Leffat

[Stats]

Stats

[Saial]

Hieman kirjoitan tulevista elokuvista vielä... omalle viestilleen, koska olen pahis ja venytän multipostausrajoja 

Haluaisin siis nähdä seuraavat elokuvat:

Mielensäpahoittaja - Pitäähän tämä käydä katsomassa, kun tätä hypetetään niin kovasti. Kenties käyn katsomassa sen jo tällä viikolla tai ensi viikolla. Luulen, että yritän järjestää tilaisuuden tässä piakkoin.

The Equalizer - oikeuden puolustaja - Mhh, lähtökohtaisesti ei voisi olettaa, että elokuvakriitikko antaisi tälle elokuvalle kahta tähteä enempää, koska tässä Denzel Washington ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja alkaa lahdata mafian porukkaa Chloë Grace Moretzin takia. Mutta kuitenkin tätä kehuttiin.

Vadelmavenepakolainen - Omistan kirjan, mutta se nyt jäi lukematta pitkän alkuintron takia. Elokuvamainos lupailee tosin ihan mielenkiintoisia juonenkäänteitä, että käväsen varmasti katsomassa tämän.

A Most Wanted Man - Kiehtova synopsis. Mies tulee Hampuriin vaatien isänsä hämäräperäisesti hankittua omaisuutta itselleen ja hänestä kiinnostuu sekä Saksan, että USAn tiedustelupalvelut.

Boyhood - Elokuvan pitäisi olla jotain aivan ainutlaatuista. Tässä ei ole juonta, vaan se seuraa yhden pojan elämää 12 vuotta. Elokuvaa on siis kuvattu 12 vuotta, missä samainen poika näyttelee siis vähän samassa tahdissa oman kasvamisen kanssa.

Seitsemän sietämättömän pitkää päivää - Olen ehkä hieman kahden vaiheilla, aionko mennä katsomaan. Jos tämä on yhtään Orange coyntyn tapainen, passaan, mutta elokuvamainos herättää hieman mielenkiinnon.

Cinemaissi: Azul y no tan rosa - Diego päättää virallistaa suhteensa miesystävänsä kanssa. Kuvioihin tulee mukaan Diegon poika, jonka ajatukset poikkeavat kovasti Diegon ajatusmaailmasta.

Niin se käy - ROMANTTINEN KOMEDIA!

Nälkäpeli - Matkijanärhi, osa 1 - Vuosittainen annos nälkäpeliä.

[Saial]

Mielensäpahoittaja     

Synopsis:
Vanha eläkkeellä oleva mies susirajan tuolta puolen loukkaantuu kellarissaan. Hänen poikansa ylipuhuu isänsä, mielensäpahoittajan, Helsinkiin fysioterapeutille, jos tämä lupaa jäädä kotitaloonsa kääntämään perunapeltoa.  Helsingissä häntä odottaa poikansa uravaimo, joka huolehtii mielensäpahoittajasta viikonlopun yli. Samaan aikaan pitää sopia venäläisten kanssa miljoonakaupoista. Mieltä pahoitetaan puolin ja toisin.

Menin katsomaan elokuvaa takki auki, enkä ollut lukenut Finnkinon synopsista. Olin alussa varsin hämmentynyt, että tällainenko elokuva lopulta onkin. Siinä siis käsitellään aika paljon Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa, kuten kännisiä tansseja panssareiden päällä ja kaatuilua lentokentillä, erilaisilla animaatioilla, uutiskuvilla ja filtterin läpi näytetyissä mainosmaisissa menneisyyden takaumissa.  Elokuvassa törmää nykyajan kaupunkilaiset elämäntavat vanhan kansan juroon ja vähäpuheiseen elämäntapaan.

En tainnut olla kohderyhmää, sillä elokuvan yleisön ikäjakauman, sekä elokuvasta välittyvän fiiliksen perusteella kohderyhmä oli keski-ikäiset ja sen ylittäneet ihmiset.  Tästä elokuvasta oli kovin vaikea kirjoittaa kritiikkiä, sillä en oikein tiennyt, miten suhtautua siihen, kun en osannut odottaa, sitä mitä sain katsottavakseni. Pöhinä elokuvan ympärillä on hurja, enkä vieläkään osaa sanoa, onko se pöhinä sen arvoista. Olotilani elokuvasta on edelleen ristiriitainen, vaikka tarina ei ollut niin monisyinen. Perusvarma elokuva kuitenkin.

A Most Wanted Man       

Synopsis:
Venäläis- tšetšeeni mies, Issa Karpov, saapuu Hampuriin vaatimaan pankkiiri Tommy Bruelta isänsä jättämää perintöä. Hänestä kiinnostuu niin Saksan- kuin USAnkin turvallisuuspalvelut. Vakooja Günther Bachmann (Philip Seymour Hoffman) yrittää saada nopeasti selkoa, Issan terroristitaustoista ja aikomuksistaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Elokuva on paikoitellen hidastempoinen vanhan ajan vakoojajännäri, joka yllättää jossain vaiheessa pitämällä vahvasti otteessaan, missä hyviksien ja pahiksien raja on häilyväinen. Tai ei ainakaan yksioikoinen. Onneksi elokuva ei tyydy selittelemään, miksi jotkut asiat menevät kuten menevät, ne selviytyvät sitten lopulta, jos muistaa pitää silmänsä auki. Eli en suosittele elokuvaa katsottavaksi sellaisen naistyypin kanssa, joka on heti alussa jo kyselemässä, että kuka tuo on ja mitä tuo tarkoittaa, sillä kaikki selviää ajallaan.

[Spoler allert!] Elokuvan loppu aiheuttaa hyvin vahvaa vittuuntunutta inhoitusta ja tekee mieli vedellä nyrkillä, jos ei hahmoja elokuvassa niin vähintäänkin nyrkkeilysäkkiä! [/spoiler allert] Jos noin vahvan tunteen saa joku elokuva aikaan, se ei voi olla huono.

[Saial]

The Equalizer -

Synopsis
McCall on lavastanut oman kuolemansa, jotta pääsi ihmisten lahtaamisesta eläkkeelle. Hän ei kuitenkaan saa nukutuksi ja käy öisin lukemassa kahviossa klassikkokirjoja. Siellä hän tutustuu Venäjän mafialle työskentelevälle huoraan, nimeltä Teri. Kun Teri hakataan teho-osastolle, päättää McCall kostaa sen. Sen takia hän herättää huomiota organisaation isommissa johtajissa ja he lähettävät oman miehensä paikanpäälle.

