitenkin toimintaa). Pidin tästä valtavasti, ja ainakin monta kertaa enemmän kuin riitelystä yleensä voi pitää.

5) Yhdet häät, kolme anoppia –  :) :) :) :D

4) Despicable me 3D/ Itse ilkimys 2 –  :) :) :) :D

3) Obvilion –  :) :) :) :) +

2) Matkarakastajat –  :D :D :D :D +
Pervo espanjalainen komedia.

Etuliitteen lisääminen oli pakko laittaa, sillä tämä on sitä. Elokuvassa on 3 homoa stuerttia, pari biseksuaalia, jotka ovat ehkä sittenkin homoja, Domina ja jokunen himokas hetero. Elokuvassa ei kuitenkaan ole näytetty lainkaan paljasta pintaa/kriittisiä paikkoja, vaikkakin seksistä puhutaan kaiken aikaa ja myös harrastetaan.
Elokuva kertoo siis lentokoneen matkustajista (1. luokka), jotka eivät voi laskeutua lentokentälle laskutelineen vian vuoksi ja he siis lentelevät ilmassa odotellen tyhjää lentokenttää. Kuoleman pelko saa ihmiset ajattelemaan elämästään uudella tavalla.

Minua ei häirinnyt lainkaan se, että elokuvassa puhuttu kieli oli espanja. Elokuva oli hieman kreisikomediamainen, mutta sekään ei haitannut, koska aihe kyllä vaati moisen otteen. Tarinaan uppoutui, elokuva oli roisiudessaan hauska ja mielenkiintoinen, sekä viihdyttävä.
Tosin, jos menisin jonkun muun kanssa elokuvaa katsomaan, seuran valitsisin tarkoin, ettei tulisi kiusallisia hetkiä. Tykkäsin oikein kovasti, vaikka en enempää tästä osaakaan kertoa, paljastamatta liikaa juonta.

1) Pilvikartasto/ Cloud Atlas –  :) :) :) :) :D+

Nuo pelkällä nimellä mainitut elokuvathan on esitelty aiemmassa viestissäni.

Uuden Percy Jacksonin meen kattoon elokuvateatteriin,Luukaupungin ja Nälkäpeliä kattoon sit ku tulee :P

Tulin just 15min sit elokuvista... Kävin kattoo city of bones, lähes pelkästään näyttelijöiden takia. Yllätyin ihan hirveesti, sillä leffa oli paljon parempi mitä kuvittelin. Ei ollu twilightin kaltasta klisee paskaa. se 2h ja rapiat meni hetkessä. Iha mahtava leffa :--)

Voi vittu pinks nyt rauhotu. Kävin kattoo saman leffan, koska kirjat oon lukenu.. En meinannut eka mennä kattoo kun näyttelijät kaikki päin persettä! Ne ei ollu yhtään kirjan tapasia, joillakin oli jopa hiustenväri eri kuin kirjassa.. Huoh.

Tuo oli pohjanoteeraus kirja->leffa tekeleistä, juoni oli muutettu ihan erilaiseksi ja tapahtumat tapahtu ihan eri järjestyksessä. Kaiken kruunas paskat musiikit kohdissa joihin niitä ei olisi pitänyt pistää. Kaiken kaikkiaan kilo paskaa koko leffa, rahat meni hukkaan ja hyvän kirjasarjan maine pilattu totaalisesti.

Säälin kaikkia niitä katsojia, jotka oli meidän porukan kanssa sattunu samaan aikaan kun meidän porukka ei pystyny pidättelemään suutaan + nauruaan leffan aikana. Aivan naurettava leffa! Sanon vaan, että älkää menkö! En oo todellakaan menossa kattoo muita osia... -.-

E: pitää vielä mainita, että jos tuota verrataan twilight niin twilight on mestariteos..... toi oli just sitä kliseisintä paskaa suoraan tuutista kun upeesta kirjasarjasta tehdään teinityttöjen leffa.

älä rageee nob. Oot liia kiree, loosen up pls. En oo ite kirjaa käsiini vielä saanu, mut näin pelkän leffan nähneenä tykkäsin :--) toki uskon et kirja parempi

1+

Minä odotan erityiseti Nälkäpekin toista osaa. Eka oli niin hyvä!

Nah. Oon jopa sitä mieltä, että jos en olis lukenu kirjaa en olis pitänyt. Meidän porukassa oli yks joka ei ollut lukenut ja se ei saanut ees otetta kiinni leffasta niin jouduttiin selittää leffan jälkeen sen koko pointti.

Mut onhan toi saanut jo suuren suosion, ite en ymmärrä miksi.. mut hyvä jos kirjailija saa rahaa...


Same here. Hobittikin olis joulukuussa.

Mut einil on hyvä pointti. Jos kirja ja elokuva on aevan eri keffa on yleensä pepusta. Hobitti ei nappaa :/

Hobitti on paras aion itte mennä heti kattoon sen.

Hyviä leffoja joita tulee mieleen näin äkkiseltään: Pulp Fiction, Requiem for a dream, Transoporter-elokuvat, Now you see me, Crank-elokuvat. Kaava 51 on kanssa hyvä, Samuel vetää hyvin.

Lempinäyttelijöitä: Samuel L. Jackson, Vin Diesel, Jason Statham(jos olisin epävarma heteroseksuaalisuudestani ihailisin tätä miestä) Michael C. Hall, Owen Wilson, Vince Vaughn, David Duchovny.

Suosikkisarjoja: Dexter, How I Met Your Mother, Breaking bad, Californication (HANK FUCKING MOODY!)

PS. Dexter on ehkä nerokkain ja paras sarja mitä olen ikinä katsonut. Jatkakaa.

Tuli eilen taas katsottua Australia. Ei siitä leffasta voi muuta sanoa kuin: aivan mahtava!

Juonellisesti se on erinomainen ja näyttelijät on valittu täydellisesti. Kidmanin ja Jackmanin (hehe manit) kemiat pelaavat tosi hyvin yhteen. Aboriginaali lapsi Nullah on hyvin kiintoisa hahmo elokuvassa ja sai ainakin mut tunteelliseks. Kylmiä väreitä pukkaa joka kerta kun elokuvan kattoo.. just amazing  :-*

Jonkin aikaa sitten löysin tälläsen, laitan nyt tänne muillekkin. http://famousobjectsfromclassicmovies.com/ perus hirsipuuta leffaklassikoista

Suosittelen lämpimästi kaikille Daft Punk's Electroma (http://www.solarmovie.so/watch-daft-punk-s-electroma-2006.html)a. Joo, kyseessä on Daft Punkin tuottama elokuva, mutta heidän musiikkiaan ei siinä ole. Electroma eroaa tavallisesta elokuvatuotannosta monella saralla. Sitä on vaikea sanoin selittää, se on koettava itse. Ymmärrän kyllä henkilökohtasesti jos joku pitää Electroman katsomista ajan haaskaamisena, mutta ite pidin elokuvaa elämyksenä. Kattonu siis parikin kertaa. ;D

Kävin tossa savonkinojen sivulla ja muutama leffa pisti silmään.

Leijonasydän - Kotimainen leffa jossa paljon eturivin näyttelijöitä. (mm. Franzen, pääkkönen). Kertoo uusnatsi porukasta josta (Franzen) rakastuu naiseen jolla on tummaihoinen lapsi. (Niille jotka ei siis tiedä uusnatsot hyvin rasistisia ja eri rotuja, seksuaalisuuksia vihaavia). Tästä sitten seuraa onko nainen ja lapsi tärkeämpiä kun porukan painostus. Trailer oli mahtava.

Diana - Kertoo prinsessa Dianan viimeisistä vuosista. En osaa enempää kertoa oikeestaan mutta odotan innolla kun Diana on henkilö jota on tullut ihailtua!

Hobitti - Joo no aion käydä joka osan kattoo kun kerran ekanki kävin

Tossa 3 jotka oon menossa aikavarmasti kattomaan. Nälkäpelit on iso ehkä, en tiiä jaksanko...

Itteeki kiinnostas toi leijonasydän, toinen olis Rush. Siis tän hetkisistä leffoista mitä teattereis pyörii.

Selänne tuli käytyy tsekkaan pari viikkoo sitten, kylmät väreet meni kyllä pari kertaa ja jos vähänkään kiinnostaa niin suosittelen. Läppäriltä tms. katsottuna ei varmastikaan ykskään elokuva näytä niin hienolta mutta etenkin tää leffa on nähtävä teatterissa.

Kyllä. Teatterissa katsominen on siitä hyvä, että täytyy elokuvan olla todella huono, jos sen huomaa, erityisen huonoksi. Myös itse en wareta, joten jos tahdon nähdä kuvan ajoissa, on se teatteriin pakko mennä katsomaan, mutta en valita, koskaa teatterissa sitä keskittyy elokuviin ihan eri tavalla kuin läppärillä katsoessa.

Itseänikin on tuo "Leijonansydän" kiehtonut, mutta myös suomalaisista elokuvista "Mieletön Elokuu", missä aiheena on aika, jolloin tvist tuli Suomeen ja venäjän, sekä jenkkilöiden vakoojia vilisi kadunkulmilla.

Muita elokuvia, mitä olen tahtonut nähdä, on ranskalainen "Bettien matka", mikä kiehtoo, jossa on keskiössä vanhemman naisen road trip. Ja vaikka aluksi en ajatellut haluavani nähdä "Gravityä", luulen 99% varmasti, että menenen sen katsomaan, koska arviot ovat kiehtoneet ja mainosvideot ovat alkaneet iskeä takaraivoon. Eli siis on valittava taas päivänäytös, johon Saikku menee pelkäämään ja ahdistumaan, kun Bullock ajautuu avaruuteen, hitaasti tukehtumaan.

Myös pari komediallista parisuhde -elokuvaa pitää käydä katsomassa, kun en ole viimeaikoina niitä niinkään katsonut, eli "Oli aikakin" ja myös "Don Jon" on katsomislistalla, koska ne nyt ovat lempielokuva-alueeni. On paljon muitakin elokuvia, mitä tahdon vielä nähdä... niitä on enemmän kuin minulla on elokuvalippuja jäljellä.

Olen sitten viimekirjoittamani nähnyt "The Heat", "Millerit", "Elysium" sekä "Blue Jasmine... mutta vielä en ole noista kirjoittanut kommenttia. Pitäisi tehdä se.

On muitakin elokuvia, mitä tahtoisin vielä nähdä, mutta nuo jollain tapaa mielenkiintoisimmat.

Grave of the fireflies aivan mahtava leffa. Ei voinu pidätellä kyyneleitä loppua kohden... Toi on siis 1988 kirjoitettu anime-elokuva.

Tapahtumat sijottuu WW2 aikoihin Japaniin. Jossa teinipoika ja sen 4-vuotias sisko menettää äitinsä. Asuvat ensin tätinsä luona, mutta lähtevät sieltä sillä eivät kokeneet kohteluansa hyväksi. Menevät asumaan pienen lammen viereiselle pommisuojalle. Ruuan ollessa niin vähäistä pitää pojan varastaa sitä mistä nyt saakin, mutta se ei siltikään riitä. Sisko alkaa olla niin aliravittu ja muutenkin huonossa kunnossa. Viimestään mulla itkut pääs kun vihdoin saa tuotua sille paljon ruokaa löyty vesimeloonia ja ties mitä, niin sisko alkanut hourailemaan. Tehnyt "riisipalloja" hiekasta ja syö kolikkoja jota pitää hedelmäkarkkeina. Vähän ajan kuluttua siitä sisko kuolee ja tää poika joutuu itse polttohautaamaan hänet :( Tuhkat laittaa karkkirasiaan, tajuaa sit sen merkityksen kun katsoo elokuvan.

Tapahtumat siis nähdään tän pojan muistoina, alussa näytetään miten se kuolee ja siitä alkaakin muistelut. Loppukohtaus oli myös hyvin tunteellinen, siinä näkyy tän pojan ja siskon henget, jotka istuu kukkulalla tulikärpästen keskellä. Eivät enää näytä nälkiintyneiltä tai rähjäisiltä vaan katsovat onnellisina vanhan kaupunkinsa uutta näkymää. Hyvin sodanvastainen elokuva ja kyllä pistää miettimään.

Helposti 4/5 tähteä. Pitää saada käsiin toi romaani minkä pohjalta se on tehty.

E: Vaiko oliskohan novelli..  :-\ No eipä sil kai paljoo väliä, kirja kuiteskiin! :D

^ tuo on kyllä yksi koskettavimpia elokuvia ikinä. Joka kerta saa liikuttumaan. Ehdoton animeleffasuosikki Mononoken kanssa.

joo eli elokuvakeskusteluu.

mitä mieltä ootte hobiteista? meinaatteko kattoo kaikki 3 osaa? ite katoin sen ekan ja oli ihan perseestä se loppu.

Hobitit on parhaita elokuvia. Meen ainaki kattoon sit ku tulee 2:kos osa. hyvä lisä legolas siinä vaikka kirjassa sitä ei edes mainita.

Hobitti on ihan paska

On hieman ärsyttävää se, että katsomisen arvoisia elokuvia tulee yleensä viikossa 1-3, enkä noin montaa kertaa pääse elokuviin. Vaikka olenkin karsinut lukemaa, niin on nyt ollut 5 viikkoa, jolloin elokuviin en ole ehtinyt. Tänä aikana ne elokuvat, mitkä tahdoin nähdä, (ainakin suurinosa) on vielä levityksessä, mutta ne tulevat jo niin ihmeellisiin aikoihin, ettei ole mahdollista nähdä niitä. Kismittää suunnattomasti, enkä löydä Finnkinolta palautelaaria, mihin vihjasta, että väistyvät elokuvat voisi vuoroviikoin näyttää eri aikaan, eikä viikosta toiseen samaan aikaan. Tämän takia näemmä jää katsomatta Leijonasydän, Thor ja The Butler (tosin se on aina tullut aikasintaan kasilta illalla... huoh).

Olen kyllä nähnyt sitten viime viestin Gravityn ja Don Jonin sekä sen Bettien matkan... en nyt muista muita.



Olen kuullut Gravitysta ristriitaisia arvioita. Osa ei pitänyt lainkaan sen ennustettavuuden takia... itse eläydyin elokuvaan hyvinkin voimakkaasti. Hämmästyttävintä oli se, että elokuvassa oli hyvin pitkiä hiljaisia hetkiä, jolloin pelkästi rapistella, mutta se ei haitannut lainkaan, päinvastoin se auttoi minunkaltaista höpöä eläytymään elokuvaan vieläkin voimakkaammin. Siksi säikyin niin pahasti, että pyörin penkilläni, katsoin elokuvaa sormien välistä, lopulta kaulaliina silmien edessä ja enpä hengittänytkään pitkään toviin, ennen kuin tajusin, ettei minun tarvitse pidättää hengitystä. Huhhuh. Taas oli liian vaikuttavan pelottava elokuva Saikulle.
Erityisen hienoa elokuvassa oli se, että tämä on ensimmäinen katsomani avaruuselokuva, missä oikeasti oltiin "painottomassa tilassa", eli avaruusaluksessa ei kävelty, vaan kaikki leijaili. Se oli hienoa, että noin paljon oltiin sen eteen nähty vaivaa, sillä ilman tuota painottomuuden tunnetta, elokuva ei olisi toiminut lainkaan.
Yhdessä vaiheessa elokuvaa oli kohtaus, mikä hämmensi minua, koska tietojeni perusteella siitä ei olisi pitänyt selvitä hengissä, mutta onneksi hetken päästä selvisi syy, miksi sellainen tilanne ei ollutkaan kuolemaksi, uskottavasti. Enempää en voi ja viitsi siitä paljastaa, mutta kuitenkin se oli oleellista tarinan kehittymisen kannalta.

Tähtiä heruu saikkukategorialla:  :o :o :o :o +



En tiedä, saanko koskaan aikaiseksi kirjoittaa kaikista noista, mitkä nyt olen viimeaikoina nähnyt. Se on kuitenkin jäänyt pahasti rästiin, että taitavat jäädä. ehkä.

Muita elokuvia, mitä haluaisin nähdä noiden ilkeiden näytösaikojen elokuvien lisäksi ovat:
Last Vegas (minkä näemmä menen katsomaan tulevana viikonloppuna, koska Leijonasydäntä tai Thoria ei voi mennä katsomaan, ne haluaisin ensisijaisesti nyt nähdä), Mafiaperhe (ei tosin ehdoton pakko, mutta), Menneisyys (nyt kun ranskalaisia elokuvia olen katsonut urakalla, tästä on puhuttu paljon ylistävään sävyyn, jos joku on nähnyt, haluan kuulla arvioita), Nälkäpeli 2 (ja taas Saikku katsoo elokuvan sormien välistä), Viimeinen rakkaus ja Philomena (tämän aion mennä katsomaan suht nopeasti ensi-illan jälkeen).

Meinasin ostaa hieman elokuvalippuja... jos tahtoo, voi heittää arvauksia, monta elokuvalippua meinasin hommata tässä kuussa (ostan siis lippusarjoja, jolloin elokuvat maksavat vähemmän kuin ne muuten maksaisivat yksittäin ostettuna, mutta kysyn juurikin lippumäärinä tuota).

Visuaalisesti todella hieno elokuva. Lisäksi se hiljaisuus oli vaikuttava tehokeino, jota olisi pitänyt käyttää paljon enemmänkin. Itseäni häiritsi suunnattomasti se viulunvingutus jonain tunnelmanluojana, kun paljon paremmin homma olisi toiminut ilman mitään elokuvamusiikkia.

Tarina toimi tunnin kohdalle asti hyvin, mutta loppu pisti vihaksi. Miksei edes tällaisessa uutta kokeilevassa elokuvassa voida luopua hollywoodkliseistä? Jotenkin lapsenuskoisesti jaksoin pitkään toivoa, että kerran päähenkilöä ei kukaan jäisi kaipaamaan, voisivat käsikirjoittajat päästää hänet kärsimyksistään (vaikka sitten Maahankin viimeisen henkäyksensä vetämään päästäen) ilman, että loppu olisi liian "surullinen" valtavirtaelokuvalle. Mitä vielä: loppu hyvin, Jusse vihainen. Ikävän jälkimaun jätti muuten hyvälle elokuvalle.

Kävin katsomassa tänään Nälkäpeli 2:n, Vihan liekit

On ehkä vaarallista kirjoittaa heti näin katsomisen jälkeen elokuvasta, kun ei ole ehtinyt sulattaa ja miettiä näkemäänsä.

Odotuksistani huolimatta elokuva ei ollut pelkäämäni: "Silmät kiinni nyt, hengitystä pidätä nyt!" -tyyppinen. Joko olen karaistunut (mitä epäilen), tai se ei todellakaan ollut pelottava elokuva. Hieman jännittävä, mutta ei tosiaan mikään todellinen trilleri, jos sen pystyin katsomaan ongelmitta.

Tarina on lähtenyt siitä, että luonnonkatastrofit ovat tuhonneet suurimman osan Pohjoi-Amerikaa ja ruokaa oli vähän, josta ihmiset alkoivat taistella ja kapinoida. Capitolin hallitsijat voittivat sen taiston ja rangaistukseksi he ovat kehitelleet Nälkäpelin (tavallaan se on tosi-tv), mihin 12 vyöhykkeeseen jaettu kansa joutuu lähettämään jokaisesta vyöhykkeestä kaksi nuorta (tytön ja pojan) taistelemaan hengestään kilpailuun, missä voi olla vain yksi henkiin jäänyt ja voittaja, sekä tämän jälkeen hänen ei tarvitse osallistua Nälkäpeliin. Tämän Nälkäpelin he kuvaavat siis ja lähettävät muille katsottavaksi.

On siis Nälkäpelin 75 vuosijuhla. Päähenkilö Katniss on aiempana vuonna saanut paljon suosiota ja häntä pidetään vapauden ja toivon symbolina (ensimmäisessä elokuvassa hän otti osaa 74. Nälkäpeliin). Poistaakseen tuon toivon ja kapinahengen vyöhykkeiden ihmisiltä, Capitolissa asustava presidentti päättää tänä vuonna laittaa arvonnan aiempien vuosien Nälkäpelin voittajista, jotta he pääsevät eroon heistä sekä siitä kapinahengestä. 12 -vyöhykkeellä, mistä Katniss on kotoisin, ei ole kuin 3 voittajaa, 2 miestä ja hän, joten hän joutuu automaattisesti uudelleen Nälkäpeliin, missä toiset kilpailijat ovat uhka hengellesi ja myös "luonto" (eli pelin ylläpitäjät laittavat alueelle myrkyllisiä kasveja ja tappavia eläimiä jne) on tappava.

Siinä idea pähkinänkuoressa. En ole lukenut kirjoja, joten minulla ei ole automaattista vertailukohtaa niihin, enkä tiedä olenko arvostelussani suopeampi kuin kirjat lukenut olisi. Olen kuullut kyllä juttua, että päähenkilö olisi liian tuhdissa kunnossa, mutta se tuntuu kirjaa lukemattomalle täysin pöyristyttävältä, sillä Jennifer Lawrencella (näyttelee Katnissia) ei ole yhtään ylimääräistä kehossaan, vaan luokittelen hänet laihaksi (http://www.hdwallpapers3d.com/wp-content/uploads/2013/04/Jennifer-lawrence-red-dress1345.jpg).

Elokuva loppui ihan törkeästi kesken koko kiihtyvän juonen. Juuri, kun paljastui (mitä elokuvan tiimellyksessä itse hieman aavistelinkin) juonenkäänne, se elokuva loppui siihen. Se on todella julmaa, sillä joutuu kuitenkin odottamaan useamman vuoden, ennen kuin elokuva saa jatkoa. Ilman tuota loppua, olisin jatkotarinan käynyt katsomassa, mutta nyt ei meinaa pysyä housuissaan, kun ei tiedä, miten sitten käy, jäikö tietyt henkilöt henkiin jne.

Pidän tarinasta paljon, ja elokuvasarja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pisteitä:
 :) :) :) :)

(Annan mielelläni elokuville aina paljon pisteitä, sillä pidän ylipäätänsä elokuvista niin paljon, että harva elokuvista on niin huono, ettei sitä kannattanut katsoa  :D )

Vaikka kukaan ei veikannut, ostin tänään 16 elokuvalippua, saas nähdä kauan ne kestävät.

Tänää kattoo hobitti. Katotaan onko yhtä paskanen ku eka osa. Pituus on ainaki ihan liia pitkä ja tuntuu vitunmoiselta rahastukselta

Miks vaivaudut kattomaan kerta kuullostaa niin vitun hankalalta?

Hyvä leffa oli, parempi ku ykkönen.

Koska jos se on paska niin voin haukkuu sen paskaks ku oon kattonu.

Logiikka 10+.

Paska se on

Kuoliko sen kuvauksissa yhtä paljon eläimiä välinpitämättömyyden takia kuin ykkösessä?
En viitsi tukea rääkkiä katsoakseni tuotoksia, voin vain ihmetellä suosiota.

Hobitti on paska

Yu aksu ei taida tajuta, että ei voi haukkua mitään jos siitä ei tiedä.. Joten kun tiedän leffasta voin tarpeen tulla aukoa päätäni sen suhtee.


Jooh.... niin täyttä paskaa taru sormusten herrasta rinnalla, että koskee ihan päähän. Hobitissa on paljon mahtavampi juoni, jopa uskomaton... Mutta kun tollasta paskaa aletaan pistää valkokankaalle niin hermot menee. Kun välillä tuntu jopa kiinnostavalta niin sieltä tulee joku ns. "hauska" ja "humoristinen" kohta joka pilaa tunnelman, tähtiä tää paska saa 1,5/5

Golden Globe ehdokkuudet (http://www.finnkino.fi/News/Elokuvauutisia/2013-12-13/3095/Golden-Globe-ehdokkaat/) on julkaistu ja niitä pidetään jonkinlaisena Oscar
–ennusteena.

Yllättävää hieman on se, että ristiriitaisia arvioita täälläkin saanut Gravity on ehdokkaana sekä draamaelokuvissa, ohjaajissa ja draamanaisnäyttelijänä. Koska toivon myöhemminkin vastaavanlaista avaruuskäsittelyä, eli avaruusaluksiin mukaan painottomuus, eikä siellä siis voi juosta, kuten maassa, niin toivon kyllä palkintojen jakoon onnea.

Muita usean ehdokkuuden elokuvia näyttäisi olevan American Hustle (ei tullut vielä Suomeen), Nebraska (nevöhööd) ja 12 Years a Slave (ei vielä tullut Suomeen). En vielä osaa sanoa, haluanko nähdä noita… Noh, ehkä mainoksien tultua osaa sanoa enemmän.

On yksi asia, mikä pistää oikein vihaksi. On Golden Glope ehdokas Philomena, minkä olen tahtonyt nähdä yli kuukauden ajan jo. Alunperin sen ensi-illan Suomessa luvattiin olevan joulukuun alussa. Sitä näytettiin kahdesti jo ennakkoon, Kinopalatsin synttäreillä (huonoon aikaan tuli) ja keskiyönäytöksellä hobiteille, kun ne odottivat lippuja Hobittielokuvaan. Näiden tietojen pohjalta tuntuu Finnkinon päätös ensi-illan siirrosta tammikuulle silkkana vittuiluna.

Tuo ei ole ensimmäinen kerta, kun Finnkino pimittää elokuvia, jotta ne näytettäisiin palkintogaalojen läheisyydessä taatakseen niille paljon katselijoita. Ne tampiot eivät vain ole tajunneet sitä, että ne jotka tosissaan haluavat nähdä elokuvia, ei riitä aika koluta suurinta osaa elokuvista kuukauden sisään. GGGGgggrrrrrrrr!!! >:(

En ole kuitenkaan itse vuosiin seurannut juurikaan elokuvapalkintogaaloja tms, koska oli useamman vuoden paussi, jolloin en uusia elokuvia niin paljoa katsellut.

Hehe, miten musta tuntuu, että olen meistä kaikista se leffafriikein ihminen  :D
(Perusteena äsköiselle väittämälle on se, että kukaan muu ei ainakaan kommentoi Golden Globe -ehdokkuuksia.)

Kävin minä tänään elokuvissakin. Uhmasin yöaikaan jengirajoja ja silleen.. no joo, ei se nyt niin hurja tilanne ollut, vaikka yöaikaan on erinnäisten aineiden vaikutusten alaisia ihmisiä liikenteessä huomattava määrä.

Thor 2 3D oli elokuva, minkä kävin katsomassa. Elokuva oli kaiken tuon vaivannäön arvoinen, mitä sen eteen piti kestää.

Ekassa elokuvassa Thorin iskä Odin suuttuu pojalleen ja vie häneltä hänen oikeutensa käyttää sitä moukaria (mikälie isohko tiilivasara) ja karkoittaa Thorin Asgardista maahan. Siellä hän törmää Janeen, joka on jonkinlainen tutkija, joka bongaa jonkinlaisen energiavirran Thorin ja hänen moukarin tultua maahan ja he kohtaavat. Ongelmia aiheuttaa Thorin veli Loki, joka haluaa Asgardin kuninkaaksi.

Toisessa elokuvassa Thor ei ole pitänyt yhteyttä Janeen kahteen vuoteen, vaikkakin hän tarkkailee neitoa iltaisin. Kun Jane katoaa jonkinlaisen portaalin kautta toiseen maailmaan, Thor päättää mennä maahan etsiäkseen Janea ja tarkastaakseen, onko tämä kunnossa. Matkalla selviää, että jonkinlainen maailmankaikkeutta tuhoava aine ei ole enää haudattuna ja piilossa, vaan Malekith (tosi paha vihollinen) tavoittelee sitä ja aikoo tuhota kaikki 9 maailmaa.

Aluksi häiritsi suunnattomasti se, että elokuvan viesti tuntui olevan, että sotimalla saadaan rauhaa maailmoihin. Mielestäni se on hullunkurinen ajatus, mutta kun pääsin siitä yli, elokuva oli hauska ja viihdyttävä. Lokistakin tuli todella hurmaavan hauska rutistettava kalpeanaama... joka ei edelleenkään ole kiltti poika alkuunkaan, mur.  ::)
Hän olisi ansainnut jokusen avokaslyönnin enemmän kuin oikeastaan sai.

Eli aivot narikkaan, tämän elokuvan parissa viihdytään. Sitä ei kannata katsoa silloin, kun etsit älykästä katsottavaa, vaan se on oivallinen valinta, jos on vähän kipeä ja ensisijaisesti haluaa viettää hauskan sekä vauhdikkaan parituntisen.
Pisteitä tulee:  :) :) :D  ( :-*)

Kyllä ite käyn vuode aikana helposti sen 15-30 leffaa kattelemassa jos sille päälle satun. Anteeksi kun en kommentoinut ehdokkuuksiasi, mutta nyt pitää kommentoida kun siitä huomautit boohoo.. Ja syy miksi en kommetoinut on.. koska noi kaikki on musta ihan paskoja, juonettomia ja ontuvia rahastuksia joissa on elokuvanhuuma kaukana. Jopa näyttelijät ketkä on asetettu ehdolle, no.. ovat ihan hyviä, mutta elokuvat joissa ovat olleet niin heidän näyttelijäntaidot on kaukana normaalista tasostaan..


Itse meinasin käydä katsomassa Thorin, mutta sitten peräännyin ideasta, sillä elokuva olisi ollut niin ennalta-arvattava joten miksipä sitä mennä katsomaan..

Joo, ihan kunnioitettava määrä elokuvia.

Itselläni (laskelmieni mukaan) 2 viikkoa vajaa puolivuotta ja tultu nähtyä 23 elokuvaa. Joululomalla haluaisin nähdä 6 elokuvaa, mutta ei taida aika riittää... Tänään menen taas elokuviin, mutta en tiedä, ehdinkö huomenna. Seuraavan kerran elokuvia pääsee näkemään perjantaina, mutta vaikka aikaa onkin uuteen vuoteen asti, pitää tehdä muutakin päivisin kuin vain istua teatterissa  :D

Mua ei haittaa, että juoni on ennalta-arvattava, sillä en ajattele niinkään usein loppua, vaan keskityn siihen, mitä elokuva näyttää juuri nyt. Ennalta-arvaamattomuushan tarkoittaisi sitä, että kivat henkilöt kuolevat ja "vihollinen" voittaisi (olkoon se sitten paha, sairaus, mikälie vastapuolena onkaan). En halua mennä elokuviin, jotta saisin tuntea oloni vieläkin pahemmaksi kuin sinne mennessäni. Se ei ole nautinto ja en haluaisi tuhlata rahaani sellaiseen.

Voisi listata ehkä katsomistani elokuvistani vuoden kivimmät yllättäjät ennen vuoden vaihdetta.

Jottei tämä aihe kuolisi taas ihan tykkänään, päätänpä heti antaa uuden arvostelun.

Last Vegas oli elokuva, minkä kävin katsomassa hetki sitten.

Elokuvan juoni lyhyesti oli se, että lapsuuden parhaat kaverukset ovat vanhentuneet ja elämä on viennyt jokaista omaan suuntaansa. Ikisinkku Billy päättää 70 -vuoden iässä kosia tyttöystäväänsä joka on hieman yli puolet hänen iästään. Kuultuaan tästä Archie ja Sam haluavat vaihtaa verenpainelääkkeensä ja kello neljän illalliskutsunsa viagraan, kortsuihin, uhkapeleihin ja hurjiin polttareihin Vegasissa. Niin he kasaavat vanhan ystäväkoplan ja lähtevät viikonlopuksi Vegasiin.

Mhh... elokuvan on tarkoitus olla itseironinen satiiri veteraaninäyttelijöiden kustannuksella. Itseni mielestä vitsit olivat vain ehkä hieman kliseiset sekä ehken ole kohderyhmää. Olihan elokuvassa toki jokunen todella onnistunut kohtaus, sekä Morgan Freeman on aina loistava, sekä positiivisen vaikutuksen teki Kevin Kline, sillä hänen hahmonsa aiheutti jopa myötähäpeää oltuaan poissa sinkkumarkkinoilta todella kauan.

Elokuvaa suosittelen vain, jos on kova krapula, eikä mitään vaativaa voi silloin ajatella ja pidät mestarinäyttelijöistä, kuten Robert De Nirosta, Michael Douglasista, Morgan Freemanista ja Kelvin Klinestä sekä Mary Steenburgenista.

Pisteitä heruu  :) :) ½

Iron sky tulee yle tv 2 nyt

Kun lupailin yhteenvetina vuoden positiivisimmat yllättäjät, niin kirjoitan sen nyt, mikäli kännykän akku antaa myöten, kun tulin vahingossa 45min liian aikaisin elokuviin. Nämä eivät ole paremmuusjärjestyksessä.

