Mulla on ollut lapsena kuvakalenteri ja vähän vanhempana se vaihtui suklaakalenteriin. Suklaakalentereihin liittyi lapsena yksi hieman ikävämpi muisto. Minulla oli itsekuria ja n. viikon jälkeen hehkutin veljilleni, kuinka olin syönyt vain oikean määrän suklaata. He olivat ratkenneet syömään suklaansa aiemmin ja eikös äiti sitten käynyt ostamassa niille uudet suklaakalenterit. Parina vuonna he taisivat tuota tehdä ja vedättivät siis kahden suklaakalenterin, itse sinnitellessäni sillä yhdellä.
Tuon jälkeen ostin parin vuoden ajan veikkauksen joulukalenterin. Pystyin myös tuonkin kohdalla pidättäytymään lisäraaputuksista, sillä sehän se juju niissä on.
Nykyään en oikein jaksa kalentereita hommata. Netin ilmaiskalenterit riittänee. Meinasin tänä vuonna kyllä ostaa partiolaisten kalenterin, mutta sitten tulin järkiini ja tajusin, etten minä tosiaan moisia tarvitse, pakkanen ja lumi riittää minulle joulun odotuskeen
äänestys
Kirjoittaja