Yllätin itseni oikeasti nauttimasta tästä lahtaustoimintajännäristä. Enkä oikeasti osaa eritellä syytä paremmin, miksi pidin tällaisesta elokuvasta. Denzel Whasington toimi todella hyvin entisenä ammattitappajana. Syksyn ties kuinka mones Chloë Grace Moretz- elokuva, vaikka tyttönen taisi olla vielä alaikäinen. Hyvää viihdettä!

Vadelmavenepakolainen -

Synopsis
Mikko Virtanen on halunut koko ikänsä olla ruotsalainen, koska Ruotsissa kaikki on paremmin. Sen sijaan hänet on vangittu suomalaisen miehen kehoon. Hän päättää sentään kuolla ruotsalaisena, kun ei muuten ruotsalaiseksi pääse. Näissä aikeissa hän törmää Mikael Anderssoniin, joka päättää antaa oman surkean elämänsä Ruotsissa Mikko Virtaselle. Mikael Anderssonilla sattuu olemaan myös vanhainkodissa asustava äiti ja sisko, josta Mikael ei Mikolle puhunut mitään.

Tekstitys on siis suomeksi silloin, kun näyttelijät puhuvat ruotsia ja ruostiksi silloin, kun he puhuvat suomea. Huomasin kyllä elokuvaa katsoessa, kun suomen kieliset repliikit vilistelivät ruotsin kielisten lomassa, että keskustelua oli siltikkin yllättävän helppo seurata. Hieman myös ehkä huomiota herättää sekin, että Mikkoa näyttelee ruotsalainen näyttelijä, joka ei ole kaksikielisestä perheestä, koska hänen suomensa on paikoitellen hyvin aksentilla puhuttua.

On vain niin virkistävää katsoa elokuvaa ihmisestä, joka haluaa olla ruotsalainen, kun ainoa asia, mitä Suomessa kuulee on, että kuinka paljon Ruotsia vihataan, vaikka itse en näe mitään perusteltua syytä tälle vihalle. Tarina oli kuitenkin varsin hauska ja viihdyttävä. Tykkäsin oikein kovasti.

Boyhood - ½

Synopsis
Elokuva seuraa 6-vuotiaan Masonin elämäntarinaa 12 vuoden ajan ja on siis pojan ja hänen perheensä kasvutarina. Eli elokuvan kaikki hahmot ovat näyteltyjä. He ovat tehneet elokuvaa yli 12 vuotta ja kuvanneet kuukauden pari joka vuosi materiaalia ja ottaneet sen ajanjaksoon liittyviä asioita mukaan tarinaan. Masonin äiti on yksinhuoltaja, jolla on tytär ja poika. Heidän äitinsä päättää muuttaa toiseen kaupunkiin samaan aikaan lasten kadoksissa ollut isä palaa Alaskasta takaisin kuvioihin. Näistä kuvioista elokuva lähtee käyntiin.

Elokuvassa ei siis ole varsinaista juonta. Elokuvaa katsoessa huomaa kuinka ihmiset päätyvät jostain syystä aina yhä uudelleen samoille raiteille. Koin elokuvan aika masentavana, koska siitä jotenkin välittyy sellainen, että yritit kuinka paljon vain, päädyt toistamaan siitäkin huolimatta niitä samoja asioita kuin aina ennenkin. Mielenkiintoinen elokuva oli, sekä erilainen ahdistavuudestaan huolimatta. Myös tuo ahdistavuuden kokeminen oli hyvin henkilökohtaista, enkä ole muiden kokenut kokevan samaa.

Odotan kiinnostuneena ensi vuoden Oscar-gaalaa, sillä toivon, että kahdesta mielenkiintoisesta ERILAISESTA elokuvasta Boyhoodista ja Clouds of Sils Mariasta kuullaan tuossa gaalassa lisää. Todennäköisesti järjestän uudelleen vanhan kilpailun.

Sitten on dvd-elokuvan vuoro...

All is lost -

Synopsis
Elokuva kertoo vanhasta miehestä, joka purhehtii trooppisilla vesillä. Päivänokosten aikaan vene törmää valtamerellä olevaan tennarikonttiin ja purjevene vahingoittuu siitä. Tietenkin on hieman myrskyjä vastassa ja purjevene pitää jättää, kun se alkaa upota.

Olen kyllä intomielinen selviytymiselokuvien katsoja. Tämä oli, kuten yhdestä surunaamastakin voi päätellä, huono elokuva. Tämä ei ollut edes surullinen elokuva, mutta jos en olisi laittanut lainkaan hymynaamaa, (mitä mietin) olisiko ihmiset ajatelleet, että unohdinko sen kokonaan. Tämä ei siis ollut kokonaisen hymynaaman arvoinen.

Robert Redford näyttelee siis hieman huonokuntoista purjehtijaa. Elokuvassa ei ole juurikaan repliikkejä ja koko homma siis alkaa irrallisena ja loppuu irrallisena, ilman juuria "oikeaan" elämään, sitä olisi kuitenkin kaivattu, nimenomaan juuria. Epäuskottavaa tarinassakin oli, sillä Ropertti ui meressä useasti lenkkarit jalassa (trooppisessa vedessä, luulisi, että ne keräisivät vettä ja olisivat raskaat) sekä sadeasulla. Luitte oikein. Okei, voihan se olla jotain vettä läpäisevää, mutta ulkona pitävää materiaalia, mutta ei se siltä erityisesti näyttänyt. Mä itse ajattelen, että noiden elementtien ollessa päällä olisi äärimmäisen vaikea selviytyä meressä. Useampaan otteeseen siis.

Minä en vain mitenkään päässyt sisälle elokuvaan ja kokenut huolestuneisuutta hahmon selviytymisestä ja tarinakin siis oli paikoitellen epäuskottava, itse olisin toiminut useasti toisin ja tarina oli siis irrallinen. Kadun syvästi, että ostin tämän dvd:n ja mietinkin, että miten saan edes osan rahoistani pois. Myynnissä siis kerran katsottu surkea elokuva varsin edukkaasti... ehkä joku ostaa tämän 

Nii joo, ensi viikolla käyn katsomassa todennäköisesti Interstellarin.