Koskemattomat (ranska, komedia draama) - ensi-ilta oli kyllä viime vuoden marraskuun loppuouolella, mutta itse katoin sen alkuvuodesta. Kirjoitin elokuvasta (taisi mennä väärään aiheeseen), mutta en löydä sitä enää. Elokuva kertoo kahden hyvin eritaustaisen ihmisen ystävyydestä ja perustuu tositapahtumiin. Elokuva löi joitain ennätyksiä, eikä suotta.

Matkarakastajat (espanja komedia) - hyvin pervo komedia, mutta hauska ja mielenkiintoinen. Kirjoitin siitä elokuun loppupuolella. Elokuvaseura kannattaa valita huolella, ettei tule kiusallisia hetkiä.

Pilvikartasto (jenkkilät scifi-draama-komedia) - no ei ehkä komedia, vaikka elokuva olikin hauska. Ei sovi juonisokeille tai ihmisille, joiden mielestä elokuvan pitää olla tietynlainen. Elokuva on siis monitahoinen tarinakudelma.

World war Z (jenkkilä- zombielokuva, toiminta) - vaikka en alunperin antanut paljon pisteitä, oli elokuva pelottavuudessaan ikimuistoinen, mielenkiintoinen ja hyvin tehty.

Gravity (jenkkilä, avaruustoiminta) - elokuvan katsominen kotikonstein vaatii vähän isomman näytön kuin läppärin ja pimeyttä, ellei ole saikun kaltainen eläytyjä. Avaruuskuvaus oli hyvä ja elokuvasta aisti avaruuden.

Äsken tuli kakkoselta Hachiko. Tositapahtumiin perustuva tarina koirasta, joka uskollisesti palasi aina odottamaan kuollutta isäntäänsä juna-asemalle. Enpä ole ennen nähnyt näin koskettavaa leffaa, ja olenkin yrittänyt vältellä katsomista juuri tunnereaktion takia. :D Mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Elokuva tullut itse muutaman kerran nähtyä, ja tämän voisi pistää eläimiinliittyvistä elokuvista parhaaksi. Elokuvan jälkeen tutustuin tähän Hachiko tapaukseen tarkemmin ja todella koskettava tarina, ja suuri vaikutus koko Japanin kulttuuriinkin, siellähän ne Hachiko patsaat törröttää ympäri Japania.

Minäkin katsoin tuon kyseisen elokuvan. Ei minun mielestäni mistään parhaimmasta päästä mutta kyllähän se tuli katsottua, joo.  :)

Aaaahh, olen palannut taas tämän aiheen piiriin.

Olen tässä välissä käynyt katsomassa kaksi elokuvaa, Frozen -huurteinen seikkailu (ihan hyvä 3D-animaatio, tosin jotkut laulut olisin typistänyt lyhemmiksi), sekä Leijonasydämen.

Vihdoin ja viimein menin siis katsomaan Leijonasydän -elokuvan.
Elokuva kertoo siis uusnatsimiehestä Teposta, joka rakastuu Sariin. Parin tapaamiskerran jälkeen Tepolle selviää, että Sarilla on mulattilapsi. Alku on vaikea Tepon ja Ramu-pojan tutustumisessa, mutta vaikka Ramu yrittää tappaa Tepon pari kertaa, he ystävystyvät lopulta. Tepon velipuoli ja uusnatsikaverit eivät tietenkään hyväksy tätä.

Elokuva on käytännössä alusta loppuun epäreilua väkivaltaa, jossa siis puolin ja toisin käydään joukolla yhden ihmisen kimppuun. Saikun kaltaiselle katsojalle se on paljon sekä kova paikka katsella ja olla läsnä siinä hetkessä. Enkä usko, että elokuvan suoranainen tarkoitus on tehdä ihmisistä erityisen suvaitsevaisia, se vain kertoo parin ihmisen elämästä, jossa ainakin jotkut ihmisistä tulevat suvaitsevaisemmaksi (tavallaan, jos olet nähnyt elokuvan, voin asiasta keskustella enemmän). Ehkä elokuvan on tarkoitus erityisesti kertoa, miten jengit suhtautuvat jäsentensä mielipiteiden muutokseen todennäköisesti.

Elokuva siis oli hyvinkin uskottava tarinana ja kuvauksena uusnatsien elämästä, sekä mielenkiintoinen. Suosittelen elokuvaa katsottavaksi kaikille, jotka eivät pienestä hakkaamiskulttuurista hätkähdä ihan mahdottomasti. Elokuva oli jollain tapaa myös hienovarainen, sillä se ei ollut alleviivaava ja ehkä itseni mielestä elokuvan tärkein opetus tulee lopulta vain kahdessa kohtauksessa käsiteltyä. Tai itse koen, että se käsitellään vain noissa kahdessa kohtauksessa, vaikkakin elokuva vie siihen johtopäätökseen. Tosin tämän viimeisen kappaleen kirjoittaminen on mietityttänyt kovastikkin, koska luulen, että tämä on selkeästi vain itseni kokema asia, ehkä muut kokevat tuon alleviivauksena, ehkä jotkut eivät huomaa sitä lainkaan. Vaikea sanoa.

Elokuva siis aiheutti paljon miettimistä ja en osaa oikein päättää mihin pisteisiin päädyn. Väkivaltaa kaihtavana ihmisenä tekisi mieli antaa kolme hymynaamaa, mutta toisaalta suosittelen elokuvaa ja se selkeästi alkoi mietityttämään itseänikin... Komedianystävänä pisteiden antaminen on tosiaan vaikeaa, mutta ehkä pääsyn sitten  :) :) :) :) -

Ku meillä tää asiantuntija täällä on, niin voitko Saial selventää mulle vähän sitä Pilvikartastoa :D etkä varmaan yhtään ihmettele, että miksi...
Oikeestaan se pitäs ehkä kattoo uudestaan ihan ajatuksen kanssa, siitä on sen verran aikaa ku sen katoin. Muistan sen, että mulla meni koko elokuva ohi, enkä tajunnu siitä mitään. Liittykö ne tarinat loppupeleissä toisiinsa mitenkään?

Small:

Itsellänikin on elokuvan katsomisesta aikaa, enkä enää kaikkea muista ja jäi olo, että pitäisi katsoa toisen kerran, että siitä pääsisi paremmin selvyyteen.

Kuitenkin sen verran muistan ja voin sanoa, että tarinat liittyivät toisiinsa ja sitä pystyi seuraamaan usealla eri tavalla. Ensinnäkin oli se pieni tatuointi/syntymämerkki, joka vihjasi, että hän oli joko sukua samalle esi-isälle, tai se oli hänen uudelleen syntynyt sielu, tosin ne saattavat vähän sekoittaa, kun mielestäni ilmaantuivat toisinaan yllättäen. 

Esimerkiksi se sinfonia Pilvikartasto, esiintyi ainakin muistaakseni kahdessa tarinassa, jossa yhdessä sitä tehtiin, toisessa sitä kuunneltiin vuosikymmenten/satojen jälkeen. Esimerkiksi sen toisen planeetan tarinoissa sen biokemiallisesti rakennetun tarjoilijatytön aiheuttama ”vallankumous” jatkui tarinassa, missä Tom Hanks löysi sen pahoja asioita kuiskivan amuletin, sillä kun Halle Berry menee rukoilemaan avunpyynnön jumalille (mikä on maa, tai ehkä vain minun itseni näkemys asiasta), hän on paikassa, missä on tämän biokemiallisesti rakennetun tarjoilijan patsaita.

Mutta  ehkä parhaiten yhtenäisen tarinan puolesta kertoo se, miten elokuvan ihmisten teot vaikuttavat toisiinsa eri aikakausina. Vähän kuin perhosefekti.

Selitykseni on kyllä kovin sekava, kuitenkin siis tarinat liittyvät toisiinsa, mutta viitteet ovat sellaisia, mitkä pitää itse kaivaa. Syy tähän on se, että elokuva on aivojumppaa. Itse sanoisin ohjeena, jos tuota elokuvaa katsoo, että ensisijaisesti keskittyy tarinoihin, koska ovat mielenkiintoisia. Uskon, että sen jälkeen tarinan pointti avautuu helpommin kuin yrittäisi koko elokuvan ajan selittää itselle, mitä on meneillään. Tiedän, ettei ohje ollut kovinkaan järkevä.

En tiedä, onko elokuvassa perinteistä yhtä juonta (vaan useampi juoni), kuin ennemminkin vain yritys selittää katsojille elämäntarkoitusta. Siinä on käytetty erilaisia teemoja, viety jopa ranskan vallankumous avaruuden tuolla puolella olevalle planeetalle, paitsi se on joillekin ihan maa, en tiedä sitten. Eräs elokuvakriitikko näki tarinassa, kuinka murhaaja kasvaa paremmaksi ihmiseksi. Luulen myös sillä olevan merkitystä, kuka näyttelee missäkin tarinassa minkäkin roolin. Sen takia tuo syntymämerkki hieman sekoitti, koska se ei mielestäni ollut aina samalla näyttelijällä.

Näkyykö tässä kirjoituksessani, etten ymmärrä yhtään mitään, mistä puhun? :D
Puolustuksekseni sanoin aiemmin ja sanon sen nytkin, että se pitäisi nähdä uudelleen ja vielä tällä kertaa katsomiskerrastani on puoli vuotta aikaa, niin kaikkea ei voi muistaa.

Elokuvahan pohjautuu kirjaan, Pilvikartasto, jonka on kirjoittanut David Mitchell.

Vastasiko tämä yhtään kysymykseesi?

En tajuu miks kirjotat kaiken noin pitkäks kun tossakin on noin 3/10 itse asijaa...


Vasta nyt kävit, miten se eeS oli viel esitykseSSä.

Mun mielestä Leijonasydämmen on tarkotus näyttää miten vitun tyhmiä jotkut ihmiset voi olla, miten asenteet vähemmistöjä kohtaat on perseestä ja minkälaista toimintaa Suomi-illuusion levittäminen tuo esille.

Tiiän kirjasta, ja sen verran oon siitä kuullu, että siitä on mahdotonta tehä elokuva, mutta se on silti tehty :D Ehkä tuon valaistuksen jälkeen se elokuva ois just nyt parempi kattoa uudestaan, ja varmaan katonkin. Kyllä mä jotain muistan, että tietyllä tavalla ne liitty toisiinsa, oli sen verran pitkä leffa, että pitää ens kerralla panostaa siihen kattomiseen, jotta pysyy mukana.

Näemmä minä olen taas tämän aiheen parissa.

Kävin katsomassa The Butler -elokuvan.

Elokuva on siis Cecil Gainesista kertova historiallinen tositapahtumiin perustuva elokuva.
Cecil Gaines on alunperin lähtöisin etelävaltioissa sijaitsevasta puuvillaplantaasista ja päätyi erinäisten vaiheiden kautta Valkoisen talon hovimestariksi ollen siellä 8 presidentin verran, eli 34 vuotta.

Hieman pelotti mennä katsomaan elokuva, koska pelkäsin, etten ehkä pitäisi siitä. Alku yllätti minut jo hurjasti, sillä en osannut odottaa lainkaan, että esittelyssä mainitut "vaatimattomat olot" tarkoittivat niinkin rajuja lähtökohtia elämälle. Minua häiritsi hieman elokuvassa se, että koskaan ei selvinnyt, mitä päähenkilön äidille lopulta kävi, kun hän jäi kotitalonsa rappusille hyvin pysäyttävässä tilassa.

Elokuva oli kuitenkin siis hyvin mielenkiintoinen, sillä en ollut kuullut tuota historiapätkää nimenomaan mustien näkökulmasta, vaikkakin päähenkilö sanoi useasti, ettei seuraa politiikkaa, eikä hän ottanut kantaa asioihin, mikä oli hänen asemaa ajatellen fiksusti tehty. Vaikkakin esimerkiksi Martin Luther Kingin "ajanjakso" elokuvassa oli hyvin lyhyt, ei se mielestäni tarvinutkaan paisuttelua, sillä kyllähän jokainen tietää, mitä hän teki ja mitä hän sanoi. Mielenkiintoista oli se, että en tiennyt tapahtumista nimenomaan hänen kuolemansa jälkeen.

Elokuvassa on siis varsin laajasti käsitelty historiaa ajasta, jolloin mustan ihmisen valkoinen saattoi tappaa surutta kaupungilla ollessaan, aikaan jolloin Amerikan ensimmäinen musta persidentti pääsi virkaan. Elokuva oli hyvin tehty, se oli mielenkiintoinen ja näytti paljon sellaista, mitä ei tiennyt tai osannut edes kuvitella.

Suosittelen elokuvaa kyllä lämpimästi ihmisille, ainoastaan sen verran varoitan, että kerrontatyyli on ehkä hieman verkkainen, mutta se sopii mielestäni juuri päähenkilön asemaan ja tyyliin.
Pisteitä heruu  :) :) :) :) ½

Kävin elokuvissa, yllättäen. Olen käynyt tämän vuoden puolella varmaankin katsomassa jo 4-5 elokuvaa: Menneisyys (en sanoisi, että tuhlasin rahani sitä katsoessa, mutta ei ollut kovinkaan kummoinen, sai golden globe ehdokkuuden), Mafiaperhe (perushyvä elokuva, mistä tuli jotenkin lämminhenkinen olo kaikesta ammuskelusta huolimatta), Waltter Mittyn ihmeellinen maailma (Piti kirjoittaa arvostelu, oli päässäkin jo, mitä ja miten kirjoitan, mutta kun en sitä heti voinnut kirjoittaa, en enää muista, mitä piti sanoa.. taidan kirjoittaa sen vielä joskus) ja 12 years a slave (saatte nyt tästä arvostelun) ja Viimeinen rakkaus (koskettava tarina vaimonsa menettäneestä vanhuksesta, joka tutustuu nuoreen tanssinopettajaan, suosittelen, mikäli ei karsasta itkemistä elokuvan takia).

12 years a slave

Elokuva on tositapahtumiin perustuva kertomus mustasta viulistimiehestä, joka elää perheensä kanssa vapaana miehenä Pohjois-Amerikassa. Solomon Northup tutustuu kahteen sirkuspromoottoriin, kun hänen vaimonsa on lasten kanssa joka vuotisella matkallaan. Eräänä iltana sirkuspromoottorit juottavat ja huumaavat Solomonin ja myyvät hänet etelävaltioihin orjaksi. Solomonin ostaa alunperin varsin inhimmillisesti orjiaan kohteleva mylläri, jonka rakennusjohtaja ei jaa tilanomistajan näkemystä, miten mustia ihmisiä pitää kohdella. Erään tapahtuman jälkeen mylläri kokee joutuvansa myymään Solomonin uudelle omistajalle, jonka hän tietää jo valmiiksi olevan raaka. Näin Solomon löytää itsensä puuvillatilalta, missä huonoimmat kerääjät saavat päivän päätteeksi rangaistukset ja parhain kerääjä jopa sitäkin huonompaa kohtelua. Elokuvassa kuvataan ihmisten epätoivoa ja selviytymisyrityksiä hurjissa olosuhteissa, missä muiden pitää katsoa vaitonaisina ihmisten kärsimystä, sillä puuttuminen voi maksaa heidän hengen.


Osa katsojista koki elokuvan olevan niin hyvä, että taputtivat elokuvan loputtua. Itse en kuulunut tähän ryhmään, vaikka loppu olikin koskettava. Elokuva on paikoitellen hidastempoinen, mikä saattaa johtua siitä, että siinä on yritetty saavuttaa samaa poljentoa, minkä luulen olleen alkuperäisessä omaelämänkerrallisessa kirjassa, sillä se kirja oli kirjoitettu vuonna 1853. Elokuva oli varmasti nopeatempoisempi kuin kirja. En kiellä, etteikö elokuva ollut hyvin tehty ja näyttelijät olivat hyvinkin uskottavia omissa roolitöissään. Tiesin kyllä, että orjista kertova elokuva sisältää väkivaltaa ollakseen uskottava. Luin etukäteen, että tässä elokuvassa sitä on hyvin paljon. Mietin kykenenkö katsomaan tämän, mutta olin päättänyt katsovani tämänkin oscarehdokaselokuvan, jotta voin muodostaa paremmin mielipiteen ehdokaselokuvista.

Kuten jo mainitsin, elokuva on siis hyvin väkivaltainen ja hidastempoinen. Esimerkiksi elokuvassa kuvataan 5-10 minuuttia kohtausta (tai ainakin se tuntui noin pitkältä kohtaukselta), missä henkilö roikkuu hirttosilmukassa, varpaidensa varassa ja taistelee henkensä puolesta ja muut orjat vain jatkavat tekemisiään. Ainakin minulle tuli ajatus selväksi pienemmälläkin alleviivauksella. Väkisinkin tulee verrattua tätä elokuvaa The Butleriin, mikä alkaa myös orjuudesta, vaikka elokuvien aiheet ovat täysin erilaiset, eivätkä siksi varmasti ansaitse tulla verratuksi toisiinsa. Kuitenkin The Butlerissa hirttoasilmukassa roikkuvia ihmisiä kuvataan joitain sekuntteja ja katsojalle tuli selväksi ne olosuhteet, missä silloin oltiin. Elokuvan aihe on tärkeä ja on hyvä, että noitakin tarinoita historiasta kerrotaan sellaisena kuin ne olivat, sillä niitä elokuvia on vähän. Luulen kyllä, että kaikki se väkivallan määrä oli monen mielestä perusteltu, mutta itseni kaltaisille ihmisille se olisi ollut vain katsottavampi, mikäli sitä ei oltaisiin niin kovasti alleviivattu. Ehkä en vain kuulunut kohderyhmään. Jos ajatellaan tämän viimeisen vuoden aikana tehdyistä elokuvista, mitkä kertovat mustien historiasta jonkinlaista tarinaa, suosittelen enemmän The Butleria, sillä se on hieman laajempi.

En varmaan anna pisteissäni tämän elokuvan ansaitsemaa määrää, mutta ajattelen nyt siltä kannalta kuinka hyvin itse viihdyin elokuvateatterissa, eli:
:) :) :) ½


Aion mennä katsomaan Oscar-ehdokkuuksia (http://oscar.go.com/nominees) saanneista elokuvista ainakin Philomena, American Hustle ja Her, ehkä myös Dallas Buyers Clubin ja Nebraskan. Olen nähnyt siis jo Gravityn ja 12 Years a Slaven. Captain Phillips on jo myöhäistä nähdä ja The Wolf of Wallstreet ei aiheena kiinnosta.

Paras naispääosaehdokkaista olen nähnyt jo Cate Blanchettin ja Sanda Bullockin taidonnäytteet ja täytyy sanoa, että niitä on äärimmäisen vaikea verrata toisiinsa, enkä ainakaan itse osaisi sanoa, kumpi heistä sen mielummin ansaitsisi. Tässä sarjassa tulen todennäköisesti näkemään kaikki muut suoritukset, paitsi Meryl Streepin teosta (en tiedä siitä mitään, mutta otsikko ei oikein iske).

Millä perusteella te muuten yleensä valitsette elokuvat, mitä aiotte mennä katsomaan? Itseni kohdalla en osaa oikein vastata, sillä hämmästyin jokunen kuukausi sitten, kun näin teatterissa pahvisen mainoksen Monuments men:stä ja päätin jo silloin, että sen aion katsoa ;D
Vain pelkkä "kansi" elokuvasta riitti.

Joo, kävin mä viime viikolla katsomassa Philomenan ja tällä viikolla Dallas buyers clubin.  :-[

Philomena

Elokuva perustuu tositapahtumiin. On vuosi 1952 Irlannissa ja Philomena tulee raskaaksi, ollessaan vasta teini-ikäinen. Hänen isänsä hylkää Philomenan nunnaluostariin, koska siihen aikaan avioton raskaus on häpeä suvulle. Nunnaluostarissa on muitakin saman kohtalon kokeneita nuoria naisia ja he joutuvat tekemään kovasti töitä ruokansa eteen ja samalla he ovat luopuneet kaikista oikeuksistaan lapsiaan kohtaan. Nunnat myyvät lapsia järjestäen Amerikkoihin 1000 irlannin punnasta. 50 vuotta Philomena yrittää löytää lapsensa, kunnes hänen tytär puhuu asiasta eräälle lehtimiehelle (Martin), joka päättää ottaa jutun itselleen. Näin alkaa elokuvan tarina.

Elokuvan dialogi on uskottavaa ja hauskaa. Philomena ei ehkä ole ihan sivistyksen huipentuma, mutta on kuitenkin hyväsydäminen ja iloinen persoona. Martinin pieni kyynisyys tuo elokuvaan mukavan kontrastin Philomenan hyväsydämisyydelle. Odotin elokuvalta todella paljon, eikä se tosiaan pettänyt. Vaikka loppu olikin hieman raivostuttava ja olisi tehnyt mieli kuristaa joitakin ihmisiä, pidin elokuvasta todella paljon. Ymmärrän tosiaan, miksi elokuva on yksi Oscareita tavoitteleva teos. Judi Dench on aina loistava.

Pisteitä:  :) :) :) :D +

Dallas buyers club

Tämäkin elokuva perustuu tositapahtumiin. Eletään vuotta 1985, jolloin Hivistä ei tiedetty juurikaan mitään muuta kuin, että se tarttuu seksistä ja huumeneista, sekä tautiin kuolee hyvin varmasti, sekä Hiviä pidetään vain homojen tautina. Ron on sähkömies ja cowboy, joka harrastaa naisten kanssa suojaamatonta seksiä, sekä tykkää juhlia paljon. Jouduttuaan lääkäriin sähköiskun takia Ronille selviää, että hänellä on Aids ja hän tulee kuolemaan 30 päivän kuluessa. Aluksi hän kieltäytyy uskomasta sitä, kunnes eräs hänen ystävänsä saa ajattelemaan toisin ja hän alkaa ottaa selvää taudista. Samaan aikaan erästä uutta Hiv-lääkettä aletaan tutkia ihmiskokein ja Ron haluaa päästä mukaan ohjelmana, mutta koska häntä ei hyväksytä siihen, hän yrittää keinoja kaihtamatta löytää itselleen vaihtoehtoisen lääkityksen.

Luin jostain, että päähenkilö olisi vastenmielinen ja varauduin inhoamaan elokuvaa. Kuitenkin elokuva oli loistava, hauska, koskettava, mielenkiintoinen, vauhdikas, ovela ja ties mitä muuta. Kertoen yllättävästä ystävyydestä ja sen aikaisesta asenteista ja Hivin alkutaipaleesta. Rankkaan tämän elokuvan kyllä paremmaksi kuin Philomenan. Jared Leto ja Matthew McConaughey tekivät loistavat roolityöt. Suosittelen elokuvaa kaikille, vaikka tiedänkin, ettei tämä kaikkiin iske, sen aihevalinnan takia. Mutta jos voi laittaa ennakkoasenteen pois päästä ja vain antaa elokuvan tulla sellaisena kuin se on esitetty, saatatte yllättyä positiivisesti. Myös tämä elokuva on ansaitusti yksi Oscar ehdokkaista.

Pisteitä: :) :) :) :D ½

Kirjoitetaanpa tännekin aiheeseen pitkästä aikaa. Elikkäs en oo joulun jälkeen käyny elokuvissa sillä tarjonta ei ole ollut mieleistä, mutta nytkun kattelin savonkinojen sivuja niin huhhuh rahaa tulee menemään jonkun verran! Tässä leffat mitkä tällä hetkellä siellä näkyvät ja aion mennä katsomaan

Noah, Huikopeli, Godzilla, X-men: Days of future past, Pahatar

Mut joo katoin myös muiden kaupunkien kinoja niin on kyllä niin helvetin ihanaa asua täällä tuppukaupungissa perkele kun ei tule mitään edes elokuvateattereihin. Oon ihmetellyt paljon miten Saial menee kattomaan niin monia, mutta nyt se selvis... katoin esim. Joensuun elokuvateatterin ohjelmiston niin siellä on varmaan 2-3x enemmän ensi-iltoja! No toisaalta ihan hyvä sillä jos asuisin vaikkapa siellä Joensuussa niin menisin kattomaan vielä 8 leffaa noiden lisäksi :D

Mä innostuin suunnattomasti tuost uudest X-men leffasta ja haluan iteki päästä näkee sen. Mitäny luin nii olis lie 2016 tulossa uutta Wolverineakin, kun vielä edellinenkin näkemättä...

Lähin elokuvateatteri noin 35km pääs ::)

Sama  ::)

Plevna ei oo ees kaukana  ::)

(Tämä viesti oli ihan pakko laittaa, sori mun huumorintaju ei ole laadukasta.)

Hahahaa, miksi asutte landella, muuttakaa palveluiden lähelle  :P :P :P :P
Voisitte hypätä tiheästi kulkeviin julkisiin tuosta noin vain ja parin pysäkin jälkeen onkin useampi elokuvateatteri.  :P

Noh joo.. Mulla on pakko katsoa listalla:

- Captain America: The Return of the First Avenger (Eka kapteeni Ameriikka yllätti positiivisesti ja tämäkin on saanut positiivista palautetta.)

- Isänsä poika (Japanilaista draamaa, missä käsitellään aihetta, onko oma poika se, jonka on kasvattanut poikanaan, vaiko biologisesti oma poika.)

- The Lunchbox (Intialainen elokuva, missä vaimon tekemät työeväät menevät jollekkin muulle kuin omalle aviomiehelle, samoin eväisiin kirjoitettu viesti.)

- Divergent - Outolintu (Sci-fi -elokuva, mikä kertoo erilaisesta nuoresta naisesta, joka ei lokeroidu yhteiskunnan antamiin muotteihin.)

- Se toinen nainen (Komedia kertoo tilanteesta, jolloin vaimo ja hänen miehensä tyttöystävä lyöttäytyvät yhteen, kostaakseen petturimiehelle.)

- X-Men: Days of Future Past (Listan toinen Marvel-tuotos Kapteeni Amerikan ohella. Avenger-elokuva oli vain aikoinaan sen verran viihdyttävä, että odotan hieman enemmän Kapteeni Amerikalta kuin tältä, mutta ehdottoman pakko mennä katsomaan.)

- Edge of Tomorrow (Sci-fi toimintaa, missä Cruise yrittää voittaa keinolla millä hyvänsä maahan hyökänneet avaruusoliot. Hän on joutunut jonkinlaiseen aikaluuppiin, missä joutuu käymään läpi tapahtumia aina uudelleen.)


Olen mä käynyt nytkin elokuvissa 1-2/vk, mutta vaikka ovatkin olleet katsottavia elokuvia, eivät kuitenkaan ole räjäyttäneet pottia, tai ovat muuten olleet kauan pyörimässä olleita elokuvia.

Muokkauksia: Kaikki nähty!

Jotta viestini pysyvät lyhyempinä (ei kuitenkaan onelinereita, vaikka sitä toivotaankin), jotta lukemaan tottumattoman on helpompi lukaista asiani (kuten minulle on ilmaistu hitaasti tavaavien toimesta), päätin laittaa seuraavan asian omalle viestilleen. (Vaikka onkin hassua, ettei väliotsikot auta heitä jäsentämään kirjoitettua tekstiä, minkä olettaisi helpottavan, mutta ehkei koulussa enää opeteta lukemaan.)

Oscar- voittaja ulkomaalaisen elokuvan kategoriassa, eli italialainen Suuri kauneus -elokuva oli alunperin itselläni "pakko katsoa" -listalla, mutta sitten näin trailerin.

Trailerissa käy ilmi, että puhuja (kertojaääni) on n. 80+ vuotias mies, joka pitää kaikkein kauneimpana asiana sellaista 20 -vuotiasta naisenalkua. Ärsyttävämmän elokuvan trailerista tekee sen, että osassa kohtauksia taustalla tanssii vanhempia naisia diskomusiikin mukaan, mutta heidän liikkeensä on puoliksi hidastettu ja taustalla soi klassista musiikkia, jonka takia ne nytkyy naurettavasti. Sitäkin ärsyttävämpää trailerista tekee sen, että    kertoja    puhuu   hitaasti    painottaen     jokaista    sanaa    erityisesti    ja  korostaen    jokaisen    sanan   lausuntaa,    josta   tulee   olo,    että   tekijät   pitävät    katsojaa    tyhmänä.

Ehkä se on olevinaan runollista, mutta mua alkoi ärsyttää se ihan tajuttomasti. Mietin, että joko menen halpana ajankohtana katsommaan sen ja testaan, koska mun on lähdettävä teatterista pois (ihan vain sen takia, että voin lähteä kesen kaiken pois, näin antaisin sille myös mahdollisuuden olla jotain parempaa), tai sitten en edes anna sille mahdollisuutta :D

Noku Kapteeni Amerikan listasin pakkokatsoa -listalle, kirjoitetaas nyt jotain elokuvastakin.

Captain America: The Return of the First Avenger

Ekaksi en halunnut nähdä ensimmäistä Kapteeni Amerikkaa, mutta veljeni pakotti. Hyvä, että pakotti, sillä elokuva oli äärimmäisen hyvä (5 tähteä), vaikka pelkäsinkin sitä sen typerän hahmonimen takia. Suosittelenkin ihmisiä tutustumaan Avenger-tuoteperheeseen, eli Captain America, Iron man, Thor, Black Widow (ei omaa elokuvaa ainakaan vielä, mutta esiintyi uusimmassa Kapteni A:ssa) ja Hulk (Hulkin ensimmäinen elokuva ei mielestäni ole kummonen, toisesta en osaa sanoa, mutta Hulk on loistava Avengerien yhteiselokuvassa).

Ensimmäisessä elokuvassa Kapteeni A. on natsisaksan aikainen sotilas, mutta lopussa hänet syväjäädytetään ja hän herää "nykyajassa". (Eli elokuva loppui aika surullisesti, jos multa kysytään.) Tämä elokuva alkaa siis aika nopeasti ensimmäisen yhteisen Avenger-elokuvan jälkeen.

Juoni lyhyesti: kun Kapteeni A:n S.H.I.E.L.D-kollegansa kimppuun on hyökätty, Kapteeni A. ja Black Widow joutuvat keskelle laajamittaista salaliittoa, minkä selvittämiseen he tarvitsevat Falconin. Vastustaja puolella taistelee aika ylivertainen Winter Soldier.

Odotin ensimmäisen elokuvan järjettömän positiivisen yllätyksen takia tältäkin todella paljon. Siksi täytyy myöntää, että petyin, kun alkuintrossa ei perehdytty enempää ristiriitoihin, mitä eri aikakausien tavat olisivat voineet aiheuttaa. Lukemissani esittelyissä ja kritiikeissä annettiin ymmärtää, että sitä oli tarpeeksi paljon, mutta Saikun ruokahalua ei täytetty tuolla määrällä. Aika nopeasti kuitenkin alkoi tapahtua, mikä varmasti aika isoa osaa katsojia palvelee, sillä normaalisti action elokuvien ystävät haluavat heti paljon tappeluita ja räjähdyksiä ja turha liirumlaarum saa jäädä välistä.
Silmänruokaa on sekä mies-, että naiskatsojille, sillä Kapteeni ei ole jättänyt punttistreenejä välistä ja Mustaa leskeä näyttelee Scarlett Johansson (TenGiin tosin hänen rintavarustus ei tehnyt vaikutusta, vaan ne kuulemma roikkuvat).
Elokuva on hyvä toiminta-elokuva, mutta olisin odottanut vain vähän enemmän naurunaiheita ja alkuintroa. Siksi joudun antamaan:

 :) :) :) ½

Öh, näemmä jatkan monologiani.

The Lunchbox   :) :) :) ;) +
Klick! (http://www.finnkino.fi/Event/300151/)

No huhhuh. Siis kun katson niin paljon elokuvia nykyään, harva elokuva pystyy enää erottumaan massasta. Odotin tältä elokuvalta paljon. Nuo kaksi seikkaa on vain kovin vaarallinen yhdistelmä nykyään, koska se tietää 99% varmuudella pettymystä, kun katsoo elokuvan. Mitä vielä, nautin suunnattomasti elokuvan katselusta. Siis suunnattomasti.

Juoni lyhyesti: Ila (nainen) huomaa, että aviomies on etääntynyt suhteesta. Naapurin, eli tätinsä avulla Ila tekee ruokaa, minkä on tarkoitus käydä vatsan kautta miehensä sydämeen ja hän rakastuisi uudelleen vaimoonsa. Intiassa on työeväslaatikko- systeemi, missä vaimot tekevät lounaita, jotka haetaan miesten mentyä jo töihin ja ne viedään heille. Kuitenkin aika aikaisessa vaiheessa selviää, että eväslaatikko ei menekkään hänen miehelleen vaan eräälle pian eläkkeelle jäävälle miehelle, Saajanille.

Elokuva ei varmaankaan iske ihmisiin, joiden mielestä länsimainen kulttuuri on ainoa mieleinen ja kaikki pitää olla valmiiksi kiillotettua ja ainoa sallittu kulttuurishokki on Eiffel-torni. Elokuva on myös hieman hidastempoinen ja kohtaukset on kuvattu pääsääntöisesti Ilan keittiöstä ja Saajanin työravintolasta ja täpötäydessä junassa.

