Ensin aattelin olla ottamatta kantaa.. mut nyt on pakko kyl.
Liika ylpeys on pahasta ja antaa vain mulkun (anteeksi suora puheeni) vaikutelman.
Kyllä, pakko myöntyä tähän. (Jokseenkin ymmärän Tengiäkin (; ite olisin ihan samanlainen
Edelleen, kerran tai pari ei ole iso asia. Tokihan se muutaman sekunnin vilkaisu tutkana/peliin ei paljoa aikaa vie, mutta on olemassa näitä sankareita jotka pörrää kentän yllä kuin puolukka peräpuolessa etkä tiedä meinasko se laskeutua vai ei vaikka kone savuaa kun viimeistä päivää. Siinähän sitten saat päättää npusetko lentoon vai odotatko että 1. tämä sankari nyt sattuu laskeutumaan tai 2. se ammutaan alas tai 3. lentää muualle, antaen tilaa nousta lentoon.
Just ja jetsulleen. Kaks kolme kertaa ei oo paha asia loppujen lopuks.. Joo.. täysin samoja sanoja käyttäisin kuin Nala.
Onhan viisi päinnousua yhdessä ottelussa ihan hirvittävä määrä, ei siitä päästä yli eikä ympäri. Jokainen sellainen on liikaa, oli kuinka huono päivä tahansa.
Joo.. oishan se 1.3kertaa per erä... Ihan hirveetä. (;
Menipäs kokonaan tämä kohta ohi kun muokkasit viestiäsi. Noh mutta silti, tuollaista ei minulle tapahdu, ellei käsi sitten jostain syystä kramppaa. Jos sattuisi tapahtumaan niin ihmeellisesti että joskus nousisin päin, syyttäisin joukkuelaista joka laskeutui päin. Johtajuuden etuja, aina voi osoittaa syyttävällä sormella toista. Iskee silmää
Syy miks en oo johtaja.. muuten olisin, en kato tykkää syytellä muita!
Tässä isoin tekijä oli oma väsymykseni kyseiseen kellon aikaan, tulipahan opittua sekin että 21 pelejä on minun turha pelailla. Huomaat toki että otan täyden vastuun tästä itselleni.
Joo, väsymyksellä on iso rooli. Mutta eihän sitä tapahtua pitäs.. mut ei se maailmaa kaada. Hyvä ottaa vastuu ittelle, eikä siirtää sitä eteenpäin!
*Tarkoitukseni ei ole loukata ketään..*