[Saial]

Interstellar -        +

Synopsis (hieman pidempi sellainen):
Maa on muuttumassa asumiskelvottomaksi. Jonkinlaisen tapahtumaketjun kautta (sitä ei tarkemmin selitetty) tietoyhteiskunta on muuttunut maanviljely-yhteiskunnaksi, missä insinöörit ovat ryhtyneet viljelemään maata ja koulussa tehdään päätöksiä, keistä kaikista tulee viljelijöitä ja ketkä pääsevät jatkamaan opiskeluitaan pidemmälle.  Vain harvalle ihmiselle on sijaa päästä muuksi kuin maanviljelijäksi, sillä ihmiset tarvitsevat ravintoa, mutta erilaiset kulkutaudit tuhoavat sadon. Sen sijaan, että luotettaisiin tutkijoiden taitoon selvittää ongelmat, on tyydytty nykyiseen tilanteeseen ja ihmisiä suositellaan valitsemaan tuottavampi työ. Cooper (Matthew McConaughey) on aiemmin ollut Nasalla töissä ja käynyt ennen maan nykytilaa ilmakehän ylemmissä osissa. Nykyään hän toimii viljelijänä, joka tekee erilaisia viljelyä auttavia koneita vanhoista tutkimuskoneiden tekniikasta. Cooperin tyttären Murphin huoneessa kummittelee ja erään hiekkamyrskyn aikaan isä ja tytär huomaavat, että kummitus morsettaa koordinaatit hiekan avulla. He päättävät matkata koordinaattien osoittamaan paikkaan, jossa on salattu tutkimuslaitos. Siellä Cooper suostutellaan lähtemään tutkimusmatkalle lähiavaruuteen muodostuneen madonreiän kautta, etsimään maan asukkaille uusi koti.

Hymiöiden naamasta voinee päätellä, miten SaiQ koki elokuvan. Se on siis todella ahdistava. Reilu viikko elokuvasta, miettiessäni sitä, olen edelleen ahdistunut. Ei riitä, että elokuvassa avaruus itsessään on ahdistava, vaan myös kaikki muu. Sain useasti keskittyä vain hengittämiseen, kun tapahtumat elokuvassa laittoivat sen ihanuuden kyseenalaiseksi.

Suurin osa liigalaisista tietänee sen, että olen viherpiipertäjä, joka peräänkuuluttaa ihmisten halua suojella maata ja luontoa saasteilta. Myös peräänkuulutan ihmisten ymmärtämystä, että pitää toimia nyt ja pysäyttää tämä kehitys. Ei 10 vuoden päästä, vaan nyt, että maapallo säilyy elinkelpoisena. Ilmasto lämpenee aina vain nopeammin ja kohta on liian myöhäistä.

Tämän takia minua häiritsi suunnattomasti se, ettei kerrottu syytä maapallon sen hetkiseen tilanteeseen.  Vastaus tietenkin ihmettelyyni olisi ollut ihmisten kykenemättömyys pysäyttää kasvihuoneilmiön kehitys. Okei, se on sen verran ilmeinen, että ehkä sitä ei tarvittu elokuvan tarinaan. En voinut kuitenkaan olla miettimättä, että miksei elokuvassa kerrottu, mitä ihmiset olivat oppineet tuosta kaikesta. Miten ihmisillä oli oikeus mennä tuhoamaan seuraava planeetta, minkä aikoivat asuttaa, koska elokuva ei antanut mitään takeita, että ihmiset olivat oppineet virheestään. Päinvastoin, oli taannuttu viljely-yhteiskuntaan, joten todennäköisyys sille, että samat virheet tehdään uudelleen uudessa kodissa, oli äärimmäisen suuri.

Elokuva siis kertoi ihmiskunnan taistelusta elämästä ja kuolemasta, josta oli jätetty pois kokonaan takeet, etteikö sama tapahtumasarja toistuisi jonkun ajan päästä uudelleen ja heinäsirkat (ihmiset) etsivät taas uutta planeettaa, minkä tuhota.

Nälkäpeli - Matkijanärhi, osa 1 -        ½

Synopsis (ja paljon lyhyempi virsi):
Nälkäpelisarjan viimeisen osan ensimmäinen osa   Katniss Everdeen on pelastettu Capitolista 13. vyöhykkeelle, missä kapinallisten päämaja sijaitsee. Siellä Katniss ylipuhutaan kapinan kasvoksi ja propagandaelokuvien päätähdeksi.

Tämä osa Nälkäpelisarjasta on selkeästi lopun asetelmien kokoamista. Elokuva ei todellakaan ollut huono, mutta huomasin vain, että olin kasvanut hieman yli tästä post-apokalyptisesta maailmasta. Myös ehkä elokuvan ”lankojenkeräysvaihe” ei ehkä elokuvatarinallisesti tehnyt oikeutta tälle elokuvalle, koska tämä oli niin selkeästi jatko-osa. Kuitenkin oli virkistävää, että elokuvassa käsiteltiin propagandaa, aihe mistä on tehty suhteessa vähän elokuvia, miettien kuinka laajaa sen käyttö on yhteiskunnassa. Propagandasta itsestään jonkun mielenkiintoisen aiheen voimin voisi saada hyvinkin mielenkiintoisen elokuvan.

Varsinkin lopun käänteistä voisin kertoa/puhua/ihmetellä/pohtia enemmän, mutta se ei olisi oikein sarjan myöhemmin katsovalle. [spoiler allert!]Sanotaan nyt vain, että en voinut olla pohtimatta, että se Troijan hevonen ei voinut olla vain noin pieni ja mitätön. Jatko-osa on siis pakko katsoa, jotta saa selville kuinka isosta on kyse.[/spoiler allert!]

[Saial]

Yksinpuhuminen jatkunee... älkää, muut elokuvien katsojat ottako stressiä, jos ette elokuvista pysty kirjoittamaan niin pitkästi kuin mä, mutta jatkan siis listaustani..