Tästä seuraa elokuvan hehkutusosio: Elokuva on lämmin, mistä maistaa ja tuntee vahvasti intialaisen arjen. Elokuvan yksi nautinnollisimpia asioita on Ilan ja hänen tätinsä keskustelut. Tätiä ei elokuvassa näytetä kertaakaan, mutta siltikkin he huutavat toisilleen ikkunoiden (ja lattian) läpi. Oli mielestäni virkistävää, että uskallettiin olla näyttämättä tätiä. Eli elokuva on paikoitellen meluisa, mutta ilman sitä se ei olisi intialainen. On ymmärrettävä sellainen seikka kuitenkin, että koska kuvataan ihmisiä/hahmoja, jotka eivät ole yhtä oppineita kuin länsimaiset, sieltä löytyy sellaisia ajatushelmiä, mitkä eivät länsimaiselle mene läpi, mutta tekevät elokuvasta hauskan. Vaikka elokuva ei olekkaan varsinaisesti komedia, siinä on todella hauskoja juttuja hautauksista ja kattotuulettimista ja ties mistä. Olen mainostanut jo elokuvaa parille tutulleni, mutta ehkä pitää jättää hieman purtavaa myös heille, ketkä aikovat käydä sen katsomassa.

Syy, miksi elokuvalle en antanut 5 tähteä, on se, että lopussa annettiin ymmärtää, mutta ne perkeleet eivät ymmärtäneet antaa katsojalle sitä. Mur!


Sinkkuna suhteessa - That Awkward Moment :) :) :) :)

Elokuva oli harvinaisen onnistunut romanttinen komedia. Ei mitään yllättävää tietenkään, mutta hyvin tehty, onnistunut perusromanttinen komedia. Tykkäsin kovasti. Enempää en kerro, enkä tiedä onko tarviskaan. Mutta jos genrestä pitää, suosittelen.

Tänään olen menossa katsomaan aivan mahtavan taiteilijasielun viimeisintä kokopitkää elokuvaa - Hayao Miyazakin "The Wind Rises". Jos jaksan kirjoittaa jotakin arvostelua niin sellaista sit tulee, katsotaan katsotaan.. Ootan elokuvalta tosi paljon, sillä kaikki muutkin Miyazakin elokuvat katsonut enkä ole koskaan yhteenkään pettynyt.

Lupailin jotain kirjottavani jos jaksan ja kai mie jaksan.. :D

Kuten edellisessä viestissä sanoin odotin elokuvalta todella paljon sillä viimeisen elokuvan luulisi olevan jotain tosi huikeaa. Miyazaki ei pettänyt odotuksia, ei sitten olleskaan!

En ala mitään juoniselotusta tähän kirjoittamaan sillä siitä tulisi liian kaavamainen selitys, jonka löytäisi ihan mistä tahansa...

Miyazakin elokuvat on muihin anime-elokuviin aivan omaa luokkaansa. Tämä elokuva ei ollut poikkeus, se erosi suunnattomasti hänen muista töistään ja nousee ainakin Top 5 - elokuvalistalle hänen teoksistaan. Elokuvassa oli kaikkea, piirtotyyli oli lumoavaa (itse kiinnitän tosi paljon huomiota), etenkin maisemissa ja kaikki yksityiskohdat oli huikeita lentokoneen osista lähtien. Juoni oli mukavan yksinkertainen, mutta silti käänteitä oli paljon.. Oli kyllä kokoajan hymy huulilla kun elokuvaa katsoi, paitsi silloin kun tuli haikeita ja jopa surullisia hetkiä jolloin itku oli herkässä ja kai sitä muutama kyynel tuli vieräytettyäkin.. Haikea rakkaustarina, joka oli mukana oli todella viehättävä ja loppua kohti kävi niin sääliksi Jiroa! Kaiken kuitenkin kruunaa upeat musiikit ja sävellykset taustalla... :3 Mut nojoo en paljastele mitään enempää, jos joku haluaa mennä katsomaan :) Kaiken kuitenkin kruunaa upeat musiikit ja sävellykset taustalla... :3

Suosittelen todella, ja vaikka ei pidäkään välttämättä animesta voisin sanoa, että tämäkin on yksi niistä jotka saattavat miellyttää silti. Ehdottamasti on kuitenkin nähtävä niiden, jotka rakastavat Miyazakin töitä, Studio Ghiblin elokuvia ja ylipäätään animaatioita.

"Le vent se lève, il faut tenter de vivre" - "Tuuli nousee, täytyy yrittää elää", lainaus elokuvasta... kertakaikkiaan loistava!! *~*

5/5

E: lisäänpä vielä trailerin jos se kiinnostaisi jotakuta http://www.youtube.com/watch?v=E5dB_9dW2SQ (http://www.youtube.com/watch?v=E5dB_9dW2SQ)

Divergent oli hetkeen paras näkemäni valkokankaalta katsottu elokuva. 4/5.

Vinkkinä kanssaliigalaisille:

Rio2 (orginal)

3D:stä ei kannata maksaa 2 lisäeuroa. 3D ei tuonnut elokuvaan mitään lisähohtoa. Kadutti, että menin katsomaan sen 3D:nä.

Itse elokuva oli kyllä ihan hyvä animaatio, parempi kuin Sherman ja Peabody. En muista olenko nähnyt ykkösen (en todennäköisesti), eikä se häiritse elokuvan seuraamista. Luin jostain, että ykkösessä Blu (harvinainen papukaija) oppii lentämään ja nyt kakkosessa hän lähtee perheineen Amazoniin juurilleen (Blu on täysiverinen citypapukaija).

Orginaaleissa äänissä kuullaan mm. Bruno Marsia, Will i Am:ia, Anne Hathawayta jne.

Pisteet:  :) :) :)

U serious..  :-\ more like 1/5 8D

Mikäs vikana? Liian kaunis päänäyttelijätär?

Itseasiassa pääosan näyttelijä oli yksi harvoista hyvistä asioista koko elokuvassa, todella hyvä suoritus.

Mut nyt siihen mitkä siinä kusi: elokuva perustuu novelliin, ja musta se oli todella ontuva yritys luoda siitä elokuva, juoni on priimatavaraa, mutta elokuva luodaan tuolleen puolivillaisesti panostuksella 75%... ne jotka on lukenut varmasti ymmärtävät, ettei ollut mikään hohdokas elokuva.

Naurettava rahastus tulee tämäkin olemaan, jatko-osia on jo tiedossa Insurgentista ja Allegiantista joista tää viimeisenä mainittu tehdään yllätys, yllätys... KAHDESSA OSASSA... Ei varmana olisi mitään tarvetta tässäkään, mutta joo rahanahneus on kiehtova asija.

Elokuvasta olisi voitu tehdä huikea ja loistelias kokonaisuus, mutta panostuksen takia + alkuperäis teosta ei kunnioitettu tarpeeksi, se ei onnistunut.

Perus teinihössötys elokuvana kuten The Mortal Instruments (Varjojen kaupungit), kirjoina loistavia, elokuvina hyvin ankeita ja suoraansanottuna täysin paskoja

E: osaan kirjottaa helposti luettavaa suomea...

Escape Plan.
Pääosissa Arnold Schwarzenegger ja Sylvester Stallone.Suosittelen toiminta-elokuvia suosiville.

Mä sanoisin... ehkäpä 3½/5... tai 4-/5. Vaikea valinta. Se oli mielestäni hyvin tehty, siinä oli mielenkiintoisia elementtejä, mutta mä olisin kaivannut Vaatimattomille selkeämpää tehtävää yhteisössä. Jos ne kerran auttoivat niitä väliintipahtajia, olisi ehkä joku auttaja ollut hyvä tehtävä, jolloin ne olis ollu vaikka lääkäreitä ja pappeja tms.

Kieltämättä Rohkeat olivat lähtökohtaisesti mielenkiintoisen oloisia, mutta kun tein testin, olin Rehti. En tosin tiedä luottaisko siihen nyt suvereenisti, kun useimpiin kysymyksiin ei ollut itselle täysin oikeaa vaihtoehtoa ja sitä valitsi vain lähimmäksi osuvan :D

Kuulin myös huhua, että kirjassa Trish oli aika lapsellinen ja siksi vaikea sulattaa elokuvan jälkeen kirjoja. Vaikea itse sanoa, kun en kirjaan ole perehtynyt.


Etukansi oli kyllä itselle puhutteleva, mutta kun katsoin, että Rambo on päänäyttelijä, mä jätin elokuvan välistä. Luulen kuitenkin, että perusactionista pitävälle varma valinta. Mä itse en vain pidä Ramboista :D

Isänsä poika (Japani)
Jos mä nyt tästäkin hieman kirjoittaisin, kun kerran elokuva oli mun pakko katsoa-listalla.

Juonesta hieman: Korkeasti koulutettu, varakas ja urakeskeinen isä, Royta kuulee, että synnytyssairaalassa hänen omanaan pitämä poika, Keita on toisen perheen biologinen lapsi, koska sairaanhoitaja on tehnyt virheen. Perhe, johon hänen biologinen lapsensa, Ruysei, on joutunut on köyhä työläisperhe, missä lapset ovat saaneet olla lapsia ja isällä, Saiki, on ollut aikaa heille. Elokuvassa pohditaan onko se lapsi oma, minkä on kasvattanut omanaan, vaiko biologisesti oma ja pitääkö perheitä vaihtaa ja mitä ongelmia kaikesta tästä syntyy.

Elokuva on hieman hiljainen, eli jos vierustoveri rouskuttaa, sen kyllä kuulee, siksi itse annoin naksuni sulaa suussa ;D
Jos tämän menee katsomaan, on varauduttava kyyneliin, sillä eihän tällaista aihetta voi muutoin käsitellä. Elokuva oli hyvä, mutta en usko, että katsoisin sen uudelleen, syystä, että aihe on sen verran vakava. Pisteitä on niin vaikea antaa. Keita -poika on ihan järjettömän söpö, kun hän on kovin vakavamielinen ja yrittää kovasti kuitenkin miellyttää vaativaa isäänsä. Annetaan pisteet elokuvan hyvyydestä, ei niinkään sen mukaan kuinka usein kuluttaisin penkkiä tämän äärellä.

 :) :) :) :)

Tänään katsoin Fading Gigolon ja huomenna on vuorossa Se toinen nainen. Hitsit, että olen hidas kirjoittaja ja tähän meni taas aikaa...

Nythän toi näköjää ois tulossa leffateattereihi toi X-Men: Days of the Future Past, toivottavasti kävis tuuri et pääsis synttäreinään sen 2D:nä katsomaan.
Ennenku ihmiset älähtää, että miksei 3D niin sanon suoraan että en kykene katsomaan 3D elokuvia ja kyllä, tämä totuus harmittaa itseänikin, mutta sille en mitään voi.

Trailerin perusteel mul odotukset korkeella tästä leffasta, etenki ku First Class oli vähän mehmeh.

E: Saikku, sieku ravannet lefffateattereis useemmin niin kauanko about yks leffa on ohjelmistossa kun Finnkinolta eivät suostuneet sitä kertomaan kyseltyäni asiasta?

Se riippuu ihan myös missä kaupungissa kyseinen teatteri sijaitsee (mahdolliset asiakkaat). Ensi-illan myynneillä on suuri vaikutus myös siihen onko se vain yhden viikon vai monta, yleensä ainakin 2. Kun kyseessä on x-men odotan sen ainakin olevan 2-3-viikkoa, mahdollisia toiveuusintoja voidaan myös nähdä. o-o

Tämä selvä, eli voipi olla ettei se enää synttäreinä pyöri :|
Sanoivat kyl et tulee normaaliohjelmaan näytöksiä, pitää tarkastel ja mahollisesti käyä sit "etukätee" katsomas jos tuntuu silt ettei se kauaa pyöri.

Joo, Elsteini varsin oikeassa. Se riippuu täysin siitä, että missä myös aiot katsoa sen. Helsingissä pyörii vielä joitain elokuvia, mitkä ovat tulleet ensi-iltaan ennen vuoden vaihdetta. Ne ovat: Gravity, ja  Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi. Kuopion osalta näyttäisi vanhimmat olevan huuhtikuun alkupuolelta (kaksi, jos oikein katsoin). Eli kyllä sun pitäisi kuukauden sisään käydä elokuva katsomassa ja mikä estää käymästä aiemmin? ;)

Se vähä rajottaa et tarkotus ois ukon ja parin kaverin kera käyä se vilkasemassa.
Toivottavasti saadaa aiemmin aikatalut mätsäämään.

Jumanji

Pahus tämän teatterittoman toukokuun kanssa.

Tosiaan ennen toukokuun alkua (muistelisin, etten käynyt elokuvissa huuhtikuun viimeisellä viikonlopulla) teki tiukkaa olla ilman elokuvia. Mutta sitten tuli toukokuu ja kiireiset viikonloput.

Hieman kuitenkin kutkuttelee nuo elokuvat vieläkin, sillä vaikka ensi viikonloppuna on edelleen tekemistä, viimeinen viikonloppu, jolloin kuukausi vaihtuu, lienee se jolloin menen päivää aiemmin elokuviin...

En vain oikein tiedä, minkä elokuvan valitsisin? Olis tarjolla X-men, Locke, Tuhat kertaa hyvää yötä, Maleficent ja Edge od Tomorrow?

Itse valitsisin Maleficent, sillä nuo Disney elokuvien filmaamiset oikeilla näyttelijöillä ovat olleet tosi hyviä miusta jokaikinen

No niin nyt mulla on tarkempaa tietoa asiasta. Olen kirjan puolessa välissä ja voinen sanoa, että elokuvassa yhteneväisyyksien etsiminen on hankalampaa kuin kirjassa, koska tarinat ovat pidempiä, jolloin viittaus toiseen tarinaan on selkeämpi.

1) Herra Ewing kirjoittaa päiväkirjaa laivamatkasta Sidneystä Kaliforniaan, missä tapaa sen hammashullun tohtori Goosen, joka menee ko laivalle lääkäriksi. (Syntymämerkki tähdenlento tulee ilmi vasta myöhemmin.)

2) Nuori säveltäjä Robert Frobisher menee säveltäjä Ayrsin apulaiseksi. Asuessaan Ayrsin kartanossa hän löytää kirjastosta Ewingin julkaistut päiväkirjat, tai osan siitä ja kirjoittaa Sixsmithille kaikesta kirjeitä. Robertilla on syntymämerkkinään tähdenlento.

3) Seuraavassa tarinassa onkin useampia viitteitä edelliseen. Luisa Rey on toimittaja, joka tapaa edellisen tarinan Sixsmithin, joka on vanha sekä tutkijana energialaitoksessa ja hän kertoo ko laitoksen epäkohdista. Sixsmith murhataan tapauksen vuoksi ja Luisa Rey saa käsiinsä Robert Frobisherin kirjeitä, tilaa hänen säveltämän Pilvikartasto-sinfonian. Luisalla on tähdenlentosyntymämerkkinsä.

4) Sitten seuraa hieman hämärämpi osuus. Timothy Cavendish on kustantaja joka saa Luisa Reyn -mysteeri -kirjan käsikirjoituksen, eli ed. tarinasta on tehty jo jonkinasteinen kirjoitus, mutta Timothy kuulee radiosta, että Sixsmith (todella kuuluisa tiedemies) on kuollut juuri... Miten voi olla tarina aiheesta jo valmiina, mikä tapahtuu toisessa tarinassa juuri nyt? Ihan hämmentävää. Kustantaja joutuu siis vangituksi ja teksti on kirjoitettu muistelmien muotoon. (Tähdenlentoa en mielestäni ole vielä tavannut tässä tarinassa.)

5) Jollain tavalla geneettisesti rakennettu sieluton (tosin tietoisuus jollakin tavalla noussut) Somni~451 on kuulusteluissa, missä hän kertoo tarinaansa. Tämä tarina poikkeaa kaikkein merkittävämmin kirjan tarinasta, tai toisinpäin. Petyin suunnattomasti, kun (en uskalla kirjoittaa sitä enkuksi, kun olen nähnyt elokuvan vain kerran ja kirjottaisin kuitenkin jotenkin väärin kieliopillisesti) tarina ei alakkaan sanoilla, kerro sinun versiosi totuudesta, johon Somni vastaa, ettei ole versioita totuudesta, on vain totuus. Kirjassahan haastattelija on varsin myötämielinen Somnin puheille, kun elokuvassa ko henkilö on kylmäkiskoinen. Somni kuitenkin kertoo nähneensä Timothy Cavendishin karmea koettelemus -filmatisoinnin, vaikkakaan ei nähnyt elokuvaa loppuun  asti. Tässä tarinassa on paljon outoja sanoja. Somnilla on tähdenlentosyntymämerkki.

6) Zachry kertoo tarinaa lapsille omasta menneisyydestään. Viittauksia edelliseen tarinaan on enemmän, tai siis ei tarinaan (kuten aiemmissa tarinoissa on nimenomaan tarinoihin), vaan Somni on jumala, jolle esitetään rukouksia kaiken aikaan. Tätä tarinaa on kaikkein vaikein lukea, sillä siinä on outoja sanoja, kuten penes, mikä tarkoittaa useampaa asiaa ja kirjoitustyyli on äärimmäisen puhetyylistä, missä sanoja on kirjoitettu väärin, yhteen ja käytetty erikoista murretta. Tosin tarina on kaikkein pervoin, että on ihan aiheellista käyttää esimerkiksi "ryystää himokkaita mangoja ja kosteeta viikunaa", jos vaikka lapset lukevat kirjaa :D
Tähdenlentohan oli laivalla tulleella ennaltatietäjänaisella Meronymillä.

Ehkä tää nyt vastasi paremmin kysymykseesi.

Kauhuelokuva/trilleri vinkkejä tälle illalle? :3

Hahaa, mä olen myöhässä pahasti ja surkea ehdottelemaan kauhua, kun mun mielestä muiden mielestä peruselokuvat ovat liian pelottavia :D

Esmes tämän iltainen Resident Evil oli liian pelottava... Mä en oikeasti voi edes ajatella enää tähän kellonaikaan kauhuelokuvia, koska muuten en nuku  :(

Joo itsekin päädyin sit sitä kattomaan kun ei vinkkejä tullut :l Kyseisiä pelejä pelanneena en oikeestaan nauttinut elokuvasta, niin erilainen (Tietysti pitää tehdä leffaksi sopivaksi), enkä kyllä pitänyt pelottavana. Enemmän toiminta kun trilleriä tai kauhua, pelejä pelatessa tulee oikeasti pelottava fiilis ja kylmiäväreitä :D

Maleficent - Pahatar (2D)   :) :) :) :D +

Elokuva kertoo siis tutun Prinsessa Ruususen tarinan pahan haltiataren, eli Pahataren näkökulmasta. Elokuva on ns. nuorten aikuisten satu, eli sanoisin kohderyhmän olevan 16-35v, jotka lukevat esimerkiksi fantasiakirjallisuutta. Maleficent/Pahatar on siis "taikamaailman" suojelija/vartija, joka joutuu taistelemaan kuninkaan armeijaa vastaan ja joutuu lopulta petetyksi. Tästä katkeroituneena alkaa se tarina, mikä on tutumpi osa saduista.

Kun luin netistä, on ko elokuva saanut ristiriitaisen vastaanoton, mutta itse pidin siitä valtavasti. Angelina Jolie oli aivan upea. Pidin myös kovasti Sam Rileystä toisessa tärkeässä roolissa. Elokuva oli visuaalisesti näyttävä ja elokuvan paha ei ollut yksiulotteisen paha, mitä useimmin tapaa, vaan eläväinen paha, jonka tekoja jopa ymmärsi. Oon ihan fiiliksistä tästä elokuvasta :)

Locke  :) :) :) +

Locke on tehnyt kovasti töitä unelmatyönsä eteen ja rakastava on isä. Saatuaan yhden puhelinsoiton hän päättää työpäivänsä päätteeksi lähteä kodin sijaan Lontooseen. Elokuvassa esiintyy vain Tom Hardy, muut näyttelijäsuoritukset ovat vain ääninä luurin toisessa päässä ja elokuvassa käydään pikkuhiljaa läpi asioita, mitkä ovat johtaneet Locken päätökseen lähteä töistä Lontooseen, eikä omaan kotiinsa, missä perhe odottaa häntä.

Elokuva on niin erilainen, hyvin tehty, ettei mitään rajaa. Huomasin jännittäväni puhelinsoitto soiton perään, että miten asiat lutviutuvat, vai ovatko lutviutuakseen. En sano, että hyväksyisin kaikki Locken teot, mutta hänen nykyistä käytöstä ymmärsi ja toivoi, että kaikki kääntyisi lopulta hyväksi. On jotenkin hämmästyttävää, miten voidaan rakentaa toimiva elokuva yhden näyttelijän varaan, joka on 99% ajasta omassa autossaan. Elokuva on siitä vaarallinen, että se pitää katsoa tietyssä mielentilassa, mutta muuten todella mielenkiintoinen tekele.

Tuhat kertaa hyvää yötä

Kävin tänään katsomassa tämän elokuvan, sillä aiemmin sai vaikutelman, että tänään olisi viimeinen näytös, vaikka se ei sitä ollutkaan. Oloni elokuvan jälkeen on ristiriitainen, mutta kuitenkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että onneksi kävin katsomassa elokuvan. Ennen kuin uppoudun kirjoittamaan ristiriitaisesta olotilastani enempää, pikakelaus juonesta:

Elokuva kertoo Rebeccasta, naisesta, äidistä, vaimosta, jonka ammatti on sotavalokuvaaja. Hän siis menee sinne, mistä suurin osa ihmisistä haluaa pois. Sinne missä tehdään käsittämättömiä ja julmia asioita. Kuvattuaan Afganistanissa itsemurhapommittajan matkaa itse tekoon, hän loukkaantuu vakavasti ja joutuu sairaalaan. Palattuaan kotiin toipumaan, käy selväksi, että hänen perheensä tahtoo hänen lopettavan vaarallisen työn, koska he eivät voi olla varmoja tuleeko hän hengissä kotiin, vai ei. Elokuva kertoo Rebeccan sisäisestä ristiriidasta ja kamppailusta: kumman valitsee perheensä, vai adrenaliiniryöpyn ja ”maailmaa muuttavan” vaarallisen työn.

Elokuva oli hyvin näytelty, hyvin tehty, mielenkiintoinen juoni, joka ei kumartele tyypillisiä Hollywood-loppuja, missä ei lopputekstien aikaan näy pilvenhattaraakaan. 

Tämä on ainakin ensimmäinen kerta, kenties ainoa kerta, kun en aio antaa pisteitä, sillä ne pisteet eivät tee oikeutta tälle elokuvalle. Elokuvassa on joitain hetkiä, jolloin näyttelijät pyrkivät kertomaan sisäisiä tunteita ja ajatuksia ilman sanoja, ja kun nykyään on tottunut helposti pureskeltuun kerrontaan, sitä on ehkä hieman vaikea sulattaa ja siksi minunlainen pullamössö rokottaisi hieman siitä. Kuitenkin elokuvassa on nopeatempoisia, vaikuttavia ja pelottavia kohtauksia, eli kumpikaan noista kuvauksista eivät kerro koko totuutta.  Kuitenkin elokuva on niin vaikuttava, että toivoisi mahdollisimman monen miettivän niitä asioita, mitä siinä käsitellään, joko etsimällä itse tietoa, tai turvautumalla kyseiseen elokuvaan.

Elokuvassa käsitellään myös syitä, miksi maailmassa on niin paljon pahaa, ja yhtenä syynä sanotaan monikansalliset yhtiöt. Mutta samalla itselle tulee voimaton olo, koska esimerkiksi syön paljon riisiä, sillä peruna ei sovi useimpiin tekemiini ruokiin ja makaronia /pastaa voin syövä vain rajoitetusti, joten riisi on aika luonnollinen valinta ruoaksi, mutta jos en osta monikansallisen yhtiön tuotoksia, päädyn merkkeihin, mitkä ostavat omat riisinsä kyseisiltä yrityksiltä. Sitä vaan toivoisi, että yli maanrajojen toimivilla tahoilla ja päättäjillä olisi tarpeeksi tahtoa tehdä asioiden eteen jotain.

Lyhyesti: elokuva oli vaikuttava teos, mitä ei ollut tehty helposti pureskeltavaksi.

leffavinkkei otetaan vastaan tälle illalle

No aiemmin keskustelussa ollut Mamma Mia (koska olen nyt musikaalihöyryissä :D)

Multa ei tule nyt kuin romanttisia komedioita :D
- Mamma Mia (musikaaliromanttinenkomedia)
- You've got mail - Sinulle on postia (Vanha romanttinen komedia)
- Just go with it (vähän uudempi romanttinen komedia, vaikkei uusimmasta päästä)
- An affair to remember  (Klassikko, mutta romanttinen komedia) :D

Noooh, ehkä Shall we dance? -elokuva olis kanssa, se ei ole komedia, eikä varsinaisesti rakkaustarina, siinä Jenifer Lopez esittää tanssiopettajaa.

Taisin myöhästyä? :D

Nojoo oot vähän, aattelin just alkaa katsomaan Bridemaids (4/5 komedia) :D Noista oon Just go with it ja You've got mail nähny vasta ihan hiljattain. (Pitää ihan erikseen mainita, että toi just go with it uskomattoman hyvä, nähty monesti ja jaksaa ilahduttaa!)

An affair to remember en oo nähnyt pitkään aikaan, vois kattoa tällä viikolla joku päivä :o

Walking on sunshine

Mietin kyllä, että tämän elokuvan kritiikki ei ehkä tule oikeuksiin tällä foorumilla, koska tämä on machomiesten temmellyskenttä. Mutta ennakkonäytöksessä oli kuitenkin ainakin 2 miestä katsomassa, tosin tyttyöystäviensä kanssa ja luulen elokuvanjälkeisten halausten lämmöstä päätellen, että kyllä heidät palkittiin varmasti myöhemmin illalla :D Elokuvan lajityyppi on musikaalinen romanttinen komedia. Näyttelijät lauleskelivat 80-luvun kappaleita.

Lyhyt synopsis:
Taylor on viettänyt ennen opiskelua romanttisen kesän Italiassa, tavaten ensirakkautensa Rafin. Kun hänen siskonsa Maddie on toipumassa on-off -suhteestaan Dougiin, on Taylor ehdottanut, että Maddie menisi myös samaiseen paikkaan etsimään itseään. Kun Maddie kutsuu Taylorin luokseen Italiaan selviää hänelle, että Taylorin sisko on menossa naimisiin hänen ensirakkautensa Rafin kanssa, tunnettuaan tämän vain 5 viikkoa. Tästähän soppa on valmis.

Menin kyllä sellaisessa tilanteessa elokuviin, missä olin varoittamatta katsonut sen verran ahdistavan elokuvan, että olin nähnyt hurjaa painajaista yöllä, joten juurikin tällainen elokuva oli kuin mittatilaustyönä tehty sen hetkiselle mielentilalleni. Elokuva oli aurinkoinen, yllättävän hauska lajilleen uskollinen elokuva. Laittoi mietityttämään, että oliko kappaleiden sanoituksia jopa runkattu sopimaan niin hyvin juonen kulkuun.

Sen verran kuitenkin kritiikkiä elokuva ansaitsee, että mikä siinä on, että ihmiset oikeasti ovat valmiitaa menemään naimisiin, vaikka elämänsä rakkaus on joku muu, mutta kun olettaa, että tämä ei halua kyseistä ihmistä. Miten ihmiset voivat elokuvissa oikeasti valehdella itselleen niin paljon, että toiseksi paras vaihtoehto on luonnollinen valinta.

No eniveis, elokuva oli kyllä niin koskettava, että täytyy olla täydellinen kivi, jos ei hieman kyyneleitä tirauttele loppupuolella. Loppussa on kuitenkin onneksi sen verran musiikkiesitystä, että pimeässä teatterissa ehtii pyyhkiä kostuneet silmäkulmansa. Elokuvan jälkeen kuitenkin taivaan pilvissä on pieni kultainen reunus.

Pisteitä: ;D ;D ;D ½

****

X-men: Days of Future Past

Lyhyt synopsis:
Eräs tutkija, Trask, on kehitellyt mutantteja tuhoavat robotit, jotka pystyvät omaksumaan uusia voimia taistelemalla mutantteja vastaan ja he pystyvät telepaattisesti siirtämään opitut ominaisuudet robotilta toiselle. Robotit ovat meneet jopa siihen pisteeseen asti, että he ovat tuhonneet ne ihmiset, jotka joskus tulevaisuudessa tulevat synnyttämään mutantin tai muuten ovat auttaneet mutantteja, eikä ihmisiä taida olla enää kovinkaan paljoa jäljellä. Ainoa tapa taistella näitä robotteja vastaan on estää Mystiqueta tappamasta tämä tutkija 70-luvulla.

Ensimmäisenä tahdon sanoa, että minulle Rebecca Romijn on ainoa oikea Mystique, vaikka Jennifer Larwance ihan okei onkin. Kuitenkin Rebeccan kasvojen muodolle Mystiquen maski sopii paremmin kuin Jenniferille. On harmi, että Jennifer on ominut Mystiquen nimen itselleen niin kovasti, että se joku elokuvatietopankki netissä on merkinnyt Jenniferin kasvot, kun hakee Mystiquen.  >:(

Toinen ärsyttävimpiä asioita, että minun lempihahmoni Rogue esiintyy elokuvassa vain pari sekunttia ja ei niin lemppari Roguen miehen vokottelija (nainen, joka voi juosta seinien läpi ja nyt hänellä on uusi kyky) Kitty Pryde on saanut varsin tärkeän osan elokuvassa.  >:(

Elokuva oli kyllä näyttävä, hyvin tehty actionspektaakkeli. Sen kyllä huomaa, että alkuperäisellä ohjaajalla on kyky tehdä hyvinkin mielenkiintoinen, palaset yhteen nitova elokuva, missä First Class-elokuvan hahmot nivoutuvat luonnollisen oloisesti alkuperäisten elokuvahahmojen kanssa yhteneväiseen tarinaan. Elokuva on todellakin hyvä, vaikkakin itseäni tuskastutti se, että lopuksi ei riitä kaksi kiperää tilannetta samaan aikaan, vaan niitä pitää olla varmaan viisi samaan aikaan ja meinaa ratkea liitoksistaan, kun näyttää niin epätoivoiselta. Vähempikin olisi oikeasti riittänyt.

Loppu oli kyllä sen verran pysäyttävä, että saa tosiaan miettiä, että minkälainen se maailma lopulta olikaan, mihin päädyttiin ja tuleeko nyt uudet X-men trilogiat.
Varsin vaikuttava elokuva siis on kyseessä.

Pisteitä: :) :) :) :) +

Elokuvapankit ja tiedot yleensä antavat tällä hetkellä näyttelevän nimen, tässä tapauksessa Lawrence, mutta kyllä luulisi olevan myös pieni tekstin pätkä "Alkuperäisesti häntä näytteli tämä" tms.

Hmm, minusta tuohon on vielä tulossa 1 osa? Kun oli X-men 1-3 ja sitten First class ja sitä seurasi juuri tuo, eli yksi puuttuu täydentämästä tätä trilogiaa.

X-men leffoja tulee olemaan vielä todella monta, sarjakuvia ei ole käsitelty vielä läheskään :D

Lomapainajainen - Blended

Lyhyt synopsis:
Eronnut yksinhuoltaja Lauren on käynyt leskeksi jääneen Jimin kanssa epäonnistuneilla sokkotreffeillä Hooters- ravintolassa. Laurenin työkaverin piti mennä lomamatkalle Afrikkaan Dickin kanssa, joka on todella rikas, mutta juuri ennen matkaa selviää, että Dickillä on 5 lasta, eikä Laurenin työkaveri tahdo olla äitipuoli, joten he eroavat. Samaan aikaan on Jim palauttamassa vaihtunutta luottokorttia Laurenille ja kuulee myös erosta. Lauren ostaa työkaverinsa osan lipusta itselleen ja kahdelle lapselleen ja koska Dick sattuu olemaan Jimin pomo, hän ostaa Dickin osan lipusta itselleen ja kolmelle tyttärelleen, toistensa tietämättään tästä. Afrikassa heille selviää, että kummatkin ovat ostaneet liput ja he joutuvat jakamaan hotellihuoneen.

En kuulunut kohdeyleisöön, mikä oli yh-vanhemmat. Erityisesti minua ärsytti se, että elokuvan tekijät olivat suunnitelleet elokuvan kouluttautumattomille amerikkalaisille yh-äideille, sillä Euroopassa jokainen ihminen tietää, ettei Afrikka ole yksi samanlainen maa, vaan Afrikan eri mailla on omat erityispiirteensä, koska maanosa on niin iso. Ei kaikkialla Afrikassa ole savannia loputtomiin. Noh, ei koskaan käynyt selväksi, mihin maahan matkustivat, mutta täyden palvelun lomakeskus sijaitsi ilmeisesti keskellä savannia, eikä siis itse kulttuuriin tarvinut tutustua, eikä kaupunkeja ollut lähimainkaan.

