Miks pronssipeli o nii kauhia, eiks pelaamise pitäs olla kivaa
Kyl te noit pienpelei pelaatte innol nii miksei tätä voida pelata samal innol, ei tarvi välttist pelaa pronssi mieled
Pronssipeli on tarkoitettu joukkueille, jotka ovat kokeneet juuri katkeran tappion kauden tärkeimmässä pelissään, välieräottelussa. Useimmat munkkiliigapelaajat haluavat kuitenkin voittaa mestaruuden, eikä se kolmas sija tunnu oikein miltään sen jälkeen kun taistelu mestaruudesta on hävitty. Pronssipelin pelaaminen ikäänkuin alleviivaa sitä juuri koettua tappiota, eikä se (välierän häviäminen) tunnu yhtään kivalta.
Samasta syystä minä olen koko urani ajan vastustanut B-finaalien pelaamista. Sielläkin on vastakkain kaksi joukkuetta, jotka ovat hävinneet taistelun munkkiliigan mestaruudesta. Mielestäni sija viisi (eli B-mestaruus) ei ole pelaamisen arvoinen asia. Itseasiassa olen sitä mieltä, että runkosarjassa sijalle viisi sijoittuneella joukkueella on moraalinen oikeus sijoittua kyseiselle sijalle. En ymmärrä miten joku voi nähdä tuollaisessa puuhastelussa jotain positiivista.
Olen pelannut kuusivuotiaasta asti eri tietokonepelejä, eli tänä syksynä tulee täyteen 30-vuotta erillaisten tietokonepelien parissa. Aina tulee kuitenkin opittua ja koettua lisää. Viime kierroksella minut käskettiin pelaamaan B-finaalia ensimmäistä kertaa urani aikana. Enpä ole nähnyt näytöltäni niiden kolmenkymmenen vuoden aikana mitään niin masentavaa ja ahdistavaa kuin mitä näkyi aapelin lentokonepelissä sinä päivänä. Jos kyse olisi yksinpelistä, joita mielelläni pelaan olisin varmaan lopettanut pelaamisen viiden minuutin kohdalla, poistanut pelin koneelta enkä olisi koskenut siihen enää ikinä, mutta kun tätä pelataan pelikavereiden vuoksi niin mitään ei ollut tehtävissä. Tunnelma oli luultavasti sama kuin lieteauton säiliön pohjalla, kun säiliötä aletaan täyttämään. Kaikki mitä on näköpiirissä on sontaa ja sonnan määrä on lisääntymään päin, kunnes siihen hukkuu. Tosin varmaan mieluummin uisin lietteessä, kuin pelaisin uudelleen B-finaalissa. Menin sinä iltana aikaisin nukkumaan, mutten saanut lainkaan unta. Lopulta makoilin kolme päivää sängyssä ja mietiskelin sitä onko tätä peliä järkeä pelata ollenkaan. Sain kuitenkin aikaan mielenterveydelleni tärkeän linjauksen siitä, että en tule enää ikinä pelaamaan joukkueessa, joka peluuttaa minua B-finaalissa. Mikäli muuta vaihtoehtoa ei ole, niin en pelaa ollenkaan tätä peliä.
Voin siis aivan hyvin ymmärtää, miksi pronssipelejä on vaikea järjestää. Pronssipelin pelaaminen voi olla monelle pelaajalle yllättävän kova paikka, vaikka pienpelit maistuisivatkin.
Kirjoittaja