Autolla Nepaliin - Unelmien elokuva    ½

Synopsis
Kyseessä on dokumenttielokuva. Joukko nuoria suomalaisia miehiä lähtee autolla Suomesta Nepaliin, aikomuksenaan auttaa kastittomien naisten ja lasten elämää Nepalissa, missä kastittomia ihmisiä ei haluta edes koskea. Matkan varrella tapahtuu vastoinkäymisiä, missä pitkä tienpätkä on romahtanut kokonaan ja jäänyt veden alle, sekä terrorinuhkaa ja ties mitä muuta, sekä sieltä matka takaisin Suomeen. Elokuvantekijät lahjoittavat saamansa lipputuotot lyhentämättömänä Nepaliin. Eli mennessäsi katsomaan elokuvan, autat jo sillä näitä kurjimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Elokuvassa on mukana automatkalaisten ohella mm Riku Rantala ja Arman Alizad.

Elokuva ei ole niinkään esittely maista, joiden läpi mennään, vaan siinä käsitellään nimenomaan ongelmia, mitä matkan teon aikana tulee eteen. Elokuvassa on hauskoja kohtauksia, varsinkin kun tekijät naureskelevat itselleen ja suomalaisen miehen kykenemättömyydestään puhua tunteista ja heidän kokemilleen tuntemuksilleen. Elokuvasta olisi mielestäni tullut parempi, mikäli sitä olisi lyhennetty varsinkin lopusta, jolloin paketista olisi tullut intensiivisempi. Elokuvan idea on siis, että jos sinulla on jokin unelma tai toive, sitä kannattaa tavoitella, vaikka ei lähtökohtaisesti tietäisikään, mitä se vaatii ja miten sen toteuttaa.

Varsinkin minunlaisen matkakuumeilijan, joka ei halua mennä katsomaan tuttuja Euroopan maita, vaan hieman eksottisempiin paikkoihin, kaipuu matkalle lisääntyy. On hieman harmi, ettei minulla ole sellaisia ystäviä, jotka jakavat tämän samanlaisen ajatuksen matkailusta kuin minä, vaan he valitsevat mielummin tutun ja turvallisen Espanjan rantakohteen tai jo monta kertaa nähdyn peruskaupungin. Plaah!
Minulla oli pala kurkussa melkein koko elokuvan ajan.

Kaksi päivää, yksi yö

Synopsis
Belgialainen ajankohtainen tarina: Työntekijöiden piti valita joko luvattu 1000€ boonus tai Sandra saisi jäädä töihin. Käy ilmi, että eräs esimies on painostanut työntekijöitä ottamaan boonuksen, joten pomo lupaa uuden äänestyksen viikonlopun jälkeen maanantaina. Sandralla on viikonloppu aikaa käännyttää muiden työntekijöiden mielet valitsemaan mielummin hänet.

On uumoiltu, että tässä olisi ulkomaalaisen elokuvasarjan Oscarvoittaja ensi helmikuussa. Aihe on hyvin tätä päivää, mutta itse en ole täysin vakuuttunut tuosta palkinnosta. Jokin elokuvassa tuo mieleen hieman Locken, joka on mielestäni erilaisuudellaan elokuva, joka kannattaa katsoa, koska idea siinä on hyvin omaleimainen ja se kantaa koko elokuvan. En väitä, etteikö tässäkin olisi hyvin erilainen idea, sillä en muista nähneeni elokuvaa ihan tällaisella ajatuksella. Huomasin tosin pohtivani elokuvatarinan edetessä samoja asioita kuin päähenkilökin.

Elokuva oli todellakin koskettava ja oikein katsottava pakkaus, mutta olen minä nähnyt parempiakin, vaikka aihe puhuttelee.

HUPS! Unohdin listan elokuvista, mitä aion mennä myöhemmin katsomaan!

Maps to the Stars - Tämä on voittanut jokusen elokuvafestivaalipalkinnon... Oscarkuumeeni takia pitää käydä katsomassa.

French Riviera - Ranskalainen murhamysteeri

Chef - Omaa tietä etsimässä, kun on jäänyt työttömäksi.

Mr. Turner - Spallille uumoillaan Oscar-pystiä. Tämä on siis "tositarina" yhdestä tunnetusta ja aikansa arvostetusta taidemaalarista.

The Good Lie - Amerikkalainen sosiaalityöntekijä saa kolme sudanilaista pakolaista sopeuduttakseen heidät amerikkalaiseen yhteiskuntaan.

Pride - Homot ja lesbot lähtevät tukemaan ja keräämään rahaa raavaille kaivostyöläisille, jotka lakkoilevat 80-luvun briteissä.

Ranskalaista häähumua - Vanhemmat järkyttyvät, kun lapset eivät valitsekkaan perinteisiä ranskalaisia miehiä sulhasikseen. Tämä on pakko nähdä!

Kaiken teoria - Aikamme yhden maineikkaamman fyysikon Hawkingin elämänkerrallinen elokuva.

Nouseva Jupiter - Scifi-maailmanlopputarina <3

Fifty Shades of Grey - No kait tääkin pitää mennä katsomaan.

[pallosalama]

(eka viesti tässä ketjussa! Jipii!)

Kävin katsomassa Hobitti 3:sen (vieläpä ensi-illassa!). Suosittelen etenkin kaikille Tolkien - faneille. Miksei toki muillekin, jos fantasiaelokuvista tykkäätei sellaisista fantasiaelokuvista
Joku muu saa tehdä pidemmän esittelyn kyseisestä elokuvasta jos sellaisen kokee aiheelliseksi.
Piti vain jakaa hyvää oloa joka elokuvan katsomisesta tuli 

[Saial]

Parhain Pallo (ja muut liigalaiset),

ihanaa, että Pallokin on tullut kertomaan mielipiteensä. Mutta ihan vain, että varmistan, ettet ole ymmärtänyt minun leffakritiikkejäni väärin, kirjoitan seuraavan viestin (miksei muillekkin, koska uskon, ettei Pallo ole ainoa, joka ajattelee noin).

1) Jos sinun leffakritiikkijuttusi on 3 lauseen leffakritiikki, se on varmasti enemmän kuin hyvä tapa arvostella leffoja. Se, että minä käytän enemmän lauseita ei tarkoita, että muidenkin pitäisi käyttää.
2) Se, että minä olen arvostellut jonkun elokuvan ei ole ehdoton totuus, minkälainen elokuva on, joten toinen saa arvostella sen myös jos haluaa. Syystä, että kaikessa taiteessa, myös elokuvataiteessa ei yhden ihmisen mielipide ole oikea, se on vain minun henkilökohtainen mielipiteeni. Eli voit ihan rauhassa kertoa mielipiteesi Interstellarista, vaikka minä siitä jo kirjoitin

Mulla on tapana antaa elokuville "tähtiä" löysin rantein, sillä en ole kovin kriittinen katsoja yleensä, ellei elokuva anna siihen aihetta.