Kyllä mä tietty pidin suurimman osan aikaa elokuvasta, enkä kokenut vieläkään, että olisin maksanut turhaan elokuvasta, mutta... se oli paikoitellen niin kliseinen, että hammasta kiristi. (Spoiler allert!) Oli urheilua, missä vaikeuksien kautta tultiin merkittävimmäksi osaksi joukkuetta ja kaikki juhlivat ja nostivat yhden urheilusuorituksen jälkeen ihmisen päidensä ylle ja kaikki juhli hulluna. Ja kun Lauren ja Jim alkoivat rakastua toisiinsa, tuli tietenkin toiselta jäätyminen, jonka hän sitten jossain vaiheessa päätti hyvittää, mutta tietenkin ex-mies on paikalla sanomassa, että he palasivat yhteen. Ja kun pottakampauksinen golffariksi pukeutunut lauta poikatyttö pääsee hetkeksi Laurenin kanssa puheyteyteen, hänestä kuoriutuu tietenkin hehkeä kaunotar ja samantien saman ikäinen cool poika rakastuu palavasti tyttöön, vaikka he ovatkin nähneet aiemmin. Koska tyttöjen äiti oli kuollut, hän tietty oli laualanut erästä kappaletta ja jossain vaiheessa Laurenkin päättää laulaa tytöille tuutulauluksi samaisen kappaleen. Laurenin syömä dippi on niin tulista, että se polttaa ja ei ole juotavaa ja tietty sipulikeitolla yritetään lieventää poltetta ja kaikki syljetään suusta tietenkin jne jne.

Laurenin pervo poika toi tosin ihan virkistäviä hetkiä elokuvaan. Virkistävää oli myös se,  että kun ravintolaan saapui muuttuneena nainen ja tyttö, näytettiin, mikä kappale soi kenenkin miehen mielessä sen näkymän aikana. Mutta kuten sanoin, viihdyin elokuvassa, vaikka se ei ollutkaan todellista elokuvan juhlaa.

Pisteitä:  :) :) +

Kävin kattomassa uusimman Transformersin, Age of Extinction.

Kun lähdetään vertaamaan aikaisempiin, tämä oli paljon huonompi. Aluksikin elokuvan pituus (melkein 3tuntia) oli aivan liian pitkä ottaen huomioon mitä se piti sisällään. Melkein tunti oltaisiin voitu ottaa helposti pois jättämällä kaikki se turha paska "HUII NYT PISTETÄÄN 500 ASUNTOA PASKAKSI JA TUO YKSI LUOTI RÄJÄYTTÄÄ PUOLET KAUPUNGISTA"...

Elokuvasta tehtiin liikaa surkeiden toimintaleffojen kuten Expendables vai mikä lie yms. tapainen. Vaikka tässä olikin todella kiintoisa juoni ja halu oli tietää kokoajan taustatarinaa asioille mistä kerrottiin, niin sitten taas 45min suoraa putkea jotain turhanpäivästä ammuskelua sun muuta. Aikaisemmissa osissa keskityttiin tapahtumiin ja tarinan kulkuun eikä vaan siihen, että nonnih pistetään koko paikka paskaksi..

Näyttelijät (joilta en odottanut paljoa) olivat ihan hyviä. Etenkin jännitti nähdä Wahlberg tässä elokuvassa sillä ei oikeen sovi tyylilleen. Kuitenkin suoriutui hänkin hyvin eikä ne näyttelijät vituttaneetkaan niin paljon kun odotin.

Elokuva toki sopii kaikille jotka pitävät toimintaleffoista jossa kaikki tuhotaan ja elokuvan "hyvyys" mitataan sillä miten paljon paikkoja paskotaan ja kuinka monta hidastuskuvaa tulee räjähdysten aikana, surkeaa huumoria myös väleissä :l

2,5/5

Uuuuh olen rohkea ja sanon minäkin pari sanaa samasta elokuvasta kuin Elnsteinikin... (Minun tarinani sisältää jo juonipaljastuksia, eli spoiler allert annettu!)

Transformers - tuhon aikakausi

Tosiaan elokuvaan on rakennettu ainakin alkuun hyvin mielenkiintoisen oloinen tarinan jatkumo. Kyllähän kaikki tietää, että elokuvan idea on se, että avaruudesta tulleet autoiksi muuttuvat robotit ovat tulleet maahan, joista osa on hyviä ja osa pahoja ja sitten on näyttävä tappelu/sota tms lopuksi ja autoilla kaahataan hulluna.

(Varmasti tuosta viimeisestä lauseesta huomasitte ristiriidan, minä katsomassa elokuvaa autoista :D Noh, näin pääsi käymään, koska elokuvakesä on aika heikko.)

Ehkä olen huono ihminen arvioimaan elokuvaa juurikin siksi, että toisinaan huomasin tuskastuvani siihen autokeskeisyyteen, mikä elokuvissa on. Sitten päädytään samaan aiheeseen, mistä aiemmassakin elokuvakritiikissä sivusin, en tosin näillä sanoilla, mutta.

Jatkotarinoissa on aina se, että jollain tapaahan on hyvä lyödä entinen elokuva, koska miksi katsoa muuten sama tarina aina uudelleen ja uudelleen. Jokaisen actionelokuvan pakollinen loppurymistys pitää tehdä joka jatkoelokuvassa isommaksi, näyttävämmäksi ja pahemmaksi, jotta katsoja saa rahansa takaisin. Se ei ole se juoni tai joku muu osa, tai kaikki tasaisesti, vaan aina lopussa pitää olla extrajännät paikat. Nykyelokuvissa ei riitä, että se on vähän pahempi paikka. Se pitää olla todella paha ja päräyttävä. Mutta aloin miettiä, kun nyt 50 parannettua tuhovoimaista transformeria + avaruudesta tullut julmaakin julmempi transformereiden päällikkömikälie ovat olleet loppuvastuksena ja koko Hong Kong ihan mäsänä, mitä he voivat enää isontaa jatko-osissa? 100 parannettua transformeria tuskin riittää, koska se on vain puolet enemmän.

Myös itsekin olen samaa mieltä kuin Elnstein, että elokuvaa olisi voinnut lyhentää ja sitä olisi pitänytkin lyhentää! Elokuvan pituuden takia siitä joutuu maksamaankin enemmän ja se, että näen useamman talon/auton yms murskaantuvan, ei tarkoita sitä, että saisin enemmän rahoilleni vastinetta.

Kuitenkin löysin toisenkin positiivisen asian mielenkiintoisen alun ohella. Toimintaelokuvissa on siis aina hyvikset ja pahikset. Tässä elokuvassa nähdään puolenvaihto ennen suurellista loppurymistelyä ja mun mielestä se oli ainakin puolenpisteen arvoinen.

Pisteitä multa siis heruu: :) :) :) -      (<- se on siis miinusmerkki, ei täyttä kolmea, tosin mietin, että onkohan se sittenkin 2,75 pistettä parempi... Mhh, Elnsteinin antamat pisteet ovat kyllä ihan kelvot, mutta annan nyt olla alkuperäisen pisteeni tuossa.)

Katoin just vasta ostamani DVD:n, elokuvan nimeltä Ronin 47. Kyseisen leffan oli tarkoitus olla myös Suomessa elokuvateattereissa (Ainakin mainostettiin siitä vielä viime syksynä), mutta se tulikin suoraan levylle ja ilmestyi vähän aikaa sitten kauppoihin. Olin tosi pettynyt kun se ei tullut leffoihin, olisi ollut mahtavaa nähdä se siellä... mutta noh sainpa sen katsottua :)

Elokuva on saanut inspiraation historiallisista faktoista ja tapahtumista. Eli siis 47 isännätöntä (Ronin meinaa tätä) samuraita, jotka kostavat isäntänsä kuoleman, joka on tapahtunut vääryydellä.

Elokuva oli lähes täydellinen, rakastan kaikkea Japanissa, sen kulttuuria (vanhaa!), luontoa jne jne jne *~* joten elokuva oli minulle juuri sopiva. Vaikka elokuva onkin listattu myös toimintakategoriaan, niin tämä ei ollut todellakaan mikään mitätön ja perinteinen farssi. Toiminta oli todella tyylikästä ja elokuva ei panostanut siihen liikaa vaan pitäytyi juonessa, toiminta vain oli antamassa lisäpotkua elokuvalle. Komeita miekkataisteluita, upeita erikoistehosteita magian ja muun sellaisen yhteydessä! Tuo oli yksi syy miksi olisin halunnut elokuvan teattereihin, 3D elämys olisi ollut tosi upea joissakin kohdissa! Elokuvassa sai niin hymyillä kun olla surullinen, katsoja ei todellakaan pety tarinaan. Tietysti ne, jotka ei japanista välitä millään tavalla eivätkä voi sietää mitään siihen liittyvää on toinen asia.. Elokuvan loppu oli ihana.. yksi parhaista mitä olen nähnyt!

Haluaisin niin antaa elokuvalle täydet 5/5 pistettä, mutta en kuitenkaan voi.. Yksi syy on ehkä se, että se on osaksi amerikkalainen tuotanto, ja se ollaan nähty etteivät amerikkalaiset osaa aina kunnioittaa tarpeeksi alkuperäistä kulttuuria kun lähtevät siitä tekemään elokuvaa. Tässäkin sen huomasi, vähänkin kun on perustunut japanilaiseen kulttuuriin, huomasi pieniä ja välillä suurempiakin "virheitä" vaikkapa puvustuksessa.. ja toiminnassa. Kielikin jotenkin häiritsi.. olisin toivonut japania... sillon se ei kuitenkaan sopisi suurelle yleisölle.

Joten annan elokuvalle 4/5, lähes täydellinen, lähes. Kuitenkin pistäisin elokuvan vähintään top 10 näkemieni elokuvien listalla :)

Blues Brothers, vieläkin 5/5

aamen

Into The Wild


Based on a true story. After graduating from Emory University in 1992, top student and athlete Christopher McCandless abandoned his possessions, gave his entire $24,000 savings account to charity and hitchhiked to Alaska to live in the wilderness. Along the way, Christopher encounters a series of characters who shape his life.

Tosi hyvä selviytymisleffa, kannattaa kattoo. Parasta on, että kuva perustuu tositapahtumiin.
5/5

Oon kattonut ton leffan, todella hyvä ja hyvin tunteikas omalla tavallaan. Oli kyllä tosi ilo katsella :3 Itse antaisin leffalle kyllä 4/5 >:)

Eini sano joku leffa, jonka arvostelisit 5/5

Jaahas okei :D Ainiin ja unohdin sanoa, että blues brothersille antaisin ehkä sen 3-3,5/5

Sellasta on hyvin vaikea sanoa näin äkkiseltään, sillä tuskin edes tarvitaan yhden käden sormia siihen laskemiseen miten monta pystyisin sanomaan. Moni leffa on uskomattoman hyvä, mutta kun oikeesti käyttää hieman aikaa miettimiseen niin ei se todellakaan ole sitten täydellinen eli 5/5

Joten ei ole mitään sellasta miusta täydet 5/5, mutta voin listata muutamia jotka aikalailla pääsevät lähelle, että sellasta 4-4,5/5

Memoirs of a geisha, American beauty, Perks of being a wallflower, Green mile, Million dollar baby, G.I Jane, Schdindler's list, no tuo Into the wild on kyl myös aika lähellä, Pretty woman 8D, Perfume, Red dragon, The silence of the lambs, Clockwork orange, Gilbert grape, the boy in the striped pyjamas, One flew over the cockoo's nest, Gone with the wind, Awakenings, Bridge to terabithia, Hachiko, Stepmom, Grave of the fireflies (ainut animoitu elokuva koko listalla), Stand by me, Boys don't cry, Brokeback mountain, Chocolat, 12 years a slave, Notting hill, Erin brockovich, Dying young, I love trouble

E: Noita löytyisi vielä siis paljon lisääkin :D Mut otin nyt noita mitä mulla on dvd:llä :)

No eiköhän siinä ole jonkun verran... :D Mut siis tosi vaikea ottaa joku elokuva täydelliseksi, sillä tykkään arvostella leffoja ja aina löytää pieniä vikoja mitkä olisi voinut parantaa.. mutta jos kerran oikeasti haluat niin tuntumalta valitsen noista muutaman: Chocolat, Dying young, Grave of the fireflies, The boy in striped pyjamas, Gone with the wind, Boys don't cry :)

Joo. Tää häiritsee. Sanot, että antaisit min. 3/5 blues brothersille. kuitenkin 2,5/5 olis puolväli ja itse ainakin uskon, että itsekin pidät blues brothersia reilusti keskivertoa parempana elokuvana.

Tietysti voi käyttää myös puolinumeroita, mutta sekään ei aina ole tarpeeksi ja neljäsosanumerot vääristävät niin, että erot vaikuttavat hyvin pieniltä, vaikka tarkoitus olisi kuitenkin näyttää että joku on selvästi parempi kuin toinen.

Kuitenkin, haluat näyttää, että et pidä blues brothersia yhtä hyvänä, kuin noita, joille annoit 4/5.

Eli 0-5 on aika pieni asteikko ja se vääristää myös arvosteluja, lisäksi, kun numeroita 0 tai 5 ei oikeastaan käytetä, 5 ollessa täydellinen ja 0 ollessa se että, olla tekemättä mitään olisi parempi vaihtoehto kuin katsoa kyseinen elokuva.

Ainut tavallaan hyvä ratkaisuvaihtoehto olisi, että arvostelija listaisi järjestyksessä parhaimmasta huonoimpaan kaikki arvostelemansa elokuvat ja päivittäisi tätä listaa aina arvostellessa. Ongelmaksi tulisi, että muiden henkilöiden arvosteluja ei voisi kunnolla verrata

Olen katsellut parin kuukauden aikana useamman elokuvan, joista on jäänyt kirjoittamatta kritiikki... Nukkumaan pitäisi mennä, mutta jos mä nyt aloitan ainakin.

Edge of Tomorrow  :) :) :) :) +

Huomaan, että pidän Scifistä yleisesti genrenä.

Lyhyt synopsis:
Elokuva sijoittuu tulevaisuuteen, missä avaruusoliot ovat hyökänneet maahan ja ovat varsin ylivoimaisia.
Bill Cage on upseeri, joka ei ole koskaan ollut mukana taistelussa, vaan hän on kuvannut niitä. Kuitenkin hänen mennessä kuvaamaan uuden asepuvun toimintaa, hänet pakotetaan mukaan sotaan, vaikka hän ei tiedä sotimisesta ja varsinkaan tuosta puvusta tuon taivaallista. Erinäisten sattumien kautta hän saa päällensä urosavaruusolion verta ja tulee kuolleeksi hieman sen jälkeen. Sitten hän herää uudelleen päivään, jolloin hänet viedään sotilastukikohtaan sotimaan olioita vastaan. Hän on joutunut ns. aikaluuppiin, missä hän joutuu käymään läpi samaiset kaksi päivää yhä uudelleen ja uudelleen ja samaan aikaan hän yrittää voittaa Rita Vrataskin avulla avaruusoliot.

Oikein viihdyttävä scifipläjäys ihmiselle, joka viihtyy scifin parissa. Ehkä vähemmälläkin toistolla olisi käynyt selväksi, alussa tilanteen toivottomuus. Ehkä mä paljastan, että lopussa SaiQ oli kyllä aika kauhuissaan, että jos eivät selvitäkkään tilannetta, että teatterista pois lähtiessä joutuisin itse selvittämään miten noista avaruusolioista selviän :D
Mutta virkistävää on se, että poikkeuksellisesti Eurooppa on sileenä, ei jenkit, eikä uudet elokuvakävijät Kiinassa, vaikka en nyt Euroopalle moista toivo, niin diggasin, että vaihteeksi joku muu paikka oli valittu ;D
Lyhyesti sanottuna, jos olet Scifin ystävä, suosittelen lämpimästi elokuvaa. Voisinpas melkeinkäydä katsomassa tuon uudelleen.

Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi  :) :) ;D

Lyhyt synopsis:
Allan Karlson joutuu vanhainkotiin räjäytettyään suden. Allan ei pidä lainkaan vanhainkodista ja päättää karata sieltä päivänä, jolloin täyttää 100 vuotta. Mukaan matkaan tartuu rikollisen matkalaukku, norsu ja ties mitä muuta. Allanin henkilöhistoriaa valoitetaan karkumatkan lomassa ja hän onkin ollut niin amerikan presidentin ja venäjän tyrannin ystävänä sekä vaikuttanut maailman historiaan, ettei nykyinen matka tunnu paljoakaan siitä eroavan.

Ruotsalainen versio Forest Gumpista. Päähahmosta on tehty vähän hönö ja minusta tuntui, ettei hän tajunnut aina, missä oli, mitä oli tekemässä. Kieltämättä sitä tulee verranneeksi elokuvaa Forest Gumpiin, enkä nyt sano, että tämä kyseinen kalpenee sen rinnalla. Itse en vain ole koskaan ollut niin vaikuttunut Forest Gumpista, joten ehkä siksi en ollut into pinkeenä, vaikka olihan elokuva hyvä ja viihdyttävä paketti. Monet muut ovat vain pitäneet elokuvasta todella paljon.

Näin koulutat lohikäärmeesi 2 (originaali)  :) :) :) +

Lyhyt synopsis:
Kun alkaa kuulua uutisia, että vallanhimoinen Dragon on tulossa valtaamaan Berkin, Hikotuksen iskä päättää sulkea kylän. Hikotus uskoo kuitenkin neuvottelun tuovan tulosta ja lähtee lohikäärmeensä Hampaattoman kanssa etsimään tätä Dragonia.

Olihan elokuva hauska ja viihdyttävä paketti, mutta en ollut kuitenkaan yhtä innoissani elokuvasta kuin vierustoveri. Elokuva ei kuitenkaan ole huono valinta, mutta kirjoitan enemmän lähtökohdasta, mistä menin katsomaan elokuvaa:

En ollut nähnyt ensimmäistä versiota. Halusin mennä katsomaan tämän elokuvan, koska on varsin hyödyllistä oppia etukäteen kouluttamaan oma lohikäärme, ennen kuin sen kohtaa. Petyin kyllä suunnattomasti, koska elokuvassa ei ollut "step by step" ohjeita, oli vain vihreä sumu, joka piti sytyttää, tai sitten niitä piti katsella jotenkin, että niistä tuli joko alistuneita tai muuten hyväksyivät ihmisen. Ehkä olen sitten hätäinen, kun skippasin ekan luvun ja menin suoraan kakkoseen, mutta olisin minä nyt toivonut hieman yksityiskohtaisempaa neuvoa lohikäärmeeni käsittelyssä.  ::)

Hyvä valinta kesään.

Uusia alkuja  :) :) :) ;D

Lyhyt Synopsis:
Musiikkituottaja Dan Mulligan on saanut potkut perustamastaan firmasta, on alkoholisti, eronnut jne, kun hän päätyy baariin, missä musiikin harrastajat pääsevät esiintymään lavalle ja hän kuulee Grettan esiintymisen. Dan on ihan myytyä miestä ja haluaa, että Gretta tekee albumin hänen avullaan. He päätyvät äänittämään sitä kaupungin sykkeessä.

Normaalisti elokuvissa, varsinkin romanttisissa komedioissa on vain yksi kappale, mikä soitetaan ja jonka aikana näytetään ihmistä haahuilemassa ja tutkiskelemassa tapahtuneita asioita sisällään. Kohtaukset eivät olleet tuon kaltaisia, mutta kappaleita soitettiin useita alusta loppuun. Tämä on hieman hämmentävää, toisaalta virkistävää, mutta toisaalta tulee miettineeksi, että oliko se tapa lisätä elokuvan pituutta.

Ensinnäkin elokuvassa sanottiin useamman kappaleen olevan huono, mutta itse pidin niistä jostain syystä. Esmes se Steven katusoittokappale oli varsin hyvä, enkä ymmärrä, miten Daven sovitus ballaadista oli niin uskomattoman surkea, että se oli pakko muuttaa, vaikka se hitaampikin versio oli myös hyvä. Ehkä olen itse vain niin käsikorvainen, etten ymmärrä alkuunkaan mikä on mukamas hyvää ja oikeasti hyvää. Enkä suhtaudu musiikkiin niin intohimoisesti.

Elokuvan idea oli virkistävä ja haluaisin oikeasti kuulla sen albumin, mitä he tekivät elokuvassa. Elokuva oli koskettava, koska kumpaakin päähenkilöä oli jossain vaiheessa sattunut todella pahasti, mutta kuitenkaan elokuvassa ei ollut unohdettu huumoria. Elokuva oli oikein mallikas teos.

*****

Kohta teattereihin on tulossa kasa mielenkiintoisia elokuvia.
Odotan kovasti seuraavia:

- Guardians of the Galaxy
(- Lucy)
- Sex Tape - kadonneen videon metsästys
- What If
(- 22 Jump Street en ole nähnyt ensimmäistäkään, mutta eihän tuo ole estänyt aiemminkaan)
- The Congress

Nii on tulossa leffoja ja eikä kaikki vielä näy edes ohjelmistossa *~*

Ite aion mennä tänä vklp kattomaan The fault in our stars (suom. Tähtiin kirjoitettu virhe) jos töiltä ehdin...

Jaa siitä John Greenin kirjasta on jo leffa? Vois itekki käyä kattoos

Juu juuri siitä. Katsotaanko onko nyt kirjan arvoinen (tuskinpa) sillä yleensä kirja vie voiton. Kyseisen kirjan ekan kerran luin joskus 12-vuotiaana ja sen jälkeen tullut luettua useampaan otteeseen (ehkä joku 8 kertaa yhteensä)

Unohdin tuosta aiemmasta listasta elokuvia, ja ehkä voisin kaikista kertoa hieman, miksi kyseinen elokuva kiinnostaa.

Katsomislistani:

Guardians of the Galaxy - Trailereista päätellen omituinen yhdistelmä omaa trikoosankaritarinaa ja kenties parodiaa.

(Lucy - Scifi maininta saa kiinnostumaan, koska kyseistä lajia on liian vähän. Kuitenkin synopsis kertoo, ettei se välttämättä ole ihan mun tyylinen elokuva, mutta kunhan nään trailerin niin tiedän menenkö katsomaan.)

Sex Tape - kadonneen videon metsästys - Hahaa, en tiennytkään tällaisesta elokuvasta mitään etukäteen. Odotan, että elokuva on hulvaton :D

What If - Romantiikkaa... okei, synopsis ei ehkä ollut niin houkutteleva, mutta indie-elokuva ja Potter. Pakko katsoa.

(22 Jump Street - En ole nähnyt ensimmäistäkään, mutta eihän tuo ole estänyt aiemminkaan. Kuitenkin luin tuossa taannoin tästä elokuvasta ja se sai minut kiinnostumaan. Laji ei noin yleisesti ole ehkä ominta minua.)

The Congress - Luin mielestäni jostain, että olisi ollut Cannesissa, mutta ne elokuvat on esitetty jotenkin sen verran sekavasti, että en enää löydä. Elokuva kertoo vanhentuvasta näyttelijästä, jolle tarjotaan tilannetta, että se myisi oikeudet jonkinlaiseen digitaaliseen kuvaan itsestään nuorena, mikä näyttelisi elokuvissa.

Sitten ne elokuvat mitkä unohdin väsyneenä listasta:

Herkullinen elämä - Kun luin alkusanat, vaikka aiheena kokkisota kilpailijan kanssa ei kuulosta kovinkaan mielenkiintoiselta, mutta se, miten elokuvaa esiteltiin ensisanoina laittoi miettimään, että ehkä tämä on niin erilainen, että kannattaa katsoa. Tai sitten intialaista ruokaa ja koko kevään kiehtovin elokuva The Lunchbox (intialaisia eväitä)...

Magic in the Moonlight - Synopsis on kiehtova. Pidin esmes Godsford Parkista, tämä ei ole samanlainen varmastikkaan, mutta ajassa taaksepäin rikoksen selvittämistä, sama idea.  Kuitenkin tässä on se, etten pidä Woody Allenista ja hän on ohjannut tämän kyseisen elokuvan...

Sitten jätin killerin tähän loppuun. Tiedän, ettei kovinkaan moni jaksa lukea liian pitkiä viestejäni, niin kuitenkin tähän loppuun esitän kysymyksen :D

Minua harmittaa vietävästi se, etten uskaltanut mennä katsomaan All is lost -elokuvaa. Yksi peloistani on hukkuminen, joten ehkä siksi elokuvateatterissa tuo elokuva olisi ollut minulle liikaa. Nyt on tulossa postapocalyptinen scifi elokuva Labyrintti Klick! (http://www.finnkino.fi/Event/300353/), mikä kiehtoo, mutta pelkään kovasti, että se olisi ihan liian pelottava mulle. Mutta kannattaako mun yrittää mennä katsomaan tuota edes, vaikka se minua kiehtoisikin?

Fault in our stars 9/10 sillä 4/5 ei ole tarpeeksi hyvä kuvastamaan. Miinusta tulee vähän musiikkivalinnoista, pois jätetyistä kohtauksista sekä hiukkasen miten sen sanois.. yli näyttelystä? No en keksi parempaa..


Siis musiikkivalinnoissa mätti se, ettei ne sopinut tilanteisiin ollenkaan. Jotain vähän omaperäisempää kun just se mikä soi radiossa ja se on masisbiisi noh pistetään se nyt tähän surulliseen kohtaan.. EI!!! Pienellä etsimisellä olisi löytäny paljon parempia. "NO OLISKO PITÄNY PISTÄÄ JOTAIN VITUN ÖRINÄÄ" siis biisit oli hyviä, muttei elokuvaan sopivia. Suurinta osaa kappaleista kuuntelen usein kuten Birdyn ihanaa biisiä joka soi elokuvan taustalla ihanassa kohdassa. Vielä kerran ihanaa

Siis joo kyseessä on kirjasta tehty elokuva joten kaikkea ei voi mitenkään saada, mutta olisin halunnu nähdä pari erityistä.. :>

Jotenkin tuli semmonen, että välillä oli hiukan se näyttely pakotettua, ettei tullut luontevasti. Mut suurimmaksi osaksi loistavaa! Upeat näyttelijät valittu :)

Nessuille oli käyttöä leffan aikana ja suosittelen kyllä kaikille. Sanoisinko näin varovasti vuoden paras leffa ;3

Guardians of the Galaxy

Tänään elokuva siis tuli ensi-iltaan.
Synopsis:
Elokuva alkaa siitä, kun Peter Quillin äiti kuolee ja nuori Peter juoksee sairaalasta pois ja joutuu kidnapatuksi avaruusalukseen. Seuraavassa kohtauksessa 20 vuotta myöhemmin avaruusseikkailija Peter onkin nappaamassa mystistä energiantäytteistä kiveä. Sitä samaista esinettä on myös havittelemassa pahamaineinen konna, Ronan, joka on laittanut kätyrinsä Korathin noutamaan sitä. Matkan varrella mukaan Peter Quillin joukkoon tulevat samaista kiveä havitteleva vihreäihoinen Gamora ja Peterin päästä luvatun palkkion toivossa näätäeläin Rocket ja puueläin Groot sekä Konna Ronanille kostoa uumoileva Drax.

Elokuva on siis 80-luvun musiikilla ja esineillä (kuten c-kaseteilla ja korvalappustereoilla jne) ryhditetty avaruusseikkailu, mikä on yhdistelmä perinteistä marvelin sankariteemoja ja Star wars-, sekä Avaruusboltsit-elokuvia. Elokuvan genre siis on toiminnallinen scifikomedia tms.

Sanoisin, että elokuva oli virkistävä, koska se ei itsekkään ottanut itseään kovinkaan vakavasti, olematta kuitenkaan varsinainen parodia, mikä olisi kohtaus kohteukselta laitettu olemaan mukahauskakopio toisista elokuvista. Elokuvassa oli helposti lähestyttäviä vähän tyhmiä hahmoja, joilla oli enemmän voimaa kuin aivoja. Elokuvassa oli kyllä pieniä kömmähdyksiä, kuten se, että kaupunki oli evakuoitu, mutta siltikkin siellä oli ihmisiä juoksemassa pakoon tai katselemassa avaruusaluksien taistelua. Elokuva luotti erityisesti näyttäviin maisemiin, taistelukohtauksiin ja huumoriin.

Pisteet voisivat olla varsin kaksijakoiset- millä silmillä elokuvaa katsoo. En suosittele elokuvaa muille kuin ihmisille, jotka ymmärtävät että joskus elokuvan on tarkoitus vain viihdyttää ja aina ei olekkaan tarkoitus katsoa moniulotteista ja tulkinnallista tekelettä. Itselläni sattui olemaan juurikin oikea mielentila vastaanottamaan tämänkaltaista toimintaelokuvaa.

Pisteistä: Mikäli elokuvaa arvioisi puhtaasti sen mukaan, että onko elokuva älykäs, ajatuksia herättelevä orginelli monisyinen tarina pisteitä varmasti pitäisi antaa, kuten Metrolehden kriitikko, eli  :) :)
Mutta jos elokuvaa miettii viihdyttävyyden, näyttävyyden ja helposti lähestyttävien hahmojen kautta, pisteitä tulen antaneeksi  :) :) :) :D

Eli todennäköisesti menen katsomaan kakkososankin ja lopulliset pisteet:  :) :) :) :D -

Mun kaverit hinkuu kattomaan tota niin vitusti ja ovat silleen "Sun pitää tulla, tää on varmaan vuoden yks parhaimmista leffoista" ja ite vaan silleen "Mhmmm you think" :D Miulle ei nappaa tollaset sitten yhtään. Siis onhan tollanen ihan peruskomedia ihan hauskaa jossain leffaillassa, mutten koskaan oo menny kattomaan leffateatteriin, musta se ei vaan kuulu sinne oikeestaan. o-o

Enköhän kuitenkin kato tonkin joskus tylsyydessäni illalla kun tarviin jotain huvitusta. Saatan kyl mennä leffaanki kattomaan, kattoo miten noi jaksaa ruinata (Ehkä jopa maksavat mun lipun) hah evil x)

Joo, kun tiedän, ettet pidä actionelokuvista, vaan enemmän draamasta ja synkemmistä elokuvista, en suoraan menisi kyllä sinulle elokuvaa suosittelemaan :D

Mutta voihan se yllättää sinut positiivisesti.. tai jotain :D

Toi guardinas elokuva 100% paskaa.

Lucy  :) :)

Synopsis:

Lucyn viikon vanha poikaystävä tekee ohrasesti ja pakottaa hänet viemään salkun rikollispomolle, jonka sisältöä hän ei tiedä. Yllättäen Lucy huomaa joutuneensa vangituksi ja pakotettuna toimimaan huumekuriirina. Pian homma meneekin mönkään ja Lucy huomaa kykenevänsä käyttämään aivoistaan enemmän kuin ihmisen normaalin n. 10% verran.

Luulin elokuvaa hieman toisenlaiseksi. Siksi aluksi koin hieman ristiriitaisia tunteita, kun siinä oli sekoitettu vakavaa ja synkkää toimintapätkää, sekä huumorilla terästettyjä Professori Normanin luentopätkiä. Positiivista alussa oli se, että siellä oli jokunen sellainen vitsi, mitä ei ole mielestäni muissa elokuvissa vielä käytetty, kuten viittaus ensimmäiseen ihmisapinaan "Lucyyn". Kuitenkin alku oli itseni mielestä vahva kolmen tähden elokuva, mikä olisi loppua kohden voinnut vahvistua neloseksi, mutta miten kävikään... päädyttiin siis kahteen pisteeseen.

Elokuvan loppu oli ihan toisesta maailmasta kuin elokuvan alku. Tilanteessa, missä olisi voinnut löytyä jopa kuolemattomia elokuvareploja, oli vetistetty pelkästään... yritän löytää oikeat sanat kertomaan tilannetta...  Kuvakollaasiksi.

(Spoiler allert!) Elokuvassa oltiin suurten asioiden äärellä. Kun kukaan ei voi tietää, varsinkaan nämä elokuvantekijät (vaikka puikoissa olikin vahvojen naistoimintasankareiden tekijä Luc Besson), mitä tapahtuu jos ihminen kykenee käyttämään vaikka 50% aivoistaan, yritettiin tässä pätkässä kuvata jotain maailmoja syleilevää kuvausta, missä mentiin kuvien muodossa historiassa vuosimiljoonien päähän jne. Tuli hieman sellainen olo, että lopussa mentiin siitä missä aita oli matalin, tai tekijöiden idea ei välittynyt katsojille: valkoinen huone, käsi muuttuu juuriksi ja yhtä äkkiä ollaankin dinosaurien kanssa lounastamassa ja avaruudessa tähtisumun joukossa. Elokuva siis yritti olla jotain todella suurta, mutta onnistumatta siinä.