Sitten todella tärkeään asiaan: Tällä viikolla se on sitten tapahtunut. Eli Golden Globe ehdokkaat on ilmoitettu. Näitähän pidetään suurimpana ennustajana Oscareita silmällä pitäen. Vaikka tämä keskustelu on harmikseni vain minun monologia, haluan kuitenkin keskustella, jos vaikka joku kerta liigalainen vastaisikin.

Minun on pitänyt jo pidempään kirjoittaa siitä, että mistä Oscar-komitea meinasi repästä elokuvat, kun on ollut varsin heikko elokuvavuosi. Näemmä niitä elokuvia ei ole merkitty vielä edes Finnkinon sivuille tulevaksi. Eli en voinnut tietää edes suurinta osaa noista. Ainoastaan kovasti hehkutettu ja itsekkin vaikuttavaksi kokemani elokuva Boyhood on saanut ehdokkuuksia useassa kategoriassa.

Kaiken teoria on myös voittanut joitain palkintoja näytelijöilleen jo etukäteen, joten en yllättynyt sen näkemisestä tuolla. Ehkä se oli yllätys, että suuria palkinto-odotuksia saanut Timothy Spall ei ollut ehdokkaana.  Myös harmikseni Clouds of Sils Marian näyttelijät loistavat poissaolollaan. Myös Julianne Mooren eräs roolityö oli saanut paikan ehdokaslistassa, mutta kerron enemmän siitä myöhemmin, kun arvostelen sen elokuvankin.

Boyhoodin ohella eniten ehdokkuuksia ovat saaneet Kaiken Teoria, Selma, Birdman, The Grand Budabest (en käynyt edes katsomassa sitä taannoin), Into the Woods ja Gone Girl (ehkä pitäisi käydä katsomassa, kun se vielä pyörii).

Ja sitten olisi se elokuvakritiikki ja mietin, että pitäisikö sille tehdä ihan oma viesti... vai?

[Saial]

Maps to the Stars 

Synopsis
Elokuva kertoo Hollywoodin glamourin tavoittelusta ja sen nurjasta puolesta.

En nyt osaa esitellä tuota elokuvaa tämän paremmin... vaan mennään hetimiten kritiikkini.

Julianne Moore on tänä syksynä tehnyt monta elokuvaa. Muistaakseni hän voitti tästä elokuvasta palkinnon parhaana näyttelijänä Cannesissa ja on ehdokkaana (komediapuolella) Golden Globen saajaksi. Suomessa tätä myydään draamana Jenkkilässä näemmä komediana. Ehkä se johtuu suomalaisuudestani etten nähnyt tässä mitään komediallista.

Elokuva oli synkkä ja sairas, etten sanoisi. Tuntuu siltä, että ohjaaja on nähnyt Jouko Turkan näytelmiä ja ajatellut sen olevan ihailtavan brutaalia. Okei, eihän tässä ollut räkä poskella koko ajan, mutta mielipiteeni perustui esimerkiksi kohtauksessa, missä Moore makaa patjalla, Cusack hieroo hänen reisiään ja käskee Mooren sanoa asioita, ja sitten se itkee räkä valuen ja sanoo niitä asioita. Hiioheijaa! Taiteellista, brutaalia ja ohjaaja on ollut varmaan kiihkosta into piukeena, kun on saanut tuollaisen teoksen tehtyä.

Oli itseasiassa melko lähellä, etten olisi lähtenyt kesken elokuvan pois.

Mitä tästä nyt muuta sanomaan kuin, että ehkä tämä tietyissä piireissä pidetään todella taiteellisena ja siksi hyvänä,  niissä missä esimerkiksi kaupallisuus on kirosana, mutta ei pillereitä mussuttavat sekopäät tee elokuvasta automaattisesti taiteellisen hyvää. Ugh, olen puhunut!

[pallosalama]

En ole ymmärtänyt väärin, on hyvä että jaksat tehdä pitkiä arvosteluja, itse en sellaista vaivautunut alkamaan tekemään. Sen takia tuollaisen lyhyen viestin jätin. Se suositus pidemmän teosta oli ihan vaan sitä varten että joku elokuvan katsonut ja pitempää kritiikkiä mahdollisesti tekevä laittaisi sen tänne, jotta pitempiä arvosteluja lukevat saisivat myös omaa mielenkiintoaan vastaavaa luettavaa.
e: en siis viitannut ainoastaan suhun tolla jollakulla, vaan keneen tahansa liigalaiseen, jos sen viittauksen niin otit

[Saial]

Chef - 

Synopsis
Keittiömestari Carl ottaa lopputilin "pienten" raivareiden saattelemana perinteisiin luottavasta Kalifornialaisesta ravintolasta. Hän huomaa olevansa tyhjän päällä ja päätyy lopulta Miamiin, mistä hän päättää ryhtyä myymään ruokaa kioskiautosta.

Latinorytmejä ja kuubalaista ruokaa sekä espanjan kielellä ryhditetty Hollywoodtuotanto. Muhun iskee todella hyvin latinorytmit, tarina oli koskettava ja hauska. Kokonaispaketti toimi minulle ja sain taas lisää tuulta matkakuumeeseeni elokuvasta.

Ainoa asia, mikä minua hieman häiritsi, että elokuvan päähnäyttelijä (Jon Favreau) ja ohjaaja, on ilmeisesti sen verran iso nimi, että on ihan luonnollista, että hieman löystynyt, pakenevan hiusrajan omaava mies saa kaksi kuumaa, verevää ja timmiä misua itselleen, eli Scarlett Johanssonin ja Sofia Vergaran. Loppu ei ilmeisesti miellytä kaikkia katsojia, mutta minulle se toimi, ilman sen suurempaa yskimistä.

Gone Girl -  ½

Synopsis
Nick Dunne huomaa 5. hääpäivänään vaimonsa kadonneen. Poliisin tutkimusten ja kasvavan mediahuomion puristuksessa Nickin antama kuva auvoisesta parisuhteesta alkaa murentua ja ihmiset alkavat kysyä onko syyllinen sittenkin aviomies.

Elokuva sisältää raakoja kohtauksia. Elokuva on hyvä ja tarina mielenkiintoinen, enkä ihmettele, miksi elokuva on huomioitu erilaisilla ehdokkuuksilla. Ilmapiiri elokuvassa on vain paikoitellen ahdistava ja synkkä, eikä elokuva lopu muuhun mielentilaan, vaan nimenomaan jättää ahdistavan ilmapiirin ihmisten mieleen. Tämän takia elokuva ei oltu suunniteltu ihan minua varten ja se näkyi antamissani pisteissä.

[Saial]

Vanha:

Tänään julkaistaan Oscar-ehdokkuudet! Golden Globessa menestyi Boyhoodin ohella Gran Budabest Hotel-elokuva. Se pyöri elokuvateattereissa kevät-kesä aikaan. En käynnyt katsomassa. Kirjoitan tähän ehkä enemmän, kunha Oscar-ehdokkaat julkaistaan. Olisin myös kiinnostunut kuulemaan, onko innostusta osallistua Oscar-kilpailuuni, mikä on kutakuinkin samanlainen kuin edellinen.

Lisäystä:
Oscar-ehdokkaat on siis julkaistu. Eniten ehdokkuuksia sai The Grand Budabest Hotel (9 ehdokkuutta), Birdman (8 ehdokkuutta), The Imitation Game (8 ehdokkuutta) ja Boyhood (6 ehdokkuutta). Nyt on olo, että olisi pitänyt käydä katsomassa Budabesti, jotta voisi paremmin arvioida, mikä ansaitsisi Oscarin.

Innostuneita Oscar-kisaan ei näemmä ole, kun en aapelissakaan saanut viestiä, että olisi kiinnostunut
Vielä tosin on aikaa muuttaa päätökseni.

Vanha:

Minulla on muuten 5-6 elokuvaa arvostelematta... Ehkäpä saan niistäkin rustailtua lähi-aikoina.

Lisäystä:

Pitäisi arvostella tällä hetkellä: The Good Lie, Mr. Turner, Pride, Labyrintti, Eila Rampe ja Likka, sekä Ranskalaista häähumua elokuvat.

Oscari-ehdokkaiden myötä katsomislistalleni tulivat: Birdman (huomenna), Foxcatcher (ehkä tiistaina emt), Whiplash ja Big Hero 6  23.1, Wild 30.1, Kaiken teoria 6.2, (pieni paussi?!)... The Imitation Game 20.2 ja Ocareiden jälkeen American Sniper 6.3.

[Saial]

The Good Lie 

Synopsis:
Pieni joukko Sudanilaisia lapsia on päässyt vaarallisen taipaleen jälkeen pakolaisleiriin. He ovat kuin yksi ja ainoa perhe, kun kaikkien vanhemmat ovat kuolleet sodan sytyttyä. Joukko viettää 13-vuotta pakolaisleirillä, odottaen uutta sijoituspaikkaa, josta he päätyvät Yhdysvaltoihin. Siellä heitä on vastassa hyvin länsimaisesti toimiva sosiaalityöntekijä Carrie, jonka pitäisi saada Sudanilaiset "veljekset" sopeutumaan yhteiskuntaan.

Elokuvan alussa kuvataan varsin raakoja sotakohtauksia, mutta yleisesti elokuvasta jää lämmin tunnelma. Elokuvassa saa jopa selityksen niille urbaaneille legendoille, missä maahanmuuttajaperheet eivät ole vetäneet vessojaan jne. Se on jännä juttu, että syytetään vain niitä maahanmuuttajia katsomatta omaa peliä. Tykkäsin elokuvasta ja suosittelen sitä muillekkin katsottavaksi.

Mr. Turner 

Synopsis:
Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuvaan brittiläisen maisemamaalarin J.M.W. Turnerin elämästä. Elokuvassa kohtauksien maisemina toimii hänen maalauksiinsa päätyneitä maisemia.

No eihän Turner nyt mikään kovin kiva ihminen ollut. Hän matkusteli paljon, vietti aikaa ylimystön seurassa, vaikkakin oli jopa hieman anarkistinen tai radikaali persoona, murahteluineen. Elokuva oli kuitenkin viihdyttvä, tosin luulen, että minuun vaikutti aika paljon se, että tiesin kyseisestä taiteilijasta jo etukäteen. Timothy Spall pääroolissa on vakuuttava ja hyvä Turnerin roolissa, vaikka en ennen elokuvaa tiennyt minkälainen persoona oli kyseessä, hän kuitenkin vakuutti minut, että Turner oli juuri sellainen, miten hän sen esitti.

Pride  +

Synopsis:
80-luvulla pieni gay-yhteisö päättää kerätä rahaa lakkoileville kaivosmiehille, huomattuaan, että heitä pahoinpitelevät poliisit olivat siirtyneet kaivosmiesten mielenosoituksiin hakkaamaan heitä.

Varsin viihdyttävä elokuva: hauska ja koskettava. Tykkäsin. Tosin oli aika julmaa itkettää elokuvakansaa lopussa monen minuutin ajan.

Eila Rampe ja Likka  ½

Synopsis:
Sinikka Nopolan kirjoihin perustuva elokuva hieman tyhmästä, hönöstä, mielistelevästä ja muita väheksyvästä ja haukkuvasta Eilasta, sekä hänen tossun alla olevasta miehestä Rampesta ja heidän Likastaan (jonka nimi sanottiin useasti, mutta muistan sen olevan jotain sukua Maria -nimelle). Likka on löytänyt poikaystäväkseen nykyboheemi-ituhippi-artikuloivan ihmisen, jonka vanhempiin Eila ja Rampe yrittää tehdä vaikutuksen. Samaan aikaan Likkaa ärsyttää, kun hänen poikaystävänsä keskustelee asioista sivistyneen oloisesti, kun hän toivoisi vähäpuheista murahtelevaa ja äkkipikaista suomalaista miestä rinnalleen.