Itselleni ainakin heräsi paljonkin kysymyksiä eri kohtauksista, mitä en tiedä olivatko elokuvantekijät käsitelleet niitä lainkaan. Kuten, että maan mantereet olivat ihan toisennäköisiä kuin nykyään, eli oli ns. Pangaia tai kahden mantereen Lauraasia ja Gondwana. Kun sai vaikutelman, että hän hyppi historiassa juuri tuon samaisen paikan kohdalla, mutta entä jos se olikin aikoinaan merenpohjaa? Myös muita kysymyksiä heräsi, mutta tuo oli vahvin kaikista. Eli olisin toivonut, että elokuvan loppuun olisi panostettu enemmän, huomioitu vaikka enemmän tutkijoita, jotka ovat pohtineet tuota asiaa enemmän. Joillakin muutoksilla elokuvasta olisi voinnut tulla hyvä tekele. Nyt ei osuttu maaliin.

Tuli katsottua ensimmäisen kerran vuosiin Lord of War. Mukavahan se oli taas katsoa. Kertoo siis asekauppiaasta ja asekaupasta ylipäätään.
Ja täältähän (http://ffilms.org/lord-of-war-2005/) sen ainakin voi katsoa ilmaiseksi netissä, sieltä itsekkin(tekstityksiä ei ole, joten ei kannata vaivautua jos et brittiä osaa)katsoin.

Sex tape -kadonneen videon metsästys :) :) ½

Synopsis:
Jaylla ja Anniella ei ole enää aikaa (kenties niin paljon tahtoakaan) seksille kahden lapsen ja kiireisen elämänrytmin takia. Yhtenä iltana Annie saa idean, että he kuvaavat seksivideon, missä kokeilevat erään kirjan kaikki asennot. Annie käskee Jayn yön lopuksi tuhota videon, mutta Jay päättääkin säilyttää sen ja lataa videon pilveen. Ongelma on vain siinä, että hän on lahjoittanut I padeja ties kuinka monelle ihmiselle, jonka pääasiallinen lahja on hänen jakamansa soittolista, eli ladattuaan videon pilveen myös kaikkilla annetuilla padeilla on mahdollisuus nähdä kyseinen video. Kyseisiä laitteita oli annettu niin parhaille ystäville, vanhemmille, pomoille ja postinjakajalle. (Luitte oikein.) Saatuaan viestin, missä selviää ulkopuolisen nähneen videon, he päättävät lähteä hakemaan kaikki nuo laitteet pois.

Joo, hiemanhan tuo idea ontuu, sillä ainakaan suomalaiseen ajatusmalliin ei mene idea, että noinkin kalliita lahjoja jaellaan jokaiselle päivää-tutulle vieläpä kutakuinkin ensitapaamisella. Ihan okei pätkä, vaikkakaan ei menetä mitään, jos elokuvaa ei näkisikään. Positiivista oli se, että koko elokuvan aiheena ollut seksielokuva näytetään myös elokuvan lopuksi katsojalle.. tai ainakin osittain, että saa käsityksen siitä, minkälaisen tuotoksen äärellä koko elokuvan oltiin. Pätkässä oli pari ihan hauskakin hetki, mutta eihän se ollut niin hillitöntä tulitusta, kuten esmes the heat (mistä lie sekään tuli mieleen). Vaikka en pisteitä antanut Lucylle yhtä paljon kuin tälle, luulen kuitenkin, että ihan vain sen ajatustenmäärän takia, mitä ko elokuva aiheutti, on se katsomisen arvoisempi elokuva kuin tämä Sex tape.

What if :) :) :) +

Synopsis:
Wallacella ei mene erityisen hyvin. Hän kuitenkin tutustuu Chantryyn eräissä juhlissa, joka asuu avoliitossa ja hänellä menee varsin hyvin. Heistä tulee nopeasti läheiset ystävät, jotka tuntevat toisiinsa myös romanttista vetoa, mutta eivät uskalla puhua siitä ääneen.

Oli kyllä kiva nähdä Daniel Radcliffe muussa roolissa kuin Harry Potterina. Hänen äänensä oli madaltunut. Hän oli ehdottomasti kaikkein sympaattisin hahmo koko elokuvasta. Chantrystä en pitänyt ihan niin paljon, koska hän alkoi käyttäytyä elokuvan puolesta välistä typerästi. Itseasiassa suurinosa naishahmoista oli käytännössä kaheleita... niin että periaatteessa se kahelein nainen oli varsin pidettävä hahmo. Noh, en epäile, etteikö Chantryn ja hänen siskonsakaltaisia naisia olisi koko maailma täysi. Pisteet tulivat kyllä lähinnä Danielin ansiosta, sekä varmaankin siitä, että pidän romanttisista komedioista genrenä, vaikkakaan tämä ei varsinaisesti ollut todella naurettavan hauska... lähinnä pari hymähdystä aiheuttavaa. Harmillista oli toki se, että joissain kohdin huomasi kääntäjän jotenkin menneen mutkat suoriksi ja käänsi vain pienen murto-osan sanotuista asioista.
Jäin ehkä vielä odottamaan Danielilta jotain parempaa elokuvaa, mutta oikein hyvä välietappi häneltä.

2/5 tuo the guardians

Macig in the Moonlight
Pisteet:  :)

Luitte oikein, yksi piste/ tähti/ hymynaama.

Synopsis:
Stanley on silmänkääntäjä, jolla on spektaakkelimainen show. Hänen ystävänsä Howard pyytää tätä käräyttämään "meedion" (Shopie), joka on rikkaiden ihmisten huvilalla ja mahdollisesti huijaamassa näitä meediokyvyillään. Stanleyn yrittäessä kiihkeästi käräyttää Shopien, hän huomaamattaan alkaa rakastua Shopieen.

Kyseessä on romanttinen komedia, jonka on tarkoitus sijoittua 20-luvulle. Monet dialogit ja monologit olivat kyllä niin kiusallisen epätodellisia ja kankeita, että tunsin useasti myötähäpeää sitä katsoessani. Yksi hämmentävistä asioista oli se, että Colin Firtin (53v) esittämä Stanleyn ja Emma Stonen (25v) esittämän Shopien välille viriteltiin romantiikkaa. Ehkäpä juurikin Woody Allenin mielestä se on normaalia, kun hän kiksautti omaa adoptiotytärtään muistaakseni tyttären ollessa 16 vuotias (tai ainakin suhde paljastui kutakuinkin tuohon aikaan), hänen ollessa varmaan 60v itse.

Mietin elokuvan aikana useasti, että voisin tehdä muutakin. Tämä kokemus oli jo lähellä, että koin rahani menevän hukkaan. Idea oli ihan mielenkiintoinen, mutta toteutus kiusallinen. Metron kriitikko antoi tälle kaksi pistettä, itse olen normaalisti häneen verrattuna ollut pisteissä armollisempi, mutta en millään tavalla kykene antamaan enempää kuin tuon yhden.

Diplomatia
Pisteet: :) :) :)

Synopsis:

On vuosi 1944 ja Hitler on määrännyt kenraali von Choltitzin tuhoamaan Pariisin maantasalle elokuisessa yössä. Näistä suunnitelmista kuulee salahuoneessa majaileva Ruotsin konsuli, Raoul Nordling, joka päättää yrittää pyörtää kenraalin suunnitelmat yhden yön aikana.

Elokuva on siis dialogi näiden kahden miehen välillä. Se oli hyvin mielenkiintoinen ja piti otteessaan, vaikka he puhuivatkin pääasiassa ranskaa. Tästä elokuvasta sain paljon ideoita, joita vielä reilu viikko elokuvan jälkeenkin tulee mieleen. Kiehtova elokuva siis, vaikkakaan ei yltänyt täysiin pisteisiin. Ehkä se johtui siitä, että he puhuivat ranskaa ja siksi sitä oli ehkä vaikeampi seurata. Oikein virkistävä tekele tälle hieman ankealle elokuvakesälle.

22 Jump Street
Pisteet: :) :) :D ½

En ole katsonut 21 jumpstreettiä.

Synopsis:
30-vuotiaat kytät joutuvat menemään gollegeen, missä yrittävät selvittää uuden huumeen diilausväylät. Pähkinänkuoressaan.

Metron kriitikko oli antanut tälle 1-2 tähteä, en muista. Kuitenkin Finnkinon sivuilla elokuvalippujen tilauksen yhteydessä oli 4,5 tähteä. Päätin siksi kokeilla elokuvaa. En tiedä johtuiko se siitä, että koko iso salin täydeltä väkeä selkeästi nautti elokuvasta ja nauroi ääneen ja eli mukana ihan täysillä siinä, että itsekkin huomasin nauravani ja nauttivani elokuvasta suunnattomasti. Minä tykkäsin elokuvan katselusta, mutta tiedän, että lentokanväki on niin intellektuellia väkeä, ettei viina-, pippeli-, homo-, iskä/tytär-, yms yms perusvitsit viihdytä lainkaan. Mulle nimittäin juoppohullunpäiväkirjatkin toimii oikein hyvin ja räkätän niille jutuille viikko lukemisen jälkeenkin. Siksi varmaan tämäkin upposi oikein hyvin, vaikka en kuulukkaan siihen viiteryhmään, joita varten näyttelijät oli valittu. Ehkä nyt annan pisteissäni yleisen intuellektiväestöryhmän mielipiteen vaikuttaa ja pudotin luokitustani puolella pisteellä... ei voi tietää.
(Oli siinä toki pari kohtaa, missä totesin että mennään hieman liian kliseiseksi, mutta en antanut niiden häiritä.)

Clouds of Sils Maria :) :) :) :) +

Synopsis:
Maineikas näyttelijätär Maria Enders (Juliette Binoche) pyydetään näytelmään, mistä hän alunperin nousi maineeseen. Näytelmässä hän oli alunperin näytellyt nuorta viettelijätärtä Sigridiä, joka ajaa rakkaansa Helenin itsemurhan partaalle. Tällä kertaa hänen pitäisi näytellä tuota Heleniä. Maria ja hänen avustajansa Valentine (Kristen Stewart) menevät syrjäiseen taloon Alpeille harjoittelemaan näytelmää varten. Pikkuhiljaa Marian ja Valenttinen dynamiikka alkaa muistuttaa näytelmän pääparin ahdistavaa suhdetta.

Hiioheijaa! Tässä on niitä harvoja elokuvia, missä vain naiset ovat päärooleissa, miehet ovat statistiikkaa! (Vaikkakaan ei väheksyttyjä.) Elokuvia, missä esiintyy pelkästään miehiä, tai pääsääntöisesti miehiä on niin paljon, että sormethan loppuu kesken, vaikka ihan lonkalta pitäisi niitä alkaa luetella, mutta naiselokuvia saa miettiä ja jäädään silloinkin varmasti yhden käden sormille. (Tästä aiheesta on ollut useammassa uutisessa, nyt en jaksa etsiä linkkejä.)

Elokuva ei vain ollut virkistävä poikkeus, vaan oikeasti varsin kiehtova tekele sen synkästä pohjavireestä huolimatta. Elokuvaa pitää seurata ihan tosissaan, koska harjoitellun näytelmän vuorosanat ja elokuvan päähenkilöiden vuorosanat soljuvat paikoitellen toistensa lomitse. Tämän elokuvan roolisuoritukset ovat saaneet paljon kehuja, eikä syyttä. Suosittelen jopa senkin uhalla, että suurin osa tämän foorumin väestöstä halveksii elokuvaa vain sen takia, että kyseessä on draama 3 vahvasta naisesta, ihan vain laajentaakseen elokuvataiteellista kokemusperää, voidakseen arvioida muita elokuvia syvällisemmin. Olisi suoranainen sääli, jos tästä elokuvasta kummatkin pääroolit eivät saisi Oscarehdokkuuksia.

Herkullinen elämä :) :) :)

Synopsis:
Hassan on perheinen lähtenyt Intiasta Ranskan syrjäiseen kylään ja ostanut sieltä ravintolan. He perustavat kylän ensimmäisen intialaisen ravintolan. Vastapäätä on Michelin tähden saanut ravintola, joka käynnistää kulinaristisen sodan. Elokuva kertoo siis Hassanin matkasta huipulle.

Tätä elokuvaa ei kannata mennä katsomaan nälissään. Ruokaan elokuvassa suhtaudutaan sellaisella intohimolla, että popparit alkavat maistua ihan valjuilta. Elokuva tietenkin tarjoilee hieman kyyneleitä kostuttamaan katsojan silmäkulmia, mutta lähtökohtaisesti aika perusvarma elokuva, ilman että se voisi olla loistava tai äärimmäisen huono. Luulen, että tämä on niitä elokuvia, jotka unohtaa nähneensä parin vuoden päästä, ei vain herätä suurempia intohimoja, vaikka tällaisen elokuvan sopisi herättää moisia. Jos ruoka-aiheista elokuvaa tahdot katsoa, suosittelen valitsemaan mielummin The Lunchboxin, sillä se ei jätä ihan näin kylmäksi, vaikka on suurempi todennäköisyys, että katsoja voi vihata Lunchboxia, tämän elokuvan sijaan. Mutta kaikessa taiteessa ja siksi myös elokuvien pitäisi herättää tunteita, muutenkin kuin ne parit kyyneleet.

Jos vielä jään :) :'( :'( ½

Uusi hymynaama kuvastamassa elokuvaa. Kyseessä on siis normaali piste, mutta kyyneleistä juttua tuonempana.

Synopsis:
Mia joutuu perheensä kanssa auto-onnettomuuteen, missä auto menee käytännössä ihan rusinaksi ja Mia loukkaantuu niin vakavasti, että jää kuoleman ja elämän rajamaille. Yhden päivän ajan Mia käy läpi elämäänsä ja pohtii kannattaako jäädä elämään onnettomuuden jälkeen vai kulkea kohti valoa.

Tämä on tämän syksyn kolmas Chloë Grace Moretzin elokuva (aiemmin tullut paremmin tutuksi Kikc-Ass-elokuvista). (Näytteli kolmantena naisena Clouds of sils mariassa, tällä viikolla ensi-iltaan tulevassa The Equalizerissa mafian prostitoitua sekä tässä elokuvassa.) Aiheesta voinee päätellä, että kyseessä on todellinen nyyhkyelokuva. Siinä on väli-itkuina: onnea, ahdistusta, surua ja ties mitä muuta. Elokuvateatteri oli täynnä nuhaisia ihmisiä, jotka niiskuttelivat puolesta välistä loppuun asti. Elokuvassa ei pysty ajattelemaan, että hei nyt kokoan itseni, enkä itke, koska siinä on rakennettu todella monta hetkeä kyyneleille. Eli iso nessupaketti mukaan, kun tätä mennään katsomaan!

Hieman kirjoitan tulevista elokuvista vielä... omalle viestilleen, koska olen pahis ja venytän multipostausrajoja  :P

Haluaisin siis nähdä seuraavat elokuvat:

Mielensäpahoittaja - Pitäähän tämä käydä katsomassa, kun tätä hypetetään niin kovasti. Kenties käyn katsomassa sen jo tällä viikolla tai ensi viikolla. Luulen, että yritän järjestää tilaisuuden tässä piakkoin.

The Equalizer - oikeuden puolustaja - Mhh, lähtökohtaisesti ei voisi olettaa, että elokuvakriitikko antaisi tälle elokuvalle kahta tähteä enempää, koska tässä Denzel Washington ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja alkaa lahdata mafian porukkaa Chloë Grace Moretzin takia. Mutta kuitenkin tätä kehuttiin.

Vadelmavenepakolainen - Omistan kirjan, mutta se nyt jäi lukematta pitkän alkuintron takia. Elokuvamainos lupailee tosin ihan mielenkiintoisia juonenkäänteitä, että käväsen varmasti katsomassa tämän.

A Most Wanted Man - Kiehtova synopsis. Mies tulee Hampuriin vaatien isänsä hämäräperäisesti hankittua omaisuutta itselleen ja hänestä kiinnostuu sekä Saksan, että USAn tiedustelupalvelut.

Boyhood - Elokuvan pitäisi olla jotain aivan ainutlaatuista. Tässä ei ole juonta, vaan se seuraa yhden pojan elämää 12 vuotta. Elokuvaa on siis kuvattu 12 vuotta, missä samainen poika näyttelee siis vähän samassa tahdissa oman kasvamisen kanssa.

Seitsemän sietämättömän pitkää päivää - Olen ehkä hieman kahden vaiheilla, aionko mennä katsomaan. Jos tämä on yhtään Orange coyntyn tapainen, passaan, mutta elokuvamainos herättää hieman mielenkiinnon.

Cinemaissi: Azul y no tan rosa - Diego päättää virallistaa suhteensa miesystävänsä kanssa. Kuvioihin tulee mukaan Diegon poika, jonka ajatukset poikkeavat kovasti Diegon ajatusmaailmasta.

Niin se käy - ROMANTTINEN KOMEDIA!

Nälkäpeli - Matkijanärhi, osa 1 - Vuosittainen annos nälkäpeliä.

Mielensäpahoittaja  :)  :)  :)

Synopsis:
Vanha eläkkeellä oleva mies susirajan tuolta puolen loukkaantuu kellarissaan. Hänen poikansa ylipuhuu isänsä, mielensäpahoittajan, Helsinkiin fysioterapeutille, jos tämä lupaa jäädä kotitaloonsa kääntämään perunapeltoa.  Helsingissä häntä odottaa poikansa uravaimo, joka huolehtii mielensäpahoittajasta viikonlopun yli. Samaan aikaan pitää sopia venäläisten kanssa miljoonakaupoista. Mieltä pahoitetaan puolin ja toisin.

Menin katsomaan elokuvaa takki auki, enkä ollut lukenut Finnkinon synopsista. Olin alussa varsin hämmentynyt, että tällainenko elokuva lopulta onkin. Siinä siis käsitellään aika paljon Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa, kuten kännisiä tansseja panssareiden päällä ja kaatuilua lentokentillä, erilaisilla animaatioilla, uutiskuvilla ja filtterin läpi näytetyissä mainosmaisissa menneisyyden takaumissa.  Elokuvassa törmää nykyajan kaupunkilaiset elämäntavat vanhan kansan juroon ja vähäpuheiseen elämäntapaan.

En tainnut olla kohderyhmää, sillä elokuvan yleisön ikäjakauman, sekä elokuvasta välittyvän fiiliksen perusteella kohderyhmä oli keski-ikäiset ja sen ylittäneet ihmiset.  Tästä elokuvasta oli kovin vaikea kirjoittaa kritiikkiä, sillä en oikein tiennyt, miten suhtautua siihen, kun en osannut odottaa, sitä mitä sain katsottavakseni. Pöhinä elokuvan ympärillä on hurja, enkä vieläkään osaa sanoa, onko se pöhinä sen arvoista. Olotilani elokuvasta on edelleen ristiriitainen, vaikka tarina ei ollut niin monisyinen. Perusvarma elokuva kuitenkin.

A Most Wanted Man  :)  :)  :)  :)

Synopsis:
Venäläis- tšetšeeni mies, Issa Karpov, saapuu Hampuriin vaatimaan pankkiiri Tommy Bruelta isänsä jättämää perintöä. Hänestä kiinnostuu niin Saksan- kuin USAnkin turvallisuuspalvelut. Vakooja Günther Bachmann (Philip Seymour Hoffman) yrittää saada nopeasti selkoa, Issan terroristitaustoista ja aikomuksistaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Elokuva on paikoitellen hidastempoinen vanhan ajan vakoojajännäri, joka yllättää jossain vaiheessa pitämällä vahvasti otteessaan, missä hyviksien ja pahiksien raja on häilyväinen. Tai ei ainakaan yksioikoinen. Onneksi elokuva ei tyydy selittelemään, miksi jotkut asiat menevät kuten menevät, ne selviytyvät sitten lopulta, jos muistaa pitää silmänsä auki. Eli en suosittele elokuvaa katsottavaksi sellaisen naistyypin kanssa, joka on heti alussa jo kyselemässä, että kuka tuo on ja mitä tuo tarkoittaa, sillä kaikki selviää ajallaan.

[Spoler allert!] Elokuvan loppu aiheuttaa hyvin vahvaa vittuuntunutta inhoitusta ja tekee mieli vedellä nyrkillä, jos ei hahmoja elokuvassa niin vähintäänkin nyrkkeilysäkkiä! [/spoiler allert] Jos noin vahvan tunteen saa joku elokuva aikaan, se ei voi olla huono.

The Equalizer - :) :) :) :)

Synopsis
McCall on lavastanut oman kuolemansa, jotta pääsi ihmisten lahtaamisesta eläkkeelle. Hän ei kuitenkaan saa nukutuksi ja käy öisin lukemassa kahviossa klassikkokirjoja. Siellä hän tutustuu Venäjän mafialle työskentelevälle huoraan, nimeltä Teri. Kun Teri hakataan teho-osastolle, päättää McCall kostaa sen. Sen takia hän herättää huomiota organisaation isommissa johtajissa ja he lähettävät oman miehensä paikanpäälle.

Yllätin itseni oikeasti nauttimasta tästä lahtaustoimintajännäristä. Enkä oikeasti osaa eritellä syytä paremmin, miksi pidin tällaisesta elokuvasta. Denzel Whasington toimi todella hyvin entisenä ammattitappajana. Syksyn ties kuinka mones Chloë Grace Moretz- elokuva, vaikka tyttönen taisi olla vielä alaikäinen. Hyvää viihdettä!

Vadelmavenepakolainen - :) :) :) ;D

Synopsis
Mikko Virtanen on halunut koko ikänsä olla ruotsalainen, koska Ruotsissa kaikki on paremmin. Sen sijaan hänet on vangittu suomalaisen miehen kehoon. Hän päättää sentään kuolla ruotsalaisena, kun ei muuten ruotsalaiseksi pääse. Näissä aikeissa hän törmää Mikael Anderssoniin, joka päättää antaa oman surkean elämänsä Ruotsissa Mikko Virtaselle. Mikael Anderssonilla sattuu olemaan myös vanhainkodissa asustava äiti ja sisko, josta Mikael ei Mikolle puhunut mitään.

Tekstitys on siis suomeksi silloin, kun näyttelijät puhuvat ruotsia ja ruostiksi silloin, kun he puhuvat suomea. Huomasin kyllä elokuvaa katsoessa, kun suomen kieliset repliikit vilistelivät ruotsin kielisten lomassa, että keskustelua oli siltikkin yllättävän helppo seurata. Hieman myös ehkä huomiota herättää sekin, että Mikkoa näyttelee ruotsalainen näyttelijä, joka ei ole kaksikielisestä perheestä, koska hänen suomensa on paikoitellen hyvin aksentilla puhuttua.

On vain niin virkistävää katsoa elokuvaa ihmisestä, joka haluaa olla ruotsalainen, kun ainoa asia, mitä Suomessa kuulee on, että kuinka paljon Ruotsia vihataan, vaikka itse en näe mitään perusteltua syytä tälle vihalle. Tarina oli kuitenkin varsin hauska ja viihdyttävä. Tykkäsin oikein kovasti.

Boyhood - :) :) :) :o ½

Synopsis
Elokuva seuraa 6-vuotiaan Masonin elämäntarinaa 12 vuoden ajan ja on siis pojan ja hänen perheensä kasvutarina. Eli elokuvan kaikki hahmot ovat näyteltyjä. He ovat tehneet elokuvaa yli 12 vuotta ja kuvanneet kuukauden pari joka vuosi materiaalia ja ottaneet sen ajanjaksoon liittyviä asioita mukaan tarinaan. Masonin äiti on yksinhuoltaja, jolla on tytär ja poika. Heidän äitinsä päättää muuttaa toiseen kaupunkiin samaan aikaan lasten kadoksissa ollut isä palaa Alaskasta takaisin kuvioihin. Näistä kuvioista elokuva lähtee käyntiin.

Elokuvassa ei siis ole varsinaista juonta. Elokuvaa katsoessa huomaa kuinka ihmiset päätyvät jostain syystä aina yhä uudelleen samoille raiteille. Koin elokuvan aika masentavana, koska siitä jotenkin välittyy sellainen, että yritit kuinka paljon vain, päädyt toistamaan siitäkin huolimatta niitä samoja asioita kuin aina ennenkin. Mielenkiintoinen elokuva oli, sekä erilainen ahdistavuudestaan huolimatta. Myös tuo ahdistavuuden kokeminen oli hyvin henkilökohtaista, enkä ole muiden kokenut kokevan samaa.

Odotan kiinnostuneena ensi vuoden Oscar-gaalaa, sillä toivon, että kahdesta mielenkiintoisesta ERILAISESTA elokuvasta Boyhoodista ja Clouds of Sils Mariasta kuullaan tuossa gaalassa lisää. Todennäköisesti järjestän uudelleen vanhan kilpailun.

Sitten on dvd-elokuvan vuoro...

All is lost - :(

Synopsis
Elokuva kertoo vanhasta miehestä, joka purhehtii trooppisilla vesillä. Päivänokosten aikaan vene törmää valtamerellä olevaan tennarikonttiin ja purjevene vahingoittuu siitä. Tietenkin on hieman myrskyjä vastassa ja purjevene pitää jättää, kun se alkaa upota.

Olen kyllä intomielinen selviytymiselokuvien katsoja. Tämä oli, kuten yhdestä surunaamastakin voi päätellä, huono elokuva. Tämä ei ollut edes surullinen elokuva, mutta jos en olisi laittanut lainkaan hymynaamaa, (mitä mietin) olisiko ihmiset ajatelleet, että unohdinko sen kokonaan. Tämä ei siis ollut kokonaisen hymynaaman arvoinen.

Robert Redford näyttelee siis hieman huonokuntoista purjehtijaa. Elokuvassa ei ole juurikaan repliikkejä ja koko homma siis alkaa irrallisena ja loppuu irrallisena, ilman juuria "oikeaan" elämään, sitä olisi kuitenkin kaivattu, nimenomaan juuria. Epäuskottavaa tarinassakin oli, sillä Ropertti ui meressä useasti lenkkarit jalassa (trooppisessa vedessä, luulisi, että ne keräisivät vettä ja olisivat raskaat) sekä sadeasulla. Luitte oikein. Okei, voihan se olla jotain vettä läpäisevää, mutta ulkona pitävää materiaalia, mutta ei se siltä erityisesti näyttänyt. Mä itse ajattelen, että noiden elementtien ollessa päällä olisi äärimmäisen vaikea selviytyä meressä. Useampaan otteeseen siis.

Minä en vain mitenkään päässyt sisälle elokuvaan ja kokenut huolestuneisuutta hahmon selviytymisestä ja tarinakin siis oli paikoitellen epäuskottava, itse olisin toiminut useasti toisin ja tarina oli siis irrallinen. Kadun syvästi, että ostin tämän dvd:n ja mietinkin, että miten saan edes osan rahoistani pois. Myynnissä siis kerran katsottu surkea elokuva varsin edukkaasti... ehkä joku ostaa tämän  ::)

Nii joo, ensi viikolla käyn katsomassa todennäköisesti Interstellarin.

Interstellar -  :o  :o  :o  +

Synopsis (hieman pidempi sellainen):
Maa on muuttumassa asumiskelvottomaksi. Jonkinlaisen tapahtumaketjun kautta (sitä ei tarkemmin selitetty) tietoyhteiskunta on muuttunut maanviljely-yhteiskunnaksi, missä insinöörit ovat ryhtyneet viljelemään maata ja koulussa tehdään päätöksiä, keistä kaikista tulee viljelijöitä ja ketkä pääsevät jatkamaan opiskeluitaan pidemmälle.  Vain harvalle ihmiselle on sijaa päästä muuksi kuin maanviljelijäksi, sillä ihmiset tarvitsevat ravintoa, mutta erilaiset kulkutaudit tuhoavat sadon. Sen sijaan, että luotettaisiin tutkijoiden taitoon selvittää ongelmat, on tyydytty nykyiseen tilanteeseen ja ihmisiä suositellaan valitsemaan tuottavampi työ. Cooper (Matthew McConaughey) on aiemmin ollut Nasalla töissä ja käynyt ennen maan nykytilaa ilmakehän ylemmissä osissa. Nykyään hän toimii viljelijänä, joka tekee erilaisia viljelyä auttavia koneita vanhoista tutkimuskoneiden tekniikasta. Cooperin tyttären Murphin huoneessa kummittelee ja erään hiekkamyrskyn aikaan isä ja tytär huomaavat, että kummitus morsettaa koordinaatit hiekan avulla. He päättävät matkata koordinaattien osoittamaan paikkaan, jossa on salattu tutkimuslaitos. Siellä Cooper suostutellaan lähtemään tutkimusmatkalle lähiavaruuteen muodostuneen madonreiän kautta, etsimään maan asukkaille uusi koti.

Hymiöiden naamasta voinee päätellä, miten SaiQ koki elokuvan. Se on siis todella ahdistava. Reilu viikko elokuvasta, miettiessäni sitä, olen edelleen ahdistunut. Ei riitä, että elokuvassa avaruus itsessään on ahdistava, vaan myös kaikki muu. Sain useasti keskittyä vain hengittämiseen, kun tapahtumat elokuvassa laittoivat sen ihanuuden kyseenalaiseksi.

Suurin osa liigalaisista tietänee sen, että olen viherpiipertäjä, joka peräänkuuluttaa ihmisten halua suojella maata ja luontoa saasteilta. Myös peräänkuulutan ihmisten ymmärtämystä, että pitää toimia nyt ja pysäyttää tämä kehitys. Ei 10 vuoden päästä, vaan nyt, että maapallo säilyy elinkelpoisena. Ilmasto lämpenee aina vain nopeammin ja kohta on liian myöhäistä.

Tämän takia minua häiritsi suunnattomasti se, ettei kerrottu syytä maapallon sen hetkiseen tilanteeseen.  Vastaus tietenkin ihmettelyyni olisi ollut ihmisten kykenemättömyys pysäyttää kasvihuoneilmiön kehitys. Okei, se on sen verran ilmeinen, että ehkä sitä ei tarvittu elokuvan tarinaan. En voinut kuitenkaan olla miettimättä, että miksei elokuvassa kerrottu, mitä ihmiset olivat oppineet tuosta kaikesta. Miten ihmisillä oli oikeus mennä tuhoamaan seuraava planeetta, minkä aikoivat asuttaa, koska elokuva ei antanut mitään takeita, että ihmiset olivat oppineet virheestään. Päinvastoin, oli taannuttu viljely-yhteiskuntaan, joten todennäköisyys sille, että samat virheet tehdään uudelleen uudessa kodissa, oli äärimmäisen suuri.

Elokuva siis kertoi ihmiskunnan taistelusta elämästä ja kuolemasta, josta oli jätetty pois kokonaan takeet, etteikö sama tapahtumasarja toistuisi jonkun ajan päästä uudelleen ja heinäsirkat (ihmiset) etsivät taas uutta planeettaa, minkä tuhota.

Nälkäpeli - Matkijanärhi, osa 1 -  :)  :)  :)  ½

Synopsis (ja paljon lyhyempi virsi):
Nälkäpelisarjan viimeisen osan ensimmäinen osa :D  Katniss Everdeen on pelastettu Capitolista 13. vyöhykkeelle, missä kapinallisten päämaja sijaitsee. Siellä Katniss ylipuhutaan kapinan kasvoksi ja propagandaelokuvien päätähdeksi.

Tämä osa Nälkäpelisarjasta on selkeästi lopun asetelmien kokoamista. Elokuva ei todellakaan ollut huono, mutta huomasin vain, että olin kasvanut hieman yli tästä post-apokalyptisesta maailmasta. Myös ehkä elokuvan ”lankojenkeräysvaihe” ei ehkä elokuvatarinallisesti tehnyt oikeutta tälle elokuvalle, koska tämä oli niin selkeästi jatko-osa. Kuitenkin oli virkistävää, että elokuvassa käsiteltiin propagandaa, aihe mistä on tehty suhteessa vähän elokuvia, miettien kuinka laajaa sen käyttö on yhteiskunnassa. Propagandasta itsestään jonkun mielenkiintoisen aiheen voimin voisi saada hyvinkin mielenkiintoisen elokuvan.

Varsinkin lopun käänteistä voisin kertoa/puhua/ihmetellä/pohtia enemmän, mutta se ei olisi oikein sarjan myöhemmin katsovalle. [spoiler allert!]Sanotaan nyt vain, että en voinut olla pohtimatta, että se Troijan hevonen ei voinut olla vain noin pieni ja mitätön. Jatko-osa on siis pakko katsoa, jotta saa selville kuinka isosta on kyse.[/spoiler allert!]