Elokuvassa oli oikeasti potentiaalia paremmille pisteille. Siinä oli hyviä elementtejä, vaikkakin ärsytti osa hahmoista. Kuitenkin lopulta pisteet vähenivät siitä, että kun koko homma on menossa siihen pisteeseen, että mikään ei voi pelastaa, pitää ottaa mukaan yliluonnollinen heti, jonka voimasta kaikki selviää. Olen kuullut, että aikoinaan antiikissa tällainen tarinatyyli oli tavanomaista, eli laitettiin hahmot niin kovan sotkun keskelle, että tarinaan piti aina kirjoittaa jumala, joka tuli ja pelasti kaiken. Periaatteessa hauska idea, mutta tässä nimenomaisessa elokuvassa se ei mielestäni toiminut ihan niin hyvin.

Ranskalaista häähumua 

Synopsis:
Ranskalaisen pariskunnan 4 tytärtä valitsevat vuoronperään ulkomaalaistaustaisen miehen: löytyy muslimi, juutalainen, kiinalainen.. ja nuorin tytär on avioitumassa tosin katollisen (kuten vanhemmat toivovat), mutta afrikkalaistaustaisen miehen kanssa.

Ihan hauska idea joo, mutta huomasin, ettei mikään vitsi, mikä siinä elokuvassa esitettiin edes hymyillyttänyt minua.

Foxcatcher 

Synopsis:
Tositapahtumiin perustuva elokuva olympiakultaa painista voittaneista Schultzin veljeksistä ja miljardööri John du Pontista. Du Pont kutsuu Mark -veljen kartanoonsa tiluksille asumaan ja valmentamaan USA:n painijoita. Markin veli Dave ei suostu lähtemään mukaan, koska hänen perheensä tykkää asua nykyisessä paikassa.

Elokuvasta mm. aiemmin Bruce -taivaanlahjassa ja muissa vastaavanlaisissa komedioissa esiintynyt Steve Carell (du Pont) ja Mark Ruffalo (Dave) ovat saaneet Oscar-ehdokkuuden roolitöistään.

Elokuva oli niitä hiljaisia elokuvia, missä ei tainnut olla kuin ehkä 2 musiikkikappaletta kuultuna. Se oli myös synkkä elokuva ja täytyy kyllä myöntää, että Steve Carell ei näytellyt normaalia pölvästiä, eli kenties ehdokkuudet olivat ihan ansaittuja.

The Grand Budapest Hotel  +

Synopsis:
Elokuva kertoo Euroopan kuuluisasta hotellista ja sen legendaarisen vastaanottovirkailija Gustave H:n ja apulaisen Zeron tarinan, kun Gustaven vakioasiakas Madame D kuolee ja jättää Gustavelle perinnöksi maalauksen.

Elokuva on menestynyt erilaisissa palkintogaaloissa. Olihan elokuva kuvattu/kerrottu hengästyttävään tapaan, missä tarinan juonenkäänteitä seurasi silmä kovana ja saattoi jäädä siitäkin huolimatta jokin asia huomaamatta. Tarinan kerronta oli intensiivistä ja kerrottu komedialliseen tyyliin, mutta en minä varsinaisesti tainnut nauraa missään kohtaan. Ihan jees, mielenkiintoinen, mutta ei kyllä se uniikein elokuva tänä elokuvavuotena.

Birdman 

Synopsis:
Sankariroolistaan aikoinaan kuuluisaksi pongahtanut näyttelijä yrittää tehdä paluuta Brodway-näytelmällä, mihin hän on laittanut kaiken likoon.

Äh, elokuvan juonesta voisi kertoa paljonkin, mutta en lopulta osannut pukea niitä kunnollisiksi sanoiksi, ilman, että se alkaisi kuullostaa vääränlaiselta. Tämä elokuva on tosiaan saanut 9 Oscar-ehdokkuutta ja jokainen ehdokkuus on todellakin ansaittu.

Elokuva on suurimmaksi osaksi rakennettu niin kuin se soljuisi yhdellä kohtauksella melkein alusta melkein loppuun asti. Minä vain äimistelin sitä henkeäsalpaavaa uniikkia tapaa tehdä elokuva hieman vinksahtaneesta (tai oikeastaan ihan sekopäästä) entisestä elokuvasankarista, joka oli päättänyt, että hänestä tulee vakavasti otettava näyttelijä. Alunperin annoin tälle 4 hymynaamaa ja puolikkaan, mutta vaikka mä odotan ehkä toiselta Oscar-elokuvalta parempaa suoritusta, ei se poista sitä tosiseikkaa, että tämä on todella uniikki ja ansaitsee täydet 5 hymynaamaa, eikä yhtään vähempää. Loistava siis, vaikkakin hieman synkkä.

[Saial]

Katsottu on taas elokuvia.. Pari Oscar-ehdokasta ja hieman muutakin. (Obs!!! Oscar 2015-kisaani on aikaa osallistua enää vähän yli viikko!)

Whiplash ½

Synopsis
Intohimoinen elokuva palavasta intohimosta... Tosin sen kohde on tässä Jazz-musiikki, tarkemmin rummut. Andrew haluaa olla huippurumpali ja onkin päässyt huippukouluun. Hän pääsee koulunsa parhaaseen jazz-yhtyeeseen, missä opettajan koulutusmenetelmät ovat aika raakalaismaisia, mutta tällä tavalla hän yrittää saada oppilaistaan parasta tulosta.

Jos tuntee mitään kohtaan, missä voi kehittyä parhaaksi, intohimoa niin tämä elokuva on varmaan tehty sinua varten. Musiikinharrastajat varmaan saavat myös elokuvasta enemmän, sillä heidän korva saattaa kertoa enemmän, mikä musiikissa ei ole vikana tai jotain

On kiva katsoa myös elokuvia, mitkä ovat tehty tunteen palolla. Tämä elokuva on saanut muun muassa ehdokkuuden parhaana elokuvana ja parhaasta miessivuosasta. Varsinkin paras elokuva -kategoriassa tämä on varsin virkistävä ehdokas, vaikka aihe onkin hieman synkkä.

Wild - Villi vaellus

Synopsis
Cheryl on menettänyt äitinsä, avioliittonsa ja hän on ollut huumekierteessä. Hän päättää hetken mielijohteesta lähteä vaeltamaan Pacific Crest Trail -vaellusreittiä pitkin, mikä kulkee Mexicon rajalta Kanadan rajalle asti, tullakseen taas siksi tytöksi, minkä hänen äitinsä muistaa hänen olleen (vaikka siis äiti on jo kuollut).