Yksinpuhuminen jatkunee... älkää, muut elokuvien katsojat ottako stressiä, jos ette elokuvista pysty kirjoittamaan niin pitkästi kuin mä, mutta jatkan siis listaustani..

Autolla Nepaliin - Unelmien elokuva  :) :) :'(  ½

Synopsis
Kyseessä on dokumenttielokuva. Joukko nuoria suomalaisia miehiä lähtee autolla Suomesta Nepaliin, aikomuksenaan auttaa kastittomien naisten ja lasten elämää Nepalissa, missä kastittomia ihmisiä ei haluta edes koskea. Matkan varrella tapahtuu vastoinkäymisiä, missä pitkä tienpätkä on romahtanut kokonaan ja jäänyt veden alle, sekä terrorinuhkaa ja ties mitä muuta, sekä sieltä matka takaisin Suomeen. Elokuvantekijät lahjoittavat saamansa lipputuotot lyhentämättömänä Nepaliin. Eli mennessäsi katsomaan elokuvan, autat jo sillä näitä kurjimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Elokuvassa on mukana automatkalaisten ohella mm Riku Rantala ja Arman Alizad.

Elokuva ei ole niinkään esittely maista, joiden läpi mennään, vaan siinä käsitellään nimenomaan ongelmia, mitä matkan teon aikana tulee eteen. Elokuvassa on hauskoja kohtauksia, varsinkin kun tekijät naureskelevat itselleen ja suomalaisen miehen kykenemättömyydestään puhua tunteista ja heidän kokemilleen tuntemuksilleen. Elokuvasta olisi mielestäni tullut parempi, mikäli sitä olisi lyhennetty varsinkin lopusta, jolloin paketista olisi tullut intensiivisempi. Elokuvan idea on siis, että jos sinulla on jokin unelma tai toive, sitä kannattaa tavoitella, vaikka ei lähtökohtaisesti tietäisikään, mitä se vaatii ja miten sen toteuttaa.

Varsinkin minunlaisen matkakuumeilijan, joka ei halua mennä katsomaan tuttuja Euroopan maita, vaan hieman eksottisempiin paikkoihin, kaipuu matkalle lisääntyy. On hieman harmi, ettei minulla ole sellaisia ystäviä, jotka jakavat tämän samanlaisen ajatuksen matkailusta kuin minä, vaan he valitsevat mielummin tutun ja turvallisen Espanjan rantakohteen tai jo monta kertaa nähdyn peruskaupungin. Plaah!
Minulla oli pala kurkussa melkein koko elokuvan ajan.

Kaksi päivää, yksi yö :) :) :(

Synopsis
Belgialainen ajankohtainen tarina: Työntekijöiden piti valita joko luvattu 1000€ boonus tai Sandra saisi jäädä töihin. Käy ilmi, että eräs esimies on painostanut työntekijöitä ottamaan boonuksen, joten pomo lupaa uuden äänestyksen viikonlopun jälkeen maanantaina. Sandralla on viikonloppu aikaa käännyttää muiden työntekijöiden mielet valitsemaan mielummin hänet.

On uumoiltu, että tässä olisi ulkomaalaisen elokuvasarjan Oscarvoittaja ensi helmikuussa. Aihe on hyvin tätä päivää, mutta itse en ole täysin vakuuttunut tuosta palkinnosta. Jokin elokuvassa tuo mieleen hieman Locken, joka on mielestäni erilaisuudellaan elokuva, joka kannattaa katsoa, koska idea siinä on hyvin omaleimainen ja se kantaa koko elokuvan. En väitä, etteikö tässäkin olisi hyvin erilainen idea, sillä en muista nähneeni elokuvaa ihan tällaisella ajatuksella. Huomasin tosin pohtivani elokuvatarinan edetessä samoja asioita kuin päähenkilökin.

Elokuva oli todellakin koskettava ja oikein katsottava pakkaus, mutta olen minä nähnyt parempiakin, vaikka aihe puhuttelee.

HUPS! Unohdin listan elokuvista, mitä aion mennä myöhemmin katsomaan!

Maps to the Stars - Tämä on voittanut jokusen elokuvafestivaalipalkinnon... Oscarkuumeeni takia pitää käydä katsomassa.

French Riviera - Ranskalainen murhamysteeri

Chef - Omaa tietä etsimässä, kun on jäänyt työttömäksi.

Mr. Turner - Spallille uumoillaan Oscar-pystiä. Tämä on siis "tositarina" yhdestä tunnetusta ja aikansa arvostetusta taidemaalarista.

The Good Lie - Amerikkalainen sosiaalityöntekijä saa kolme sudanilaista pakolaista sopeuduttakseen heidät amerikkalaiseen yhteiskuntaan.

Pride - Homot ja lesbot lähtevät tukemaan ja keräämään rahaa raavaille kaivostyöläisille, jotka lakkoilevat 80-luvun briteissä.

Ranskalaista häähumua - Vanhemmat järkyttyvät, kun lapset eivät valitsekkaan perinteisiä ranskalaisia miehiä sulhasikseen. Tämä on pakko nähdä!

Kaiken teoria - Aikamme yhden maineikkaamman fyysikon Hawkingin elämänkerrallinen elokuva.

Nouseva Jupiter - Scifi-maailmanlopputarina <3

Fifty Shades of Grey - No kait tääkin pitää mennä katsomaan.

(eka viesti tässä ketjussa! Jipii!)

Kävin katsomassa Hobitti 3:sen (vieläpä ensi-illassa!). Suosittelen etenkin kaikille Tolkien - faneille. Miksei toki muillekin, jos fantasiaelokuvista tykkäätei sellaisista fantasiaelokuvista
Joku muu saa tehdä pidemmän esittelyn kyseisestä elokuvasta jos sellaisen kokee aiheelliseksi.
Piti vain jakaa hyvää oloa joka elokuvan katsomisesta tuli  :)

Parhain Pallo (ja muut liigalaiset),

ihanaa, että Pallokin on tullut kertomaan mielipiteensä. Mutta ihan vain, että varmistan, ettet ole ymmärtänyt minun leffakritiikkejäni väärin, kirjoitan seuraavan viestin (miksei muillekkin, koska uskon, ettei Pallo ole ainoa, joka ajattelee noin).

1) Jos sinun leffakritiikkijuttusi on 3 lauseen leffakritiikki, se on varmasti enemmän kuin hyvä tapa arvostella leffoja. Se, että minä käytän enemmän lauseita ei tarkoita, että muidenkin pitäisi käyttää.
2) Se, että minä olen arvostellut jonkun elokuvan ei ole ehdoton totuus, minkälainen elokuva on, joten toinen saa arvostella sen myös jos haluaa. Syystä, että kaikessa taiteessa, myös elokuvataiteessa ei yhden ihmisen mielipide ole oikea, se on vain minun henkilökohtainen mielipiteeni. Eli voit ihan rauhassa kertoa mielipiteesi Interstellarista, vaikka minä siitä jo kirjoitin ;)

Mulla on tapana antaa elokuville "tähtiä" löysin rantein, sillä en ole kovin kriittinen katsoja yleensä, ellei elokuva anna siihen aihetta.

Sitten todella tärkeään asiaan: Tällä viikolla se (http://www.goldenglobes.com/2015_72nd_Golden_Globes_Nominees) on sitten tapahtunut. Eli Golden Globe ehdokkaat (http://www.goldenglobes.com/2015_72nd_Golden_Globes_Nominees) on ilmoitettu. Näitähän pidetään suurimpana ennustajana Oscareita silmällä pitäen. Vaikka tämä keskustelu on harmikseni vain minun monologia, haluan kuitenkin keskustella, jos vaikka joku kerta liigalainen vastaisikin.

Minun on pitänyt jo pidempään kirjoittaa siitä, että mistä Oscar-komitea meinasi repästä elokuvat, kun on ollut varsin heikko elokuvavuosi. Näemmä niitä elokuvia ei ole merkitty vielä edes Finnkinon sivuille tulevaksi. Eli en voinnut tietää edes suurinta osaa noista. Ainoastaan kovasti hehkutettu ja itsekkin vaikuttavaksi kokemani elokuva Boyhood on saanut ehdokkuuksia useassa kategoriassa.

Kaiken teoria on myös voittanut joitain palkintoja näytelijöilleen jo etukäteen, joten en yllättynyt sen näkemisestä tuolla. Ehkä se oli yllätys, että suuria palkinto-odotuksia saanut Timothy Spall ei ollut ehdokkaana.  Myös harmikseni Clouds of Sils Marian näyttelijät loistavat poissaolollaan. Myös Julianne Mooren eräs roolityö oli saanut paikan ehdokaslistassa, mutta kerron enemmän siitä myöhemmin, kun arvostelen sen elokuvankin.

Boyhoodin ohella eniten ehdokkuuksia ovat saaneet Kaiken Teoria, Selma, Birdman, The Grand Budabest (en käynyt edes katsomassa sitä taannoin), Into the Woods ja Gone Girl (ehkä pitäisi käydä katsomassa, kun se vielä pyörii).

Ja sitten olisi se elokuvakritiikki ja mietin, että pitäisikö sille tehdä ihan oma viesti... vai?

Maps to the Stars  ::)

Synopsis
Elokuva kertoo Hollywoodin glamourin tavoittelusta ja sen nurjasta puolesta.

En nyt osaa esitellä tuota elokuvaa tämän paremmin... vaan mennään hetimiten kritiikkini.

Julianne Moore on tänä syksynä tehnyt monta elokuvaa. Muistaakseni hän voitti tästä elokuvasta palkinnon parhaana näyttelijänä Cannesissa ja on ehdokkaana (komediapuolella) Golden Globen saajaksi. Suomessa tätä myydään draamana Jenkkilässä näemmä komediana. Ehkä se johtuu suomalaisuudestani etten nähnyt tässä mitään komediallista.

Elokuva oli synkkä ja sairas, etten sanoisi. Tuntuu siltä, että ohjaaja on nähnyt Jouko Turkan näytelmiä ja ajatellut sen olevan ihailtavan brutaalia. Okei, eihän tässä ollut räkä poskella koko ajan, mutta mielipiteeni perustui esimerkiksi kohtauksessa, missä Moore makaa patjalla, Cusack hieroo hänen reisiään ja käskee Mooren sanoa asioita, ja sitten se itkee räkä valuen ja sanoo niitä asioita. Hiioheijaa! Taiteellista, brutaalia ja ohjaaja on ollut varmaan kiihkosta into piukeena, kun on saanut tuollaisen teoksen tehtyä.

Oli itseasiassa melko lähellä, etten olisi lähtenyt kesken elokuvan pois.

Mitä tästä nyt muuta sanomaan kuin, että ehkä tämä tietyissä piireissä pidetään todella taiteellisena ja siksi hyvänä,  niissä missä esimerkiksi kaupallisuus on kirosana, mutta ei pillereitä mussuttavat sekopäät tee elokuvasta automaattisesti taiteellisen hyvää. Ugh, olen puhunut!

En ole ymmärtänyt väärin, on hyvä että jaksat tehdä pitkiä arvosteluja, itse en sellaista vaivautunut alkamaan tekemään. Sen takia tuollaisen lyhyen viestin jätin. Se suositus pidemmän teosta oli ihan vaan sitä varten että joku elokuvan katsonut ja pitempää kritiikkiä mahdollisesti tekevä laittaisi sen tänne, jotta pitempiä arvosteluja lukevat saisivat myös omaa mielenkiintoaan vastaavaa luettavaa.
e: en siis viitannut ainoastaan suhun tolla jollakulla, vaan keneen tahansa liigalaiseen, jos sen viittauksen niin otit

Chef -  :) :) :) ;D

Synopsis
Keittiömestari Carl ottaa lopputilin "pienten" raivareiden saattelemana perinteisiin luottavasta Kalifornialaisesta ravintolasta. Hän huomaa olevansa tyhjän päällä ja päätyy lopulta Miamiin, mistä hän päättää ryhtyä myymään ruokaa kioskiautosta.

Latinorytmejä ja kuubalaista ruokaa sekä espanjan kielellä ryhditetty Hollywoodtuotanto. Muhun iskee todella hyvin latinorytmit, tarina oli koskettava ja hauska. Kokonaispaketti toimi minulle ja sain taas lisää tuulta matkakuumeeseeni elokuvasta.

Ainoa asia, mikä minua hieman häiritsi, että elokuvan päähnäyttelijä (Jon Favreau) ja ohjaaja, on ilmeisesti sen verran iso nimi, että on ihan luonnollista, että hieman löystynyt, pakenevan hiusrajan omaava mies saa kaksi kuumaa, verevää ja timmiä misua itselleen, eli Scarlett Johanssonin ja Sofia Vergaran. Loppu ei ilmeisesti miellytä kaikkia katsojia, mutta minulle se toimi, ilman sen suurempaa yskimistä.

Gone Girl -  :) :) :o ½

Synopsis
Nick Dunne huomaa 5. hääpäivänään vaimonsa kadonneen. Poliisin tutkimusten ja kasvavan mediahuomion puristuksessa Nickin antama kuva auvoisesta parisuhteesta alkaa murentua ja ihmiset alkavat kysyä onko syyllinen sittenkin aviomies.

Elokuva sisältää raakoja kohtauksia. Elokuva on hyvä ja tarina mielenkiintoinen, enkä ihmettele, miksi elokuva on huomioitu erilaisilla ehdokkuuksilla. Ilmapiiri elokuvassa on vain paikoitellen ahdistava ja synkkä, eikä elokuva lopu muuhun mielentilaan, vaan nimenomaan jättää ahdistavan ilmapiirin ihmisten mieleen. Tämän takia elokuva ei oltu suunniteltu ihan minua varten ja se näkyi antamissani pisteissä.

Vanha:

Tänään julkaistaan Oscar-ehdokkuudet! Golden Globessa menestyi Boyhoodin ohella Gran Budabest Hotel-elokuva. Se pyöri elokuvateattereissa kevät-kesä aikaan. En käynnyt katsomassa. Kirjoitan tähän ehkä enemmän, kunha Oscar-ehdokkaat julkaistaan. Olisin myös kiinnostunut kuulemaan, onko innostusta osallistua Oscar-kilpailuuni, mikä on kutakuinkin samanlainen kuin edellinen.

Lisäystä:
Oscar-ehdokkaat (http://oscar.go.com/nominees) on siis julkaistu. Eniten ehdokkuuksia sai The Grand Budabest Hotel (9 ehdokkuutta), Birdman (8 ehdokkuutta), The Imitation Game (8 ehdokkuutta) ja Boyhood (6 ehdokkuutta). Nyt on olo, että olisi pitänyt käydä katsomassa Budabesti, jotta voisi paremmin arvioida, mikä ansaitsisi Oscarin.

Innostuneita Oscar-kisaan ei näemmä ole, kun en aapelissakaan saanut viestiä, että olisi kiinnostunut :(
Vielä tosin on aikaa muuttaa päätökseni.

Vanha:

Minulla on muuten 5-6 elokuvaa arvostelematta... Ehkäpä saan niistäkin rustailtua lähi-aikoina.

Lisäystä:

Pitäisi arvostella tällä hetkellä: The Good Lie, Mr. Turner, Pride, Labyrintti, Eila Rampe ja Likka, sekä Ranskalaista häähumua elokuvat.

Oscari-ehdokkaiden myötä katsomislistalleni tulivat: Birdman (huomenna), Foxcatcher (ehkä tiistaina emt), Whiplash ja Big Hero 6  23.1, Wild 30.1, Kaiken teoria 6.2, (pieni paussi?!)... The Imitation Game 20.2 ja Ocareiden jälkeen American Sniper 6.3.

The Good Lie  :) :) :) :(

Synopsis:
Pieni joukko Sudanilaisia lapsia on päässyt vaarallisen taipaleen jälkeen pakolaisleiriin. He ovat kuin yksi ja ainoa perhe, kun kaikkien vanhemmat ovat kuolleet sodan sytyttyä. Joukko viettää 13-vuotta pakolaisleirillä, odottaen uutta sijoituspaikkaa, josta he päätyvät Yhdysvaltoihin. Siellä heitä on vastassa hyvin länsimaisesti toimiva sosiaalityöntekijä Carrie, jonka pitäisi saada Sudanilaiset "veljekset" sopeutumaan yhteiskuntaan.

Elokuvan alussa kuvataan varsin raakoja sotakohtauksia, mutta yleisesti elokuvasta jää lämmin tunnelma. Elokuvassa saa jopa selityksen niille urbaaneille legendoille, missä maahanmuuttajaperheet eivät ole vetäneet vessojaan jne. Se on jännä juttu, että syytetään vain niitä maahanmuuttajia katsomatta omaa peliä. Tykkäsin elokuvasta ja suosittelen sitä muillekkin katsottavaksi.

Mr. Turner  :) :) :) :)

Synopsis:
Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuvaan brittiläisen maisemamaalarin J.M.W. Turnerin elämästä. Elokuvassa kohtauksien maisemina toimii hänen maalauksiinsa päätyneitä maisemia.

No eihän Turner nyt mikään kovin kiva ihminen ollut. Hän matkusteli paljon, vietti aikaa ylimystön seurassa, vaikkakin oli jopa hieman anarkistinen tai radikaali persoona, murahteluineen. Elokuva oli kuitenkin viihdyttvä, tosin luulen, että minuun vaikutti aika paljon se, että tiesin kyseisestä taiteilijasta jo etukäteen. Timothy Spall pääroolissa on vakuuttava ja hyvä Turnerin roolissa, vaikka en ennen elokuvaa tiennyt minkälainen persoona oli kyseessä, hän kuitenkin vakuutti minut, että Turner oli juuri sellainen, miten hän sen esitti.

Pride  :) ;D :'( +

Synopsis:
80-luvulla pieni gay-yhteisö päättää kerätä rahaa lakkoileville kaivosmiehille, huomattuaan, että heitä pahoinpitelevät poliisit olivat siirtyneet kaivosmiesten mielenosoituksiin hakkaamaan heitä.

Varsin viihdyttävä elokuva: hauska ja koskettava. Tykkäsin. Tosin oli aika julmaa itkettää elokuvakansaa lopussa monen minuutin ajan.

Eila Rampe ja Likka  :) :) ½

Synopsis:
Sinikka Nopolan kirjoihin perustuva elokuva hieman tyhmästä, hönöstä, mielistelevästä ja muita väheksyvästä ja haukkuvasta Eilasta, sekä hänen tossun alla olevasta miehestä Rampesta ja heidän Likastaan (jonka nimi sanottiin useasti, mutta muistan sen olevan jotain sukua Maria -nimelle). Likka on löytänyt poikaystäväkseen nykyboheemi-ituhippi-artikuloivan ihmisen, jonka vanhempiin Eila ja Rampe yrittää tehdä vaikutuksen. Samaan aikaan Likkaa ärsyttää, kun hänen poikaystävänsä keskustelee asioista sivistyneen oloisesti, kun hän toivoisi vähäpuheista murahtelevaa ja äkkipikaista suomalaista miestä rinnalleen.

Elokuvassa oli oikeasti potentiaalia paremmille pisteille. Siinä oli hyviä elementtejä, vaikkakin ärsytti osa hahmoista. Kuitenkin lopulta pisteet vähenivät siitä, että kun koko homma on menossa siihen pisteeseen, että mikään ei voi pelastaa, pitää ottaa mukaan yliluonnollinen heti, jonka voimasta kaikki selviää. Olen kuullut, että aikoinaan antiikissa tällainen tarinatyyli oli tavanomaista, eli laitettiin hahmot niin kovan sotkun keskelle, että tarinaan piti aina kirjoittaa jumala, joka tuli ja pelasti kaiken. Periaatteessa hauska idea, mutta tässä nimenomaisessa elokuvassa se ei mielestäni toiminut ihan niin hyvin.

Ranskalaista häähumua  :)

Synopsis:
Ranskalaisen pariskunnan 4 tytärtä valitsevat vuoronperään ulkomaalaistaustaisen miehen: löytyy muslimi, juutalainen, kiinalainen.. ja nuorin tytär on avioitumassa tosin katollisen (kuten vanhemmat toivovat), mutta afrikkalaistaustaisen miehen kanssa.

Ihan hauska idea joo, mutta huomasin, ettei mikään vitsi, mikä siinä elokuvassa esitettiin edes hymyillyttänyt minua.

Foxcatcher  :) :) :o

Synopsis:
Tositapahtumiin perustuva elokuva olympiakultaa painista voittaneista Schultzin veljeksistä ja miljardööri John du Pontista. Du Pont kutsuu Mark -veljen kartanoonsa tiluksille asumaan ja valmentamaan USA:n painijoita. Markin veli Dave ei suostu lähtemään mukaan, koska hänen perheensä tykkää asua nykyisessä paikassa.

Elokuvasta mm. aiemmin Bruce -taivaanlahjassa ja muissa vastaavanlaisissa komedioissa esiintynyt Steve Carell (du Pont) ja Mark Ruffalo (Dave) ovat saaneet Oscar-ehdokkuuden roolitöistään.

Elokuva oli niitä hiljaisia elokuvia, missä ei tainnut olla kuin ehkä 2 musiikkikappaletta kuultuna. Se oli myös synkkä elokuva ja täytyy kyllä myöntää, että Steve Carell ei näytellyt normaalia pölvästiä, eli kenties ehdokkuudet olivat ihan ansaittuja.

The Grand Budapest Hotel  :) :) :) +

Synopsis:
Elokuva kertoo Euroopan kuuluisasta hotellista ja sen legendaarisen vastaanottovirkailija Gustave H:n ja apulaisen Zeron tarinan, kun Gustaven vakioasiakas Madame D kuolee ja jättää Gustavelle perinnöksi maalauksen.

Elokuva on menestynyt erilaisissa palkintogaaloissa. Olihan elokuva kuvattu/kerrottu hengästyttävään tapaan, missä tarinan juonenkäänteitä seurasi silmä kovana ja saattoi jäädä siitäkin huolimatta jokin asia huomaamatta. Tarinan kerronta oli intensiivistä ja kerrottu komedialliseen tyyliin, mutta en minä varsinaisesti tainnut nauraa missään kohtaan. Ihan jees, mielenkiintoinen, mutta ei kyllä se uniikein elokuva tänä elokuvavuotena.

Birdman  :) :) :) :) ;D

Synopsis:
Sankariroolistaan aikoinaan kuuluisaksi pongahtanut näyttelijä yrittää tehdä paluuta Brodway-näytelmällä, mihin hän on laittanut kaiken likoon.

Äh, elokuvan juonesta voisi kertoa paljonkin, mutta en lopulta osannut pukea niitä kunnollisiksi sanoiksi, ilman, että se alkaisi kuullostaa vääränlaiselta. Tämä elokuva on tosiaan saanut 9 Oscar-ehdokkuutta ja jokainen ehdokkuus on todellakin ansaittu.

Elokuva on suurimmaksi osaksi rakennettu niin kuin se soljuisi yhdellä kohtauksella melkein alusta melkein loppuun asti. Minä vain äimistelin sitä henkeäsalpaavaa uniikkia tapaa tehdä elokuva hieman vinksahtaneesta (tai oikeastaan ihan sekopäästä) entisestä elokuvasankarista, joka oli päättänyt, että hänestä tulee vakavasti otettava näyttelijä. Alunperin annoin tälle 4 hymynaamaa ja puolikkaan, mutta vaikka mä odotan ehkä toiselta Oscar-elokuvalta parempaa suoritusta, ei se poista sitä tosiseikkaa, että tämä on todella uniikki ja ansaitsee täydet 5 hymynaamaa, eikä yhtään vähempää. Loistava siis, vaikkakin hieman synkkä.

Katsottu on taas elokuvia.. Pari Oscar-ehdokasta ja hieman muutakin. (Obs!!! Oscar 2015-kisaani (http://www.aapeli.com/community/forums/topic/186758) on aikaa osallistua enää vähän yli viikko!)

Whiplash :) :) :) :) ½

Synopsis
Intohimoinen elokuva palavasta intohimosta... Tosin sen kohde on tässä Jazz-musiikki, tarkemmin rummut. Andrew haluaa olla huippurumpali ja onkin päässyt huippukouluun. Hän pääsee koulunsa parhaaseen jazz-yhtyeeseen, missä opettajan koulutusmenetelmät ovat aika raakalaismaisia, mutta tällä tavalla hän yrittää saada oppilaistaan parasta tulosta.

Jos tuntee mitään kohtaan, missä voi kehittyä parhaaksi, intohimoa niin tämä elokuva on varmaan tehty sinua varten. Musiikinharrastajat varmaan saavat myös elokuvasta enemmän, sillä heidän korva saattaa kertoa enemmän, mikä musiikissa ei ole vikana tai jotain :D

On kiva katsoa myös elokuvia, mitkä ovat tehty tunteen palolla. Tämä elokuva on saanut muun muassa ehdokkuuden parhaana elokuvana ja parhaasta miessivuosasta. Varsinkin paras elokuva -kategoriassa tämä on varsin virkistävä ehdokas, vaikka aihe onkin hieman synkkä.

Wild - Villi vaellus :) :) :) :)

Synopsis
Cheryl on menettänyt äitinsä, avioliittonsa ja hän on ollut huumekierteessä. Hän päättää hetken mielijohteesta lähteä vaeltamaan Pacific Crest Trail -vaellusreittiä pitkin, mikä kulkee Mexicon rajalta Kanadan rajalle asti, tullakseen taas siksi tytöksi, minkä hänen äitinsä muistaa hänen olleen (vaikka siis äiti on jo kuollut).

Minua ärsytti suunnattomasti se, että Cheryl kirjoittaa vaellusreitin varrella oleviin kirjasiin joidenkin ajattelijoiden mietelmiä ja niiden takia hänestä tulee koko vaellusreitin suurin kuningatar. Mielestäni se on hieman teennäistä ja päälleliimattua. Tämä pitäisi olla tositapahtumiin perustuva elokuva, mutta jos tuo seikka on oikeasti tapahtunut, ehkä olen hieman pettynyt jenkkiläisiin vaeltajiin.

Elokuvasta tuli kyllä ihan järjetön matkustuskuume taas ja olin melkein jo lähdössä vaeltamaan itse Helsingistä Utsjoelle iltapäivän ratoksi. Ihan viihdyttävä elokuva kuitenkin. On Oscar-ehdokkaana mm. parhaasta naispääosasta ja naissivuosasta.

Kaiken Teoria :) :) :'(  ½ (Pisteistä hieman enemmän kritiikissäni, miksi päädyin tähän lukemaan, ja pieni pisteytys toisesta elokuvasta.)

Synopsis
Elokuva on tositapahtumiin perustuva kertomus astrofyysikko Hawkingista ja hänen vaimostaan Jane Hawkingista. Hawkingin opiskellessa Cambridgen yliopistossa hänellä todetaan äärimmäisen harvinainen motoneuronisairaus, mikä rappeuttaa hänen kykyään liikkua ja lopulta puhua.

Elokuva oli kyllä hyvin vahva kertomus rakkaudesta. Redmayne on vakuuttava Hawkingina, mutta on epäilty, että hän tulee jäämään vain tämän yhden roolin mieheksi. Viihdyin elokuvissa ollessani ja tämä olisi saanut neljä kokonaista hymynaamaa, mutta samaisena iltana katsoin telkkarista elokuvan: Knight & Day ( :) :) :) :) ;D ) ja viihdyin elokuvan parissa niin vietävän hyvin, ettei mitään rajaa. Se elokuva jätti Kaiken Teorian pahasti jalkoihin. Knight & Day -elokuva on täydellinen juuri siksi, että sen voisi katsoa monta kertaa, eikä sellaisia elokuvia pidä väheksyä, vaikka eivät ehkä kriitikkojen mieleen olekkaan ja näyttelijäsuoritukset, ohjaajat tai käsikirjoitus eivät saa Oscareita.

Kaiken teoria- elokuva on saanut Oscar-ehdokkuuksia mm. parhaana elokuvana, kummastakin pääroolista, käsikirjoituksesta... ja todennäköisesti voittaakin jonkun Oscarin, ainakin Baftoja sai pari, mutta eihän se tietty mitään lupaa.

Nouseva Jupiter :) :) ½ (Potentiaalia olisi ollut paljon parempiin hymynaamoihin)

Synopsis
Elokuva kertoo Venäjältä Jenkkeihin maahanmuuttaneesta Jupiter -nimisestä naisesta, joka siivoaa vessoja. Pian hän huomaa saavan erityista huomiota ja olevansa keskellä avaruuden olijoiden välistä taistelua, missä häntä yritetään tappaa tai vangita. Siitä alkaa avaruusseikkailu.

Elokuvassa on sekä naisille, että miehille silmäruokaa. Elokuvan idea oli mieletön ja toisenlaisella toteutuksella tämä olisi voinnut nousta viiteen hymynaamaan helposti. Nyt kuitenkin taistelukohtaukset olivat liian pitkiä, eikä siinä aina saanut selvyyttä kuoliko vihollinen missä vaiheessa.

Kaikkein ärsyttävin oli Kaiken Teoriassa Hawkingia näyttelevä Redmayne (Kyllä tämä lause kuuluu Nouseva Jupiteri -elokuvaan). Hän näytteli toista Hawkingia, puhui ihan samalla tavalla ja oli pieniä samoja eleitä kasvoilla kuin Kaiken Teoriassa. KAMOON! Miksi jättää yksi rooli päälle kaiken aikaa, miksi viljellä maneereja, koska se ei sovi kaikkiin elokuviin! Huoh! Tuo lienee myös yksi isoimpia asioita, mikä vaikutti toteutuksen ohella hymynaamoihin.

**Lisäystä**

The Imitation Game :) :) :) :D +

Synopsis
Tositapahtumiin perustuva elokuva matemaatikko Alan Turingista, joka toisen maailmansodan aikaan ryhtyy purkamaan natsi-Saksan käyttämää Enigma-salakirjoitusta. Sen tehdäkseen, hänen on luotava kone, joka on jonkinlainen esiäiti nykytietokoneille.

Hauska, mielenkiintoinen, hyvä, hyviä roolisuorituksia, tuttuja näyttelijöitä, hyvä tarina, vaikkakin joitain tuttuja teemoja muistakin elokuvista, mutta siinä oli myös kivaa uutta potkua, mistä itse pidin (selkeästi enemmän kuin Jusse :D), suosittelen. Varsinkin elokuvan loppupuolella sivutaan myös ihmisoikeuksia. Mun mielestä jotkut asiat voidaan esittää ihan liian myöhään, vähän niinkuin olisi menettänyt jalan ja toinen tarjoaa kenkää, millä enää tee mitään, mutta toki kiva, että jotain tehtiin, se olisi vain pitänyt tehdä paaaaaljon aikaisemmin.

Paljon oikein loistavia syitä katsoa elokuva. Tykkäsin valtavasti, mutta koska katsoin Imitation Gamen ja American Sniperin samana päivänä, en voinnut olla vertailematta näitä toisiinsa. Tämä oli todella hyvä, mutta onhan se kuitenkin totta, että jos toinen on raa-ahko kuvaus sodasta, että kumpi on vaikuttavampi. Se on vähän kuin laittaisi erilaiset elokuvat kehään ja toisella olisi linkkari ja toinen odottaisi rynnäkkökiväärillä. Imitation Game on kuitenkin loistava elokuva.


American Sniper  :) :) :) :) :o -

Synopsis
Elämänkertaan perustuva elokuva Chris Kylestä, joka on Irakissa tarkampujana, tullen legendaksi, koska on niin tarkka.

Elokuva on hieman ristiriitainen, koska Chris on ilmeisesti kova rasisti ja punaniska. Itse elokuvassa se ei tosin tullut erityisesti esille, mikä on hyvä, koska en itse olisi silloin oikein välittänyt katsoa elokuvaa. Ilmeisesti minunlaisen ihmisen, joka en pidä rasistisesta käytöksestä ei olisi pitänyt käydä katsomassa elokuvaa tai pitää siitä. Perustin pisteytyksen puhtaasti aikaan, jolloin en tiennyt päähenkilön olleen sellainen persoona kuin hän ilmeisesti on. Pidän pisteet ja perustelenkin, miksi.

Elokuva laittaa katsojankin hieman miettimään, että ampuisiko itse sillä hetkellä tähtäimessä olevan ihmisen. Elokuva on muutenkin jotenkin vahva/voimakas kuvaus sodasta, mikä jää mieleen pitkäksi aikaa. Pidän siitä elokuvissa, että ne vaikuttavat ajatuksiin. Toinen hieman samaa aihetta liippaava, eli elokuva sodan raakuuksista oli Tuhat kertaa hyvää yötä -leffa. Nyt kun mietin noita kahta elokuvaa, en osaa sanoa, kumpi pitäisi mielummin katsoa. Vaikuttavia teoksia.

Ainoa asia, mikä näissä vaikuttavissa elokuvissa on, on se, että aihealue on raskas. Ei siis vain itse sota, vaan myös sen jälkeen monesti hoitamatta jäävä stressitila, minkä takia palaavat sotilaat ovat vaarallisia.
[spoiler allert!] En voi olla miettimättä, että jos olisi tapahtunut toisin, että olisiko Chris itse ampunut jonkun perheenjäsenensä, kun sillä "oikealla" pyssyllä osoitteli (miksi muuten olisi laittanut sen sinne, minne laittoi ennen lähtöä kotoaan).[/spoiler allert!]

Tämän takia en varmaan katsoisi tätä uusiksi, vaan todennäköisemmin The Imitation Game tulee taas katsottua.

Kyseisen pätkän yli kuukausi sitten ennakkonäytöksessä nähneenä voin hyvin povata sille menestystä Oscareissa, mutta itse en niellyt sitä ylimielistä menneisyyden halveksimista ja väkisin luotuja hyvät vs pahat ja altavastaajat vs ennakkosuosikit -asetelmia, joita koko ajan pidettiin esillä.

Sarja huonoja arvosteluja/ sarja huonojen elokuvien arvosteluita... ja ehkä jokunen hyväkin.

Luokkakokous  ::) - (<- ja olin pisteissäni armollinen)

Synopsis
Kolme luokkakaveria lähtee luokkakokoukseen, mistä yksi on vaimon tossun alla oleva, yksi musiikkitähti, joka panee kaikkea liikkuvaa ja yksi piiloutuneista agressioista kärsivä eronnut mies.

Menin katsomaan elokuvan sosiaalisen median innoittamana, kun kaikki kehuivat tätä. Mä hieman kyllä kyseenalaistan sen ihmisen älyä, joka piti tätä hauskana. Jees, suomalainen elokuva yrittää kulkea vastaavanlaisten jenkkiläisten elokuvien jalanjäljissä. Vai oliko se joku tanskalainen.. enivei, ihan sama ei se mua oikeasti kiinnosta.

Huomasin vain, että vaikka olen niin kova roisin huumorin ystävä, että Roisi Huumori on melkeinpä minun toinen nimeni, että pelkästään se, että uskaltaa leffassa sanoa: "perse, paska, pissa, tissi, pornolehti", tee elokuvasta hauskaa, ei vaikka noilla sanoilla laulettaisiin kokonainen kappale. Se vaatii hieman enemmän. Ehkä siksi, että uskallan itse sanoa noita sanoja, eikä mua ala kikatuttaa kuin 5-vuotiasta poikaa, kun joku sanoo pippeli.

Odotin kyllä, että olisin nauranut mahani kipeäksi, puolessa välissä elokuvaa tajusin, että odotin vielä sitä ensimmäistä naurua ja kun tuli sininen pilleri (huumaava pilleri), ensimmäistä kertaa elämässäni toivoin, että se pilleri olisi syöty heti, että olisi tullut hauskempaa, mutta pillerikään ei pelastanut elokuvaa. Ihmettelen, että niinkin moni ihminen on käynyt katsomassa tämän elokuvan, sillä minä en suosittele tätä kenellekkään.

Outolintu - Kapinallinen  :) :-\ -

Synopsis
Toinen osa Outolintu-sarjaa. Tris, Neljä/ Four, sekä pari muuta ovat pakoilemassa Jeaninea ja Terävien johtajia. Jeanine löytää Pandoran lippaan kaltaisen esineen, jonka pystyy aukaisemaan vain divergent, eli Trisin kaltainen outolintu ja hän alkaa testata laitetta heillä. Pian Jeanine tajuaa, että vain Tris voi laatikon aukaista. (Tämän varmaankin kaikille selviää jo pelkän mainoksen perusteella.)

Perusteluni pisteille... pidin ekasta jaksosta enemmän. Tajusin vain suht alkutaipaleella elokuvaa, että mä en itseasiassa taida pitää Trisin persoonasta yhtään. Myös Nelosen oikean nimen viljeleminen ärsytti, koska Tobias kuulostaa enkunkielisenä aika pöljältä miehen nimeksi. Tämän jälkeen alkoi ärsyttää hieman väkisin tehty maailmanjärjestys, mikä tässä sarjassa vallitsee, sitä ei olla ajateltu ihan loppuun asti kaikilta osin.

Jos minä olisin pakomatkalla valtaapitävistä ihmisistä, ensimmäisenä kyllä kävisin kurkkaamassa aidan toista puolta (tosin sarjasta puuttuvat kokonaan Uteliaat, että ehkä siksi heille ei vältähtänyt mitään tällaista).

Sitten se 3D... SIIS KAMOON! Miksi tehdä 3D, jos siitä ei tule mitäääään iloa? Okei, saa enemmän rahaa, mutta en mä nyt kovinkaan usein huomannut, että jes näyttääpäs niin paljon hienommalta, kun on 3D. Ihan siis, jos voitte valita, säästäkää rahanne ja valitaa 2D. No joo, kun unohtaa kuinka ärsyttävä Tris on, alkaa elokuva nyt menetellä ja käyn mä nyt sen seuraavankin jakson katsomassa.

Olen käynyt tässä katsomassa mm. Big Gamen ( :) :) ;D ½), Still Alicen, Inherent Vicen, Vihdoin kotona -elokuvia ja aion mennä katsomaan esim Anengers-elokuvan... eli tähän viestiin multa saattaa tulla lisää arvosteluita, kunhan joko vihastun tai innostun taas jostakin elokuvasta tarpeeksi.

Yksin marsissa  :o :o :) :) +

Matt Damon on pari muun ihmisen kanssa Marssissa, kun joutuvat kovan myrskyn kouriin. Matt katoaa ja muut joutuvat lähtemään marsista. Matt ei kuitenkaan kuollut ja päättää selvitä hengissä sieltä pois.

Mikä siinä on, että mä katon kaikki avaruuselokuvat aina 3d:nä?! Pidättelinpäs hengitystäni puolet leffasta, taisin pitää hetken silmiäkin kiinni sekä korviani, koska se oli niin pelottavan jännittävä. Tosin hieman eläytymistäni häiritsi edessä istuva nassikka, joka venytteli käsiään usei ylös ja siis näköesteeksi. Okei, kriitikon kritisoima psykologisten ongelmien vähäisyys on toki totta, mutta uskon, että Matt oli positiivinen jottei olisi lamaantunut niissä oloissa. Ehkä lopussa olisi voinut vaikka valottaa tätä puolta.

Myös Matt Damonin stunttiper...takamus oli.. ööh. Siis joo tarkoitus oli, että näkyi kuinka hän sillä Marssin ruoalla kuihtuu, mutta kamoon vaikka hänen käsivarsilihaksensa kuihtuisivatkin, niin ei hän harteikkaasta, lihaksikkaasta könsikkäästä nyt päärynävartalaoiseksi kuihdu! Matt olisi voinut sanoa kovan sanan Stunttipepustaan, mutta sen sijaan hän hyväksyi.. no joo, isohkon takamuksen kyllä, eikä se roikkunut, mutta se ei ollut uskottava! :D
Petyin, kun avaruuspuvussa oli huomattavasti pienempi takamus kuin paljaalteen esitettynä. Siis olisin tahtonut uskottavamman tiukan pyllyn, sen harteita isomman takamuksen sijasta.

Muuten sydän hakaten tuhatta diggasin leffasta hyvin paljon.

Yksin marssissa oli saanut pari ehdokkuutta Golden Globe (http://www.finnkino.fi/News/Ajankohtaista/2015-12-10/4378/Golden-Globe-ehdokkaat/) -ehdokkuuksissa.
Toki isoin uutinen on suomalaiselokuvan pääsystä ulkomaiseen listaan: Härön ohjaama Miekkailija.

Tässä (http://www.goldenglobes.com/sites/default/files/2016_golden_globe_nominations_press_release.pdf) vielä lista palkintogaalan sivuilta, missä on kaikki muutkin gaalan kategoriat.

Ja tänään meikäläinen lähtee kattomaan Tähtien Sota SEISKAN! Onko kukaan muu menossa tänään tai tulevaisuudessa?
Toivottavasti tulee oleen nautittava katselukokemus.

Jjjjjaaaa olen pettynyt. Tuntu kun olis kattonu elokuvan pitusta kertausta, joka oli koottu kasaan Star Wars -vitseistä ja viittauksista.

Mutta toisaalta tän elokuvan kanssa tuskin ois pystyny menemään suuntaan, joka olis miellyttäny kaikkia. Arvelisin että pääidea oli saada uusia, aikasempia tähtien sotia katsomattomia ihmisiä yleisöks. Ja kokeneemmille elokuvissa kävijöille kilpailuna siitä, kuinka monta viittausta voi löytää.

Katsokaa itse ja sanokaa oma mielipiteenne  ::)

SPOILEREITA ALLA:


Aavikkoplaneetalta löytyvä päähenkilö, joka osottautuukin voimia omaavaks [x]
Vanha romu(Millenium Falcon) [x]
Pikkudroidi jossa tärkeitä tietoja [x]
Han Solo pettää taas salakuljettajakavereita [x]
Kanttiini jossa kaikenlaisia otuksia [x]
Imperiumin joukot(sekä maalla että lentoalusten ohjaimissa)eivät osu mihinkään [x]
Ilkeä Sith-oppilas naamarin kanssa + pääpiru á la hologrammi [x]
X-Wingejä jälleen kerran [x]
Käsittämättömän voimakas ja kallis tuhoase [x]
This is the droid we are looking for [x]
Jedi Mind Tricks [x]
Taiteilua kuilun reunalla [x]
Aloittelijakin oppii heti miekkailemaan valomiekalla [x]
Kujanjuoksua kourussa tuhoaseen pinnalla [x]
Planeetan kokoinen kolossi tuhoutuu, kun räjäyttelee pinnalla pari ilotulitetta [x]


Ja sitten se kaikkein tärkein spoileri, jota kukaan ei tahdo tietää:
Han kuolee elokuvassa.

En lue spoilereita, kun meen kattoo viikonloppuna sen :P
Enkä aio uskoa sun väitteitä, ennen kuin itse olen haltioitunut elokuvasta... ja annan sen 5 tähteä (oon päättänyt tän jo :D )

Suosittelen lämpimästi olemaan lukematta tätä aihetta, jos olette Tähtien Sota faneja ja ette ole nähneet tuoreinta elokuvaa. Yritetään toki pitää paljastelijat (ei ne kuten late) kurissa jatkossakin.

Nyt elokuvani nähtyäni yhdyn kyllä jonkinverran palloon, että elokuvassa oli paljon hyvin selkeitä viittauksia ja "kopioituja" asioita ja kohtauksia aikasemmista elokuvista, ja jotkut pienemmät asiat olivat välillä hyvin arvattavia ja klišeisiä, mutta juoni oli kuitenkin mielenkiintoinen ja henkilöt "eläviä" eikä siitä tullut ollenkaan samanlaista huonoa fiilistä kuin niistä aikaisemmista jatko-osista, päinvastoin elokuva oli mukava ja hieno elämys


Edit: Sen vielä lisään että elokuva jätti monia kysymyksiä aikajärjestyksessä tätä edeltävän elokuvan ja tämän elokuvan välisestä ajasta

Star Wars: The Force Awakens   :-* :) :) :D +

Synopsis

Jatkoa siis Star Wars 4,5,6 -jaksojen tarinalle n. 30 vuotta noiden tapahtumien jälkeen. Galaktisen imperuimin jäännöksistä on noussut (kutsuttiinko sitä) Ensimmäiseksi ritarikunnaksi (First Order?), joka haluaa tuhota sekä kapinalliset, että kaiken mikä on jäänyt jedikulttuurista. Heitä vastaan taitselee Kenraali Leia Organan johtama kapinallisjoukko.

Hymiönaamoista huolimatta elokuvassa ei nähty suutelointia. Mä itseasiassa odotin, että sitä olisi näytetty edes hieman. Ymmärrän toki, että elokuva on saanut kritiikkiä hieman vanhoilla jutuilla ratsastamisesta ja ehkä elokuvallisilla ansioilla katsottuna tähdet olisivat  :) :) :) ½ , mutta mitä tulee ihan Star Wars tarinan jatkumiseen tähdet olisivat ennemminkin  :) :) :) :) ½ , joten antamani pisteet ovat siltä väliltä. Pidin elokuvasta, olisin pitänyt siitä vaikka en olisi tutustunut Star Warsseihin etukäteen.

Star Warssit ovat siitä hieno elokuvasarja (en tiedä 1,2,3:sta, kun ne on niin huonoja, etten jaksa pohtia niitä syvällisesti), että vaikka naiset saattavat kaivata apua, he eivät ole neitoja hädässä kirkumassa kun muskelimies tulee ja lahtaa pahat pojat matalaksi. Ehei, naiset mielummin potkivat pahiksia kulkusille kuin kiljuisivat apua muilta. Pusuhymiön muuttui hymynaamasta ihan sen takia, että oli kiva, kun Star Warsin uusin ei ollut kuten 2000-luvun taitteessa tehdyt 1,2,3 -osat.

Nojoo välttelin tätä aihetta ennenkuin itse näin kyseisen lefun. Tykkäsin kyllä ja odotan innolla uusia jatko-osia joita siis tehdään ainakin 8 ja 9. Varsinkin juoni missä tää hanin ja leian poika on badass on aika kiehtova combinaatio  :P jatkossa odottaisin että nähtäis että miten tästä jäbästä tuli pahis ja mitä siinä kävi.

Leffa oli ihan hyvin tehty, mutta siinä oli aika roimasti viittauksia tai jopa suoraa kopiointia edellisistä (4,5,6) elokuvista. Juoni on aika samanlainen kuin Uudessa toivossa, elementit vain muutettu.

Logiikka ei välillä natsannut: joku joka näkee valosapelin ekaa kertaa elämässään, taistelee sillä kuin vanha tekijä.

Lisäksi häiritsee se, että Hanin, Leian ja Luken tarinaa on jatkettu jo aiemmin kirjojen, sarjakuvien ym. muodossa, ja nyt nämä uudet elokuvat luovat tulevaisuuden uudestaan, eri tavalla. Ja en tiedä, onko se niinkään positiivinen asia, että kirjoista ja tästä uudesta leffasta löytyy kuitenkin yhtäläisyyksiä: Hanin ja Leian poika (kirjoissa nimellä Jacen, elokuvassa Ben/Kylo Ren) kääntyy pimeälle puolelle, mutta sitä en ymmärrä, että miksi ne nimes sen pojan Beniksi. Kirjoissa Ben on Luken poika.

Eli niin, ihan hyvin tehty leffa, mutta ehkä pitäisin sitä parempana, jos en tietäisi mitään edellisistä leffoista tai kirjoista.

Nojoo olihan tuo kieltämättä aika outoa... kumminkin tulin itse siihen tulokseen että varsinkin Rey oli jo elokuvan alussa varsin etevä sauvallaan mikä toki voi juontaa juurensa luontevaan valomiekan käyttöön. Finn toki koulutuksensa puolesta osaa varmasti käyttää kaikenlaista kättäpidempää.

Finn oli siivooja, opetetaankohan niille SW-universumissa miekkailua harjalla?  ;D

tuskin ne mitää kouluttamattomia siivojia ottaa in the field mutta miten vain  :)

Jaa, ne laitto pelkän siivoojan lahtaamaan kylän väkeä? Joo, hän oli ollut jossain vaiheessa joissain osastoissa siivoojana, mutta kyllähän Finn sotilas oli jo elokuvan alussa :)

Sori, että pilaan taas kaiken pitkällä viestilläni  :(

Okei, jos mä uskaltautuisin nyt kertomaan muista elokuvista, kun selkeästi enempää Star wars -keskustelua ei synny. Laskeskelin tuossa, että tuo elokuva on selkeästi eniten puhututtanut liigan jäsenistöä, saaden ihan useamman viestin ja useamman eri käyttäjän kommentoimaan samaa elokuvaa. Toivottavasti tuollainen kehitys ei vaipuisi pitkäksi aikaa horrostilaan. Tänä vuonna on tiedossa jokunen vanhan uudelleen filmatisointi ja muita uusia elokuvia, kuten Ghostbustersin uusfilmatisointi naisnäyttelijöillä (odotan ihan jäätävän paljon tuota) ja Teräsmiehen ja Batmanin taistelu (en odota, teräsmies ei ole ollut mun lempparisupersankari, enkä batmaniakaan ole pitänyt niin kovana, varsinkaan uusimpien batmanien jälkeen), Warcraftia, Independence Day:n kakkososaa jne.

Mutta mua innoittaa Golden Globe -elokuvat, koska Oscarit on lähellä (ilmotetaan 14.1)... En tiedä, meenkö tiistaina katsomaan Miekkailijaa vaiko Inside outtia. Nyt olen katsonut:

Vakoojien silta  :) :) :) :)

Synopsis
Elokuva sijoittuu kylmänsodan aikaan. Berliini on jaettu kahtia ja muuria rakennetaan kovaa vauhtia. Jenkkien viranomaiset löysivät venäjän hyväksi vakoilevan miehen ja halusivat osoittaa, että jopa sellaiset ihmiset saavat oikeudenkäynnin, joten he osoittavat vakoojalle verojuristin hoitamaan hänen juttuaan. Finnkinon synopsiksessa kerrotaan juonta pidemmälle, mutta mä taidan jättää tähän, vaikka ensimmäinen puolikas elokuvaa keskittyy tähän juttuun ja toinen puolikas tuohon Vakoojien silta-osioon.

Tämä olisi ehkä voinnut olla kaksiosainenkin elokuva, mutta se olisi ehkä vaatinut enemmän käsikirjoitukselta, pitää katsoja otteessaan. Spielberg oli taas onnistunut työssään ja Hanks osasi olla vakuuttava ja Rylance oli mielestäni varsin sympaattinen venäläisenä vakoojana, joka saikin GG-ehdokkuuden suorituksestaan. Pidin elokuvan tunnelmasta. Olisin sehkä hieman enemmän kaivanut nasevaa replikointia, mutta ei huono teos. Tämän parissa viihtyi oikein hyvin.

Joy :) :) :)

Synopsis

Joy on ollut hyvä koulussa ja näppärä keksimään asioita jo nuoresta lähtien. Sen sijaan, että hän meni hyvään kouluun lukion jälkeen, hän päätyi hoitamaan eronnutta äitiään, mummoaan, ex-miestään, isäänsä sekä paria lasta. Sitten hän keksii itsepuristuvan lattialuutun ja ryhtyy myymään sitä... äh, seuraava lause varmaan paljastaisi liikaa kaikin puolin.

Metron kriitikko sanoi vapaasti siteerattuna: että Larwancen tulkinta Joysta on mielenkiinnoton ja tylsä, mikä oli varmasti täysin oikea tulkinta, kun ko henkilö, josta elokuva on tehty, on myös varmasti ollut tylsä ihminen.
Ehkä tässä on sitten se, että Metron kriitikko on mies.

En sano, että tässä oltaisiin Thunder bombia uudelleen keksimässä, tai että hahmo pirskahtelisi kuin Dom Pèrignon, mutta uskon että arki edellä mainituissa lähtökohdissa ei ole kovinkaan hohdokas, etteikö siinä väsähtäisi. Pollyanna -luonteinen tulkinta olisi ollut teennäistä. Tietyt kriitikot ja elokuvamaailman jäsenet tuntuvat kuitenkin arvostavan Larwancen taitoja, sillä joka vuosihan hän nykyään näyttää olevan ehdokkaana. Vielä on toki matkaa Meryl Streepin saldoon, mutta ehkä hän on seuraava.

Mitä tulee elokuvaan. Mielestäni on hieman riskiä mainostaa satiiria komediana, koska ne harvemmin aiheuttavat hahahaa-naurua. Siksi mä mieltäisin tämän ennemminkin draamaksi. Mielestäni katsojat voisivat itse tulkita sen satiirin sieltä, mikä sieltä tosiaan löytyi. Tosin leffan alun onnettomimman oloinen mies, muuttui elokuvan aikana ihan fiksuksi tapaukseksi. Leffa oli ihan jees, mutta en mä uskalla elokuvaa muille suositella, sillä uskon, että suurin osa ihmisistä kaipaa hieman räminää ja räiskettä elokuviltaan. Tämä kuitenkin on hyvin koruton tekele, vaikka kertookin kuinka tarpeeksi kovasti yrittää, on pakko onnistua, vaikka kuka sinua haukkuisi ja aiheutaisi ongelmia matkalla menestykseen.

Ai niin, GG-ehdokkuudet tulivat paras elokuva (komedia/musikaali) ja paras naispääosa, Larwance (komedia/musikaali).

Hmm vois heittää pitkästä aikaa tähän jotain kun itse aloitettu aihekin on..

The Revenant tuli käytyy katsomassa. Kyseessä siis viikko sitten Suomessa ensi-iltaan tullut, uusin Leonardo DiCaprion tähdittämä tositapahtumiin perustuva elokuva. Hugh Glass(DiCaprio) joutuu yksin selviytymään ulos erämaasta intiaanien alueilta jouduttuaan karhun raatelemaksi ja metsästystiiminsä hylkää hänet metsään kuolemaan.

12 eri Oscar-ehdokkuutta kertoo varmaan hyvin elokuvan tasosta. Alusta noin puoleenväliin asti mietin, miksi elokuva on niin hehkutettu. Juonelliset käänteet siihen asti olivat hyvin odotettavia, mutta loppua kohden elokuva parani siinäkin suhteessa roimasti. Leonardon pääosa oli jälleen huikean hyvin näytelty, kuten myös muiden roolit. Loput asiasta saatte tietää katsomalla kyseisen elokuvan.

12 oscar ehdokkuutta siis 15 kategoriasta, missä Revenant olisi voinut edes olla. Ohjauksesta vastaa viime vuoden Oscar-rohmun Birdmanin ohjaaja Alejandro G. Iñàrritu. Kaksi varsinaista menestyjää siis kameran molemmin puolin omissa päärooleissaan. Todennäköisesti tämän vuoden parhain elokuva, vaikka suurelta yleisöltä salassa ollut ensi-ilta olikin jo viime vuoden puolella jenkeissä(ja siksi kilpailee jo tulevassa oscar gaalassa tässä kuussa, eikä ensi vuonna).

ps. aika jännä ku lentokassa on jo keskellä viikkoa pelaajia yhden-kahden aikoihin  :D

Jos mulla nyt olisi aikaa hieman (oon nyt tehnyt putkeen 16 päivänä töitä).

Kävin katsomassa noin 2 viikkoa sitten myös The Revenantin.
Mulle tuli sama juttu, että vasta n. puolen välin jälkeen sitä alkoi joko ymmärtämään leffan "hienouden" tai sitten leffa alkoi parantua sen jälkeen. Tämän takia haluaisin nähdä sen uudelleen, jotta tietäisi, kummasta on kyse. Ehkä juurikin se, että DiCaprio joutui näyttelemään sen yhden vaiheen käytännössä vain silmillään, niin en tiedä pääsinkö jutun juoneen kunnolla tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, vai kävinkö henkisesti liikaa ylikierroksilla, että tuollainen kerronta ei uponnut heti ja kuitenkin leffan tempo oli alun rytinän jälkeen selkeästi hitaampi kuin Birdmanissa. Kävin tosiaan töiden jälkeen, joten ylikierrokset oli mahdollisia. Tarkoitan, että periaatteessa juonen voisi kertoa yhdellä kahdella lauseella, mutta samalla siinä tulee ohittaneeksi paljon asiaa. En taida vielä uskaltaa antaa pisteitä.

*** Oscarkisa-Asiaa***

Oscarit ovat lähellä. Olen miettinyt, että Oscar-kisani järjestettäisiin tänä vuonna blogissani. Toinen muutos olisi, ettei osallistujat kilpailisi mua vastaan, vaan toisiaan vastaan annetuista ehdokkaista. Laittaisin tosin omat suosikit listauksen, kun olisin katsonut Oscar-elokuvat, se ei välttämättä olisi kuitenkaan se, millä saa täydet pinnat (koska mun suosikit ovat aiemmin olleet eri tyypit kuin ne, ketkä saavat palkinnon). Miltä kuulostaa?

Niin joo, oon muuten katsonut (uusintalaskennan mukaan) 9/16. Taidan katsoa lisäleffan, mikäli aikaa riittää tässä kiireisessä elämässäni :D

The Revenant

+ Maisemat huippuluokkaa ja erityisesti elokuvanäytöltä katsottuna iski voimakkaasti sellainen olo, että tekisi itsekin mieli mennän liikuskelemaan vastaavanlaiseen maastoon. Tosin jos ollaan kuusimetsän ja veden lähellä niin olisi pikemmin suoritus epäonnistua tässä puolessa..

+ Juoni varsin onnistunut, olkoonkin että ennalta-arvattava. Se ei ollut olennaisin asia elokuvassa, joten siihen nähden käänteet eivät jääneet häiritsemään.

+ Yleisesti ottaen ote ei karannut vaikka elokuva olikin pitkä.

- Ajoittainen epärealistisuus. Erityisesti kohta kun DiCaprio pystyi taas ryömimään tuntui tajuttoman kaukaa haetulta, ottaen huomioon ettei hän juuri aiemmin ollut kyennyt tekemään mitään vaikka lähistöllä tapahtui kauheuksia. Myös takaa-ajokohtaus, jossa intiaanit pääsivät ihan iholle kiinni mutteivat osuneet jousipyssyillään tuntui älyttömältä, puhumattakaan siitä seuranneesta tapahtumasta.

- Olisin kaivannut lisää syventymistä henkilösuhteisiin. Mielestäni keskityttiin liikaa siihen että DiCaprio liikuskeli liikuntarajoitteisena itsekseen ja olisi ollut parempi ratkaisu ottaa aikaisemmassa vaiheessa toverit rinnalle. Nyt olleet kaksi apuria olivat onnistuneet valinnat tämän tyyliseen elokuvaan jossa repliikkejä ei ole paljon, mutta heidän kohtalonsa huomioon ottaen tuon olisi voinut toteuttaa paremmin. Varsinkin eläintoverin olisi pitänyt tulla aikaisemassa vaiheessa kuvioihin ja siten oltaisiin voitu vahvistaa elokuvassa ollutta teemaa lähimmäisten välittämisesta.

4/5

Otetaas pikaviesti viime aikoina katsomistani Oscar-elokuvista.

Inside out - Mielen sopukoissa  :) :) :) :) -

Synopsis
Ollaan siis kirjaimellisesti erään tytön mielessä kokemassa yhtä elämän suurimpia muutoksia.

Mun mielestä tunnevalikoima oli jotenkin kovin suppea. Tarina oli hyvä, elokuva oli hyvä, jännittävä ja kiehtova. Loistavaa viihdettä.

Carol  :) :) :) +

Synopsis
Eletään 50-lukua ja Carol elää kulissiavioliitossa ja tykkää naisista.

Elokuva oli upeasti näytelty, hieno tarina, huipputoteutus ja kokonaisuus oli ajalteltu loppuun asti. Ansaittu Oscar-pystiehdokkuussaldo. Miksi vain reilu 3 hymynaamaa? Syystä, että mä kaipaan elokuvilta myös sellaista, mikä jää sopivasti kutkuttamaan mieltä, jota on kiva ajatella myöhemminkin.

Tanskalainen tyttö - The danish girl  :) :) :) +

Synopsis
Eletään 20 -lukua ja Eddie Redmayne näyttelee miestä, joka kokee olevansa nainen miehen kehossa.

Hyvin tuotettu ja näytelty. Mua alkoi ehkä vain hieman jurppia se, että vaikka Redmaynen viime vuotinen Oscar-elokuva Kaiken Teoria oli toisenlainen, siinäkin päärooli oli maailmankaikkeuden mahtavin rakkaustarina, niin niin on tässäkin. Eli alkoi ärsyttää, kun tarinat hieman tuossa asiassa toistivat toisiaan. Redmayne on kyllä kuitenkin todella hyvä näyttelijä, siitä ei eroon pääse. En tosin usko, että olisi ehkä kaikkein parhaimmillaan maskuliinisten miesten roolissa.

The Hateful Eight  :) :)

Tarantinon western henkinen elokuva, missä etsitään murhaajaa.

Siis Tarantino niin toistaa vanhoja tarinoitaan. Ei minkäänlaista uudistumista. Aika tylsä veto ja on tyhmää, että Tarantinon nimi on niin iso, että teki hän mitä vain, saa ehdokkuuden käsikirjoituksesta tms.

The Big Short  :) :) :) :) +

Tositapahtumiin perustuva tarina, mistä siis tämä nykyinen maailmanlaajuinen lama sai alkunsa. Parit sijoittajat haistivat tilanteen ja yrittävät tehdä sillä rahaa.

Tykkään toki siitä, että vakavaan aiheeseen saadaan mukaan huumoria. Mutta tiesin kyllä aika aikaisessa vaiheessa, että tämän elokuvan päätähdet ovat kyllä myös tarinan pahiksia. Eivät ehkä pahimpia, mutta pahiksia kuitenkin. Kenties tarinateknisistä syistä yhdelle laitettiin hieman katumusta mukaan ja toinen kertoi juhliville nappuloille, ettei ole syytä juhlia, tehän teette rahaa sillä, että 8miljoonaa menettää työpaikkansa ja 6 miljoona kotinsa. (Ei noilla sanoilla sanonut, mutta tuohan oli tilanne.) Eli musta tuntui, ettei välttämättä jokainen katsoja tajunnut sitä, että hei he ovat hurraamassa sympaattisten pahisten tekemisille. Elokuvasta tuli kuitenkin ahdistunut olo kahdesta syystä, koska tästä taloustilanteesta ei syytetä oikeita syyllisiä ja normaali veronmaksaja maksaa pankkiirien sikailun, jota pankkiirit käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen, toisekseen, ne jatkavat sitä samaa paskaa edelleen ihan surutta ja ilman omatunnontuskia.

Haluaisin tämän jälkeen mainostaa blogissani olevaa Oscar-kisaa: klick! (http://www.aapeli.com/community/user/Saial/blog/1635453773)

Niin joo Oscarleffa countdown on tällä hetkellä: 13/16

Jatketaas Oscar-leffa listausta... (Jos Oscareiden jälkeen pääsisin katsoon Deadpoolin ja ehkä Love recordsin.)

Straight Outta Compton  :) :) :) :) (Tuli dvd:lle/vuokrattavaksi n. viikko sitten)

Synopsis
Leffa on tositapahtumiin perustuva tarina N.W.A rap-yhtyeestä, joka nousi kantaaottavilla riimeillään isoksi nimeksi. Alunperin bändissä vaikuttivat sellaiset nimet kuin Ice Cube, Eazy-E ja ehkä enemmän tuottajana itselle tutummaksi tullut Dr Dre (löysi mm. Snoopy Dogin ja Eminemin).

Leffa sai vain siis käsikirjoitusoscarehdokkuuden. Samaan aikaan kun hastag Oscarsowhite nousi, oli myös puhetta, että tämä leffa olisi ansainnut niissä enemmän huomiota. Olen samaa mieltä, sillä elokuva oli vaikuttava sekä vakuuttava, mielenkiintoinen ja hyvä ja ehkä myös hieman ahdistava, koska mukana oli jengihommia jne.

Room  :) :) :) +

Synopsis
Joy on vangittu äänieristettyyn vajaan 16 vuotiaana ja on viettänyt siellä 7 vuotta. Leffa alkaa siitä, kun hänen poikansa Jack täyttää 5 vuotta, joka on elänyt koko elämänsä sen vajan sisäpuolella, synnyttyään siellä. Hänelle huone/vaja on koko maailma, kun ei muusta tiedä.

Trillerimäinen tarina ihan jäätävän kamalasta tilanteesta. Elokuva ei onneksi ollut ihan niin ahdistava kuin pelkäsin sen olevan, mutta itseäni ei ainakaan naurattanut (kuten joitain muita leffakatsojia) jotkut vitsit, sillä samaistuin liikaa Joyn tilanteeseen, jossa koko elämä on tuhottu ja kaikki normaalit mahdollisuudet, mitä vapaina elävät ihmiset pääsevät kokemaan ja tekemään noinkin kriittisessä vaiheessa oli evätty.
Harmi, että leffassa oli vain yhdessä sivulauseessa sanottu asia, mikä mahdollistaa monenkin kauhean asian tapahtumisen: Tytöt opetetaan aina olemaan kilttejä! Pitää olla kiltti kaikille ihmisille ja olla kiltti kaikenlaisissa tilanteissa. Pojat saavat olla hieman rasavillimpiä, sillä hehän ovat poikia. Mutta kun tytöt opetetaan, että kaikille pitää olla kiltti, tulee tilanteita, missä se voi aiheuttaa ongelmia. Vaikka joku tuntematon tyyppi on kuinka kusipää, pitää olla kohtelias jne. Grrrr.

Oscarcountdown on tällä hetkellä 15/16. Menen tänään katsomaan viimeisen elokuvan, ennen Oscaryötä, joka on siis nyt tulossa. Harmi, että edes se henkilö, joka pyysi minua järjestämään Oscarkisan, ole osallistunut siihen, sillä tänäänhän tuo aika menee umpeen.

Brooklyn  :) :) :) :)

Synopsis
Eilis lähtee Irlannista työnperässä Amerikkaan. Aluksi hän ei pidä lainkaan Amerikasta, mutta löydettyään poikaystävän mieli muuttuu.

Elokuva henkii kyllä jokaisella hengen vedollaan romantiikkaa, enkä puhu mistään siirappisesta romantiikasta. Ei minkäänlaista. Elokuva oli kyllä virkistävä poikkeus tämän vuoden paras elokuva -sarjassa. En tiedä onko tämä varsinaisesti Spoiler allert!, mutta mielestäni päähenkilö meni kyllä väärän ihmisen kanssa naimisiin, vaikkakin valitsi oikean kaupungin.

Nyt tilanne on 16/16

Oma Oscarsuosikkilistani näyttää tältä:

Paras elokuva

The Big Short

(Vaikea valinta spotlightin, vakoojien sillan, yksin marssissa ja big shortin välillä, haluaisin kyllä valita jokaisen noista. Hitsit... että on vaikea valinta.)

Ohjaus

Tom McCarthy (Spotlight)

(Alehandro Iñárritu sai pokaalinsa viime vuonna, siksi valintani meni spotligtin ja big shortin välillä)

Naispääosa

Brie Larson (Room)

Miespääosa

Leonardo DiCaprio (The Revenant)

Naissivuosa

Alicia Vikander (Tanskalainen tyttö / The Danish Girl)

Miessivuosa

Mark Rylance (Vakoojien silta / Bridge of Spies)

Alkuperäiskäsikirjoitus

Straight Outta Compton / Andrea Berloff, Jonathan Herman, S. Leigh Savidge, Alan Wenkus

(kisa päässäni käytiin tämän ja Vakoojien sillan välillä...)

Sovitettu käsikirjoitus

Yksin Marsissa (The Martian) / Drew Goddard

(vaikea valinta Brooklynin, the big shortin ja yksin marssissa välillä)

Kuvaus

The Revenant / Emmanuel Lubezki

Lavastus

Vakoojien silta (Bridge of Spies) / Adam Stockhausen, Rena DeAngelo, Bernhard Henrich

Puvustus

Mad Max: Fury Road / Jenny Beavan

Äänisuunnittelu

Yksin Marsissa (The Martian)

Erikoistehosteet

Ex Machina

Alkuperäiskappale

Fifty Shades of Grey "Earned It"

Paras animaatio

Inside Out - mielen sopukoissa

(tosin katsoin vain inside outin animaatioista :D)

Paras vieraskielinen elokuva

 (En katsonut ainuttakaan tämän kategorian elokuvaa

Deadpool  :) :) :) ;D ½

Omaa tarinaansa kommentoiva supersankari/superantisankari, ei varsinaisesti halua pelastaa maailmaa, vaan ihan itsensä.

Olisin toivonut enemmän Deadpoolin omia piiroksia tilanteista ja olisi saannut jopa enemmän ottaa kontaktia kameraan ja kertoa omia näkemyksiään. Hyvin hyvin virkistävä mutanttielokuva. Pidin oikein kovasti.. Huumori ei tosin sovi ihan perheen pienimmille, tosin luulen, etteivät kovin nuoret edes ymmärrä esmes joitain nyrkkijuttuja :D

Spy  :D :D :D :D ;D

Joo-o! Muistelin, että olisin kertonut tästä elokuvasta viime kesänä, tai vuosi sitten kesänä, kun kävin leffassa katsomassa, mutta en ainakaan löytänyt viestiä + luulen, että annoin silloin 3-4 hymynaamaa.

Katsoin leffan uusiksi tässä flunssan kourissa ja edelleen nauroin ihan räkäsenä niille jutuille. Mä taidan fanittaa Melissaa :D

Synopsis
Vakoojat paljastuvat, joten on otettava vakoojaksi konttorirotta, jota ei vielä tunnisteta pysäyttämään pahikset.

Kuten sanoin, olen nyt kaksi kertaa nauranut vedet silmissä tuolle. Ihan huippuleffa! :D
Se on toki hieman hämmentävää, että kauniit ihmiset, jotka ovat sivurooleissa saivat nimensä leffaan ennen vähemmän kaunista päätähteä. Tämä leffa ei kyllä toimisi liian kauniilla päänäyttelijällä. Loistavaa flunssaviihdettä ja miksei muulloinkin.

Independence Day: Uusi uhka  :) +

Synopsis
Jenkkien itsenäisyyspäivänä vuonna 1996 lyödyt avaruusoliot ovat onnistuneet lähettämään hätäviestin omilleen ennen kuin ne lyötiin. Luonnollisesti sukulaiset ja jätti-iso harvest queen tulee näyttämään maapallolle närhen munat.

[Huomio: saattaa sisältää spoilereita, mutta mielestäni eivät ole pahoja] Joo, siinä oli vitsejä, mutta mua ei niinkään naurattanut, kun näin vain kliseitä ja samantyyppisiä kohtauksia kuin aiemmassakin leffassa, pahista haukkuva koira pelastetaan viime tingassa, sairaalan potilaat pitää evakoida, mutta kaupunkeja tuhotaan täysin maantasalle, päähenkilö on sopivan hyvä, mutta tekee käskyjen vastaisesti, on sankarillisia ihmisiä, jotka uhraavat elämänsä... mutta omituisin asia on se, että entinen leffan strippari olikin ilman minkäänlaista selitystä nykyisessä elokuvassa ei enempää eikä vähempää kuin lääkäri. Leffa oli jotenkin tyhjänpäiväinen ja munaton actionspektaakkeli. [/mahdolliset juonispoilerit loppuivat tähän]

Ghostbusters  :) :) ;D ;D ½

Synopsis
Meljä naista ja komea apuri tapaavat eri tavoin toisensa ja pian alkaa näkyä kummituksia pitkin kaupunkia.

Siis... odotin leffalta tosi paljon, eikä pettänyt. Se, että jotakuta harmittaa, että nyt on neljä naista ja antaa ennakko-odotusten sumentaa käsityksensä leffasta... huhheijaa, voisivat vain käsitellä tätä omana taideteoksenaan. On aiemminkin samoista leffoista tehty useampi versio.

Itse asiassa, mä rohkenen väittää, että tämä leffa on parempi kuin alkuperäinen ja mä diggasin alkuperäisestä. Tässä on naurettavammat vistit, paremmat henkilöhahmot, parempi juoni, paremmat toimintaosuudet, paremmat efektit... kaikki.

Nooh, laitan nyt pari leffaa, mitkä olen tässä viimeisen kahden kuukauden aikana kattonu... tai puolentoistakuukauden.. ehkä kuukauden, en muista (joo tiedän, että on nyt muodikasta nimetä viimeisen leffan mukaan, eikä mun lista ole kovinkaan mairitteleva, vaan ennemminkin eläimellistä menoa, mutta ainakaan en ole katsonut uusinta ice agea!) ööh...

Zootropolis/ Zootopia  :) :) :D :D  :o

Synopsis
Eläimet ovat jotenkin löytäneet keinon elää rauhallisesti keskenään, niin että petoeläimiltä on lähtenyt heidän tappajavaistonsa, mutta kuitenkin eläimet valitsevat itselleen yleensä ammatin, mikä sujuu heiltä luonnostaan.
Judy on kaniini, joka maanviljelyksen sijaan haluaa poliisiksi sarvikuonojen ja puhveleiden ja gnuiden (en tiedä, miten tuo taipuu) joukkoon. Kovan työn jälkeen hän pääsee poliisivoimiin, sakottamaan väärin pysäköityjä autoja. Pian jotain isompaa tulee eteen.

Aivan hulvattoman ihana animaatio. Siis ehkäpä parhain koskaan näkemäni animaatio! Eipä tästä varmaan muuta voi sanoa sen hyvyydeksi.

Lemmikkien salaainen elämä  :) :)  :) ;D -

Synopsis:
Max on ihan hullun ihastunut omistajaansa, mutta hänen omistajansa ottaa uuden koiran Duken ja katsojat pääsevät sukeltamaan lemmikkien salaiseen elämään, kun omistajat eivät ole katsomassa niiden touhuja.

Todella loistavan hyvä animaatio kaikin puolin, mutta Zootopia oli vaan huomattavasti parempi.

Forgetting Sarah Marshall  :) :) :) ;D -

Synopsis
Jätetty Peter menee potemaan sydänsurujaan Havajille, missä hänen exänsä myös viettää romanttista lomaa uuden miehensä kanssa.

Jos tykkäät Romkom-genrestä, tätä voinee suositella katsontalistallesi! Viihdyttävä.

Star Trek: Beyond  :) :) :) :) ½

Synopsis
Enteprisen henkilökunta lähtee tutkimaan tutematonta ja tiheää tähtisumua ja joutuu ongelmiin matkallaan.

En ole nähnyt mielestäni aiempia elokuvia. Olen joskus jonkun sarjan jakson kyllä katsonut, eli tiesin ennen leffaa, mistä on kyse. Leffa oli jännittäävä ja viihdyttävä, jopa siinä määrin, että hieman harmittaa, etten ole aiemmin katsonut tätä sarjaa ja aion kyllä vastaisuudessa katsoa. Kovat oli odotukset, ja ne täyttyivät.

Yleistä höpinää: Eli joo Star Trek, beyond on nimi tällä hetkellä... huomenna palataan eläimelliseen menoon, sillä menen katsomaan The Lobsterin. En ole varma arvostelenko sen, mutta uskoisin, että se tulee tämän jatkoksi, tähän samaiseen viestiin.

The Lobster  :-\ ::)

Synopsis
Davidin vaimo on jättänyt hänet 12 vuoden avioliiton jälkeen. David menee eräänlaiseen täyshoitolaan, missä pitää löytää kumppani 45 päivässä, tai muuten muuttuu valitsemakseen eläimseksi. Davidin valitsema eläin on hummeri.

Kuulemani perusteella kaikki tämän elokuvan katsoneet ovat rakastuneet elokuvaan. Se on voittanut palkintoja ja eräs kriitikkokin antoi tälle 4 tähteä. Näyttäisi siltä, että kaikki pitävät elokuvasta todella paljon... paitsi ilmeisesti mä. Joo olihan se toki virkistävää nähdä hieman omituinen elokuva ja tässä oli mielenkiintoinen idea ja jopa tahallisesti tökeröä ihmistä näyttelevät näyttelijät eivät häirinneet lainkaan... mutta liika on jo liikaa. Miksi ihmeessä ihmisillä piti olla jotain yhteistä? Siis jos jollakulla vuotaa verta nenästä, hänen pitää löytää ihminen, jolla kanssa vuotaa verta. Jos joku linkuttaa, pitää toisenkin linkuttaa, likinäköiset voivat vain mennä naimisiin likinäköisten kanssa jne. Ei outoudet oudossa leffassa pitäisi olla itsetarkoitus. Joo ymmärrän, tuo pitäisi olla jotenkin tosi oivaltava elokuva nyky-yhteiskunnan pariskunnista ja yksinelävistä ja siksi kaikki ovat todella haltioissaan, mutta ehkäpä siksi romantikko kokee tuon vain ylitaiteelliseksi, jolloin itse taide kärsii, kun yritetään liikaa.

Nyt joudun odottamaan n. 2vk seuraavaa elokuvaa, ellei telkkarista näytetä jotain fiksua.

Captain Fantastic  :) :) :( :'(
*Paina tästä* (http://www.finnkino.fi/Event/301635/?dt=12.09.2016)

Synopsis
Ben ja Leslie ovat päättäneet muuttaa kauas ihmisasusuksestä erämaahan, missä he ovat kasvattaneet perheen 6 lasta vahvoiksi, erämaaselviytyjiksi unohtamatta tietenkään mielen sivistystä, eli jonkinlaista kotikoulua käyvät (oppivat paremmin kuin oikeissa kouluissa). Leslie on joutunut sairaalaan ja aika leffan alussa selviää, että hän kuoli. Tämän takia Ben (Captain Fantastic) lähtee lapsineen erämaan idyllistä kohti suurempia kaupunkeja, ihmisten ilmoille.

Leffassa käsitellään monia asioita, kuten sitä, että minkälainen elämäntapa on oikea ja miten ihmiset pitävät kynsin ja hampain omaa elämäntapaa ainoana oikeana, eivätkä voi ymmärtää muiden tapoja ja ajatuksia. Itse myös hieman mietin sitä, että kun olen lukenut /kuullut, että jopa eläimen tappaminen voi olla ihmiselle shokki, varsinkin lapselle. (Ei sillä, että väittäisin sekaravinnon syöjänä, että metsästäminen olisi väärin. Ymmärrän, että oman hengenpitimiksi metsästetty ruoka on jopa inhimmillisempää kuin tehotuotettu, pienissä häkeissä kasvatettu stressiliha. Itseasiassa joudun nyt hetken palamaan mun kasvispainotteisemmasta ruoasta takaisin lihaisampaan ruokaan, jotta pystyn selvittämään, mikä/ mitkä raaka-aineet eivät sovellu mulle.) Olen lukenut, että ensimmäisinä kertoina, kun tappaa, voi joutua sellaiseen tärinäkohtaukseen, koska onhan se varmasti pysäyttävä hetki. Eli mitä yritän sanoa, on että hieman mietin myös, että vaikka ne lapset olivatkin superselviytyjiä, tässä ei käsitelty tuota asiaa.

Enivei, pidin elokuvasta äärettömän paljon, se oli hauska, lämmin peitto, ajatuksia herättävä, äärettömän surullinen.. Negatiivista on se, että tämä on elokuva, missä ainakin herkempi ihminen on täysissä kyynelissä vaiheessa, missä leffateattereiden valot lävästään päälle. Ihana elokuva kuitenkin!

Näin leffassa mainoksen.. mulla on tällä hetkellä paljon leffoja, mihin pitäisi jotenkin löytää aikaa katsoa, mutta samalla odotan kovasti Snowden (http://www.finnkino.fi/Event/301648/) -elokuvaa.

Paljon elokuvia...

Snowden  8) 8) 8) :o :o
Click! (http://www.finnkino.fi/Event/301648/)

Synopsis
Kaikki tietää, mikä on elokuvan idea. Tämä kertoo kuvallisesti, mistä koko hommassa on ollut kyse.

Kaikki, jotka ovat koskaan sanonneet kommentin: "Mulla ei oo mitään salattavaa" pitäisi katsoa tämä. Myös muiden. Kuinka moni luottaa, ettei tätä enää tapahdu? Ilmeisesti ovat luvanneet, etteivät enää jenkkiläisiä seuraa, mutta muulle maailmalle eivät ole luvanneet samaa... ja pitääkö se lupaus edes jenkeissä? Epäilen syvästi. Tengsingesinkin sietää miettiä seuraavalla kerralla, kun menee epäillyttäville sivuille, että keille kaikille menee tieto. Olen jo itse todistanut kuinka puhelimen vieressä sanottu sana aiheuttaa mainoksia, joita et ole koskaan aiemmin saanut. Ja niin, elokuva on vielä loistava. Suosittelen kaikille.

Swiss army man  :) :) :) ;D
Click! (http://www.finnkino.fi/Event/301744/)

Synopsis
Autiosaarelle joutunut Hank löytää piereskelevän ruumiin, jonka avulla hän pääsee takaisin sivistyksen pariin.

Hulvaton komedia epätavallisesta ystävyydestä. Jopa niin hyvin tehty, että olisin toivinut, että homma jatkuu samalla absurdilla linjalla ihan loppuun asti, mutta mun pettymykseksi se vakavoituu todentuntuisemmaksi hetkeksi. Se vei yhden pisteen pois leffalta.

Florence  :) :) :) ;D
Click! (http://www.finnkino.fi/Event/301643/)

Synopsis
Tositapahtumiin perustuva (joo joo, väritetty Hollywoodtarinamaisin lisämaustein, mikä vei hieman uskottavuutta) tarina naisesta, joka haluaa laulaa konserteissa, vaikkei enää ääni kovin hyvin toimikkaan.

Lämmin komedia ihanista ihmisistä. Noh, päähenkilömies oli hetken aikaa vähemmän mukava, mutta noin muuten ihanista ihmisistä ja oli hänkin melkein koko ajan sellainen. koska Meryl Streep saa joka vuosi Oscar-ehdokkuuden, luulen että saa tästäkin, eikä se tule huonosta suorituksesta. Ihana elokuva haaveiden tavoittelusta ja hyväsydämmisyydestä.

Jason Bourne  :) :) :) :)
Click! (http://www.finnkino.fi/Event/301550/)

Synopsis
Jason Bourne is back! Nicky on hakkeroinnut Treadstone tiedostoja itselleen ja alkaa taas ihmisjahti pitkin maapalloa.

Vanha kunnon taattu Jason Bourne -elokuva. Hyvin tehty, mielenkiintoinen ja jaksaa taas hieman yllättää. Tykkäsin kovasti.

Sully - uroteko Hudson-joella  :) :) :) :) -
Click! (http://www.finnkino.fi/Event/301649/)

Synopsis
Muistatteko sen uutisen, missä kapteeni oli lentänyt lentokoneen Hudson joelle, kun se oli juuri noussut lentokentältä? Tämä on tarina siitä, tai siis siitä, mitä tapahtui sen jälkeen. Suomessa uutisia ei seurattu niin tarkkaan.

Mielenkiintoinen ja hyvä. Toki Clint Eastwood (ohjaaja) teki elokuvan miehistä. En tiedä oliko kellään muulla naisella lainkaan nimeä, paitsi Sullyn vaimolla. Se jotenkin paistoi läpi leffasta, vaikka hyvä olikin.

Skiptrace  :) :) :D
Click! (http://www.finnkino.fi/Event/301674/)

Synopsis
Renny Harlinin ja Jackie Chanin, sekä Johnny Knoxvillen uusin elokuva. Kertoo amerikkalaisesta pikkuhuijarista, joka joutuu isojen rikollisten tielle ja Jackie Chan yrittää saada miehen takaisin Hong Kongiin, jotta ei tapahtuisi enempää ikäviä asioita.

Hauska toimintaseikkailu, missä on hieman odotettu juonikuvio. Olisin itse laittanu Knoxvillen päätymään yhteen erään toisen ihmisen kanssa... mutta eipä siitä sen enempää, ettei mene spolerien puolelle.

Spider-Man: Homecoming

Parasta pitkään aikaan!

 :) :) :) ;D ;D

Joo, tarina jatkuu siitä Captain Amerika -leffasta. Siinä vilahtaa Tony Stark ja Captain Amerika. Teineille suunnattu, mutta mä diggasin. Jotenkin inhimmillinen elokuva.

Dunkirk

En ole silleen sotaleffafani, joten aluksi aattelin, etten käy kattoo tätä. Mutta tästä tuntu olevan monessa paikassa juttua ja eräs liigalainen puhui, että huippu äänimaailma.
Odotin ääniltä paljon ja olihan ne tosiaan 5/5.
Tarina/ juoni oli mun makuun ehkä 3+/5, eli ihan viihdyttävä ja perusleffa, ei lainkaan huono.
Se, kumman annan lopullisissa pisteissä painaa enemmän, onkin kinkkinen puoli.
Noh, sanotaan  :) :) :) :)

Katsoin itsekkin saman leffan. Olen suuri sotafanien ystävä mutta tämä oli pettymys. Joo, olihan se äänimaailma hyvä mutta muuten koko leffa oli hyvin tylsä. Ei päässyt juonesta oikein missään vaiheessa kärryille. Lopputulema 2/5, ei jatkoon.

Uusin Star Wars 💚💚💚💚💚

Ah, Oscar-kausi on täällä. Enää viikko, kun ne jaetaan. Yhtä leffaa lukuunottamatta oon nähnyt merkittävimmät leffat nyt (tosin yhden oscarin ehdokkuuksista en ole kaikkia nähnyt). Phantom threadin menen katsomaan ensi viikolla... ja toistaiseksi en odota siltä mitään erikoista (voi siis yllättää positiivisesti).

Parhaan leffan kategoriassa taistelee seuraavat leffat:
Call Me by Your Name
Dunkirk
Get Out
Lady Bird
Phantom Thread (Katson vajaan viikon päästä)
Synkin hetki
The Post
The Shape of Water
Three Billboards Outside Ebbing, Missouri

Paljon ehdokkuuksia ovat myös saaneet:
Blade Runner 2049
Star War : Last jedi
Baby Driver (en ole nähnyt)
Mudbound (ei ole tullut Suomeen, en nähnyt, eikä houkuttele)
I, Tonya

Arvostelen leffat ja kerron, mitkä tulee todennäköisesti mistäkin kategoriasta saamaan palkinnon. Järjestys ei ole paremmuusjärkkä, vaan laitoin ne siihen järjestykseen, kun halusin kirjoittaa niistä (parhaimmasta halusin kirjoittaa viimeiseksi).

Dunkirkistä kerroin kesällä täällä, kun kävin katsomassa. Arvostelin sen silloin  :) :) :) :) -naaman arvoiseksi. Ihan jees, juoni oli polveileva, kun seurasi niin montaa ihmistä. Sotaleffa historiallisesta tapahtumasta toisen maailmansodan aikaan. Käsikirjoitusehdokuutta ei ole saanut, ehkä juurikin siksi, että siinä ei ollut selkeää juonta vaan oltiin siellä ja täällä. Mielestäni ääni-oscari olisi ansaittu.

Suurin ennakkosuosikki lienee "Three Billboards Outside Ebbing, Missouri" (vastedes Three B, mikäli viittaan siihen) -leffa. Tarinassa on mielenkiintoisia henkilöhahmoja ja ne on hyvin kirjoitettu. Tarina on sopivasti uskottava, sopivasti hullunkurinen. Tästä leffasta on ehkä helppo pitää, koska mukana on tummaa huumoria, erikoisia hahmoja, hyvikset eivät ole täysin hyviksiä ja pahikset (yhtä lukuunottamatta), eivät ole täysin pahiksia. Se on ehkäpä varsin poikkeavaa perushollywood-leffalle ja siksi varmasti menestynyt niin hyvin kaikissa alkuvuoden kilpailuissa. Juoni antaa tilaa hahmoille kasvaa ja kehittyä...

Oikein loistokas  :) :) :) :) :) -naaman leffa. Käsikirjoitus-oscari olisi ainakin hyvin etuoikeutettu tälle teokselle. Todennäköisesti naispääosa- ja parhaan leffan oscarit menee tälle... vaikka paras leffasuosikkini tämä ei ole.

The Post, Spielbergin uusin leffa ei ehkä tuo enää mitään uutta. Mikäli lehdistön toiminnasta haluatte katsoa leffan, suosittelen kääntymään Spotlight -leffan äärelle. Se oli tehty enemmän tunteella kuin tämä, vaikka Meryl Streep on tässäkin aivan upea ja oikeutettu naispääosa-oscarehdokas.

Tämä leffa on  :) :) :) -naaman leffa... (se suosittelemani Spotlight on muuten viiden). Tämä tarina on jo kerrottu aiemmin, eikä tämä tuo oikeastaan muuta uutta kuin, että nainen on pomo. Ehdokkuudet siis pääosa- ja paras leffa. Tuskin tulee saamaan kumpaakaan noista.

Get out -leffa on jo suoratoistopalveluiden ja vuokra-leffa puolella. Erilainen ehdokas aiempiin. Minun kategorialla pelottava kauhuleffa (tosin virallisestikin on kauhuleffa-puolella). Väittäisin kuitenkin varsin hyväksi kauhuleffaksi.

 :) :) :o ½ -naaman arvoinen. On saanut ehdokkuuksia parhaana leffana, käsikirjoituksesta ja pääosaesittäjä. Tuskin tulee saamaan mitään noista.

Synkin hetki -leffa kertoo samasta historianhetkestä kuin Dunkirk, mutta vain toisesta perspektiivistä.  Gary Oldman oli loistava valinta Winston Churchilliksi ja hän on voittanut tähän mennessä merkittävimmät palkinnot vuoden alusta ja tulee todennäköisesti voittamaan pääosan Oscareissakin. Hän on myös minun suosikkini siinä kategoriassa.

Leffana hyvä, tiivistunnelmainen mielenkiintoinen matka ilmeisen epämiellyttävästä ihmisestä, joka teki oman osansa historiassa ja mitä ilman nykyeurooppa voisi olla paljon toisenkaltainen. Leffassahan hänestä on kuorittu hyvä jätkä kaiken epämiellyttävän alta. En tiedä sitten, kumpi tapa on parempi, tehdä hahmosta täysin sietämätön, vai tehdä hänestä outo jäärä, nimenomaan vanhoja päättäjille. En tiedä, kumpi on oikeassa, eli ovatko luonehdinnan ja historiankirjat kirjoittaneet kuitenkin nämä sovinnaisemmat poliitikot, joiden varpaille hän hyppi, vai sitten oliko hän järjestäen kaikille kamala ihminen. Tästä aiheesta voisin puhua pidemminkin, eli milloin tunnistaa niiden ihmisten oikeat teot, jotta tulevaisuus menisi parempalle kurssille, vaikka emme pitäisi siitä ja jotta voisi antaa mahdollisuuden näille ihmisille tehdä, mitä tehtävä on.

 :) :) :) :) ½ -naaman leffa. Ajatuksia herättävä, vaikka Churchillillä oli tapana käydä jututtamassa tavallisia työläisiä Lontoossa, se kohtaus oli kuitenkin rakennettu liian marenkiseksi, joten siitä puoli pistettä pois.

Lady Bird on mielenkiintoinen valinta. Aina voidaan pohtia, onko se valittu tähän siksi, että nainen on ohjannut elokuvan, vai olisiko elokuva oikeasti jotain ainutlaatuista. En tiedä onko nainen ehdokkaana parhaaksi ohjaajaksi sitten vuoden 1993 Jane Championin. Siinä mielessä hyvinkin merkittävä ehdokkuus. Itse leffaan (kirjotusopettaja sanoi, että tällaiset aasinsillat kappaleiden välillä on surkeinta, mitä voi tehdä, mutta teen sen, koska haluan tehdä).

Virkistävä tarina n. 16 vuotiaasta tytöstä, hänen etsiessään itseään vahvatahtoisen äidin huomassa. Virkistävän siitä tekee sen, että tarinaa ei ole ohjannut mies (joka ei nyt voi oikeesti tietää), vaan nainen. Se mielestäni näkyy.  :) :) :) :) -naaman arvoinen leffa. Virkistävä, mutta ei tällä kertaa vielä tärpännyt.

Blade Runner 2049 -leffasta pidin paljon. Se tunnelma, lavasteet ja tarina oli mielenkiintoinen.  :) :) :) :) -naaman leffa. (Loppu jätti kysymyksiä.) Lavastuksesta soisin Oscarin, muitakin ehdokkuuksia on, mutta.

Star Wars: Last Jedi... joo, Kylo Reniä oli taidettu "photoshopata" hieman eräässä kohtauksessa  :D Oli aivan hieno elokuva. Loistavan valinnan tein, kun kävin katsomassa sen ekana päivänä. En tiedä, onko tulossa osacareita tehosteista, äänistä ja musiikista. Mutta ei hyvä leffa aina tarvitse Oscareita ollakseen hyvä.  :) :) :) ;D ;D -naaman leffa.

I, Tonya -leffa oli väkevä tarina. Luulen, että nykynuoret eivät tiedä tästä henkilöstä mitään, mutta aika hurjia uutisia itse lapsena kuulin tästä tyypistä. Leffa on siis tositapahtumiin perustuva, kertoo amerikkalaisesta taitoluistelijasta, joka ei istu perinteisiin raameihin siinä lajissa ja sitten hänen kilpailijansa, johon hän on samalla ystävystynyt, polvi murskataan.

Leffassa kyllä tulee kohtauksia, millä on tavallaan tarkoitus kertoa katsojille, että tämä tarina ei välttämättä ole täysin totta, sillä jokainen ihminen näkee asiat toisin ja saattaa valehdella. Esimerkiksi Tonyan aviomies hakkaa Tonyaa ja sanoo samalla, että näin hän ei tehnyt koskaan ja Tonya ampuu miestä haulikolla, osuen kaapinoveen ja sanoo, ettei hän koskaan tehnyt tätä.

 :) :) :) :) :'( - naaman leffa. Oscarehdokkuudet naisten sivuroolista ja pääroolista sekä leikkauksesta. Todennäköisesti saa sivurooli-oscarin (samaa mieltä). Oma suosikki naispääosaan on myös Margot Robbie, vaikka todennäköisemmin sen voittaa Three B:n Frances McDormand. Frances on kyllä hyvä, eikä se ole ihan samanlainen hahmo kuin aiemmat, mutta hieman samaa vikaa... Margot oli mun silmissä piirun verran parempi.

The Shape of Water on mystinen, unenomainen erikoinen fantasiasatu, joka sijoittuu 50-luvulle. Leffa on saanut tänä vuonna eniten ehdokkuuksia (13kpl). Elokuvan päähenkilöt eivät puhu, mikä ei ole lainkaan ongelma, eikä tule sellaista oloa, että olisi mykkäelokuva kyseessä. Toinen päähenkilöistä viittoo ja ne on aina tekstitetty. Eli Eliza työskentelee jossain valtion laitoksesta, johon tulee jonkinlainen vesihirviö.

Sanoisin  :) :) :) :) :) -naaman leffa. Tulee todennäköisesti saamaan Oscarin ohjauksesta ja Torolle soisin sen itsekkin. Mitä tulee muihin ehdokkuuksiin (ei ole ilmeisesti voittanut kuin musiikista), omassa listassa se on vahva käsikirjoitusoehdokas, mutta toisaalta Three B -ansaitsee siinä kategoriassa (alkuperäinen käsikirjoitus) oman pystinsä (tulee tod näk saamaankin sen)... että, joo suosittelen ihmisiä katsomaan tämän, tänä vuonna vain oli paljon muitakin hyviä leffoja.

Call me by your name... (hiljainen huokaus)... Romanttinen draamaelokuva. Se kertoo "italialaisen" (jotenkin ranska, saksa, italia) nuoren miehenalun Elion ja hänen isänsä avustajaksi tulleen Oliverin suhteesta. Elokuva on onnistunut vangitsemaan jotenkin niin täydellisesti Italaialainen kesä.
Varoitus: Leffa sisältää yhden hyvin kiusallisen kohtauksen  :D

 :) :) :) :) :) -naaman leffa, ehdottomasti. Tämä on mielestäni parhaasta oscar-leffa kategoriassa kilpailevista leffoista parhain, mutta tuskin tulee saamaan palkintoa. Pääosaesittäjä (Elion rooli) Timothée Chalamet on loistava, ja ehdottomasti jos Oldmania ei olisi, ansaitsisi pääosaoscarin. Voisin kuvitella, että äänestyksessä hän tulee olemaan toisena, eli sen verran kovan suorituksen tekee. Tämä leffa tulee todennäköisesti saamaan sovitettu käsikirjoitus palkinnon, minkä mielestäni ansaitsee. Siihen tulee jäämään, vaikka itse antaisinkin tälle paljon enemmän.

Mun toivelista oscar-voittajista ovat (ne jaetaan ihan kohta):

Paras leffa:
- Call Me by Your Name – Peter Spears, Luca Guadagnino, Emilie Georges & Marco Morabito

Paras ohjaus:
- Guillermo del Toro – The Shape of Water

Paras miespääosa:
- Gary Oldman – Synkin hetki – Winston Churchill

Paras naispääosa:
- Margot Robbie – I, Tonya – Tonya Harding

Paras miessivuosa:
- Woody Harrelson – Three Billboards Outside Ebbing, Missouri – Sheriffi Bill Willoughby

Paras naissivuosa:
- Allison Janney – I, Tonya – LaVona Golden

Paras alkuperäinen käsikirjoitus:
- Three Billboards Outside Ebbing, Missouri – Martin McDonagh

Paras sovitettu käsikirjoitus:
- Call Me by Your Name – James Ivory alkuteoksesta Call Me by Your Name kirj. André Aciman

Parhaat äänitehosteet:
- Dunkirk – Alex Gibson, Richard King

Paras musiikki:
- The Shape of Water – Alexandre Desplat

Paras lavastus:
- Blade Runner 2049 – Dennis Gassner, lavastaja; Alessandra Querzola, lavastesuunnittelu

Paras puvustus:
- The Shape of Water – Luis Sequeira

Parhaat elokuvatehosteet:
- Guardians of the Galaxy Vol. 2 – Christopher Townsend, Guy Williams, Jonathan Fawkner & Dan Sudick

Olishan tuota muitakin voinnu veikkailla, mutta kun ei ole mielipidettä, niin enpäs laittanut.

Siis ihan sydämeni pohjasta pidin Venom-leffasta. 5/5