Minua ärsytti suunnattomasti se, että Cheryl kirjoittaa vaellusreitin varrella oleviin kirjasiin joidenkin ajattelijoiden mietelmiä ja niiden takia hänestä tulee koko vaellusreitin suurin kuningatar. Mielestäni se on hieman teennäistä ja päälleliimattua. Tämä pitäisi olla tositapahtumiin perustuva elokuva, mutta jos tuo seikka on oikeasti tapahtunut, ehkä olen hieman pettynyt jenkkiläisiin vaeltajiin.

Elokuvasta tuli kyllä ihan järjetön matkustuskuume taas ja olin melkein jo lähdössä vaeltamaan itse Helsingistä Utsjoelle iltapäivän ratoksi. Ihan viihdyttävä elokuva kuitenkin. On Oscar-ehdokkaana mm. parhaasta naispääosasta ja naissivuosasta.

Kaiken Teoria   ½ (Pisteistä hieman enemmän kritiikissäni, miksi päädyin tähän lukemaan, ja pieni pisteytys toisesta elokuvasta.)

Synopsis
Elokuva on tositapahtumiin perustuva kertomus astrofyysikko Hawkingista ja hänen vaimostaan Jane Hawkingista. Hawkingin opiskellessa Cambridgen yliopistossa hänellä todetaan äärimmäisen harvinainen motoneuronisairaus, mikä rappeuttaa hänen kykyään liikkua ja lopulta puhua.

Elokuva oli kyllä hyvin vahva kertomus rakkaudesta. Redmayne on vakuuttava Hawkingina, mutta on epäilty, että hän tulee jäämään vain tämän yhden roolin mieheksi. Viihdyin elokuvissa ollessani ja tämä olisi saanut neljä kokonaista hymynaamaa, mutta samaisena iltana katsoin telkkarista elokuvan: Knight & Day ( ) ja viihdyin elokuvan parissa niin vietävän hyvin, ettei mitään rajaa. Se elokuva jätti Kaiken Teorian pahasti jalkoihin. Knight & Day -elokuva on täydellinen juuri siksi, että sen voisi katsoa monta kertaa, eikä sellaisia elokuvia pidä väheksyä, vaikka eivät ehkä kriitikkojen mieleen olekkaan ja näyttelijäsuoritukset, ohjaajat tai käsikirjoitus eivät saa Oscareita.

Kaiken teoria- elokuva on saanut Oscar-ehdokkuuksia mm. parhaana elokuvana, kummastakin pääroolista, käsikirjoituksesta... ja todennäköisesti voittaakin jonkun Oscarin, ainakin Baftoja sai pari, mutta eihän se tietty mitään lupaa.

Nouseva Jupiter ½ (Potentiaalia olisi ollut paljon parempiin hymynaamoihin)

Synopsis
Elokuva kertoo Venäjältä Jenkkeihin maahanmuuttaneesta Jupiter -nimisestä naisesta, joka siivoaa vessoja. Pian hän huomaa saavan erityista huomiota ja olevansa keskellä avaruuden olijoiden välistä taistelua, missä häntä yritetään tappaa tai vangita. Siitä alkaa avaruusseikkailu.

Elokuvassa on sekä naisille, että miehille silmäruokaa. Elokuvan idea oli mieletön ja toisenlaisella toteutuksella tämä olisi voinnut nousta viiteen hymynaamaan helposti. Nyt kuitenkin taistelukohtaukset olivat liian pitkiä, eikä siinä aina saanut selvyyttä kuoliko vihollinen missä vaiheessa.

Kaikkein ärsyttävin oli Kaiken Teoriassa Hawkingia näyttelevä Redmayne (Kyllä tämä lause kuuluu Nouseva Jupiteri -elokuvaan). Hän näytteli toista Hawkingia, puhui ihan samalla tavalla ja oli pieniä samoja eleitä kasvoilla kuin Kaiken Teoriassa. KAMOON! Miksi jättää yksi rooli päälle kaiken aikaa, miksi viljellä maneereja, koska se ei sovi kaikkiin elokuviin! Huoh! Tuo lienee myös yksi isoimpia asioita, mikä vaikutti toteutuksen ohella hymynaamoihin.

**Lisäystä**

The Imitation Game +

Synopsis
Tositapahtumiin perustuva elokuva matemaatikko Alan Turingista, joka toisen maailmansodan aikaan ryhtyy purkamaan natsi-Saksan käyttämää Enigma-salakirjoitusta. Sen tehdäkseen, hänen on luotava kone, joka on jonkinlainen esiäiti nykytietokoneille.

Hauska, mielenkiintoinen, hyvä, hyviä roolisuorituksia, tuttuja näyttelijöitä, hyvä tarina, vaikkakin joitain tuttuja teemoja muistakin elokuvista, mutta siinä oli myös kivaa uutta potkua, mistä itse pidin (selkeästi enemmän kuin Jusse ), suosittelen. Varsinkin elokuvan loppupuolella sivutaan myös ihmisoikeuksia. Mun mielestä jotkut asiat voidaan esittää ihan liian myöhään, vähän niinkuin olisi menettänyt jalan ja toinen tarjoaa kenkää, millä enää tee mitään, mutta toki kiva, että jotain tehtiin, se olisi vain pitänyt tehdä paaaaaljon aikaisemmin.

Paljon oikein loistavia syitä katsoa elokuva. Tykkäsin valtavasti, mutta koska katsoin Imitation Gamen ja American Sniperin samana päivänä, en voinnut olla vertailematta näitä toisiinsa. Tämä oli todella hyvä, mutta onhan se kuitenkin totta, että jos toinen on raa-ahko kuvaus sodasta, että kumpi on vaikuttavampi. Se on vähän kuin laittaisi erilaiset elokuvat kehään ja toisella olisi linkkari ja toinen odottaisi rynnäkkökiväärillä. Imitation Game on kuitenkin loistava elokuva.


American Sniper  -

Synopsis
Elämänkertaan perustuva elokuva Chris Kylestä, joka on Irakissa tarkampujana, tullen legendaksi, koska on niin tarkka.

Elokuva on hieman ristiriitainen, koska Chris on ilmeisesti kova rasisti ja punaniska. Itse elokuvassa se ei tosin tullut erityisesti esille, mikä on hyvä, koska en itse olisi silloin oikein välittänyt katsoa elokuvaa. Ilmeisesti minunlaisen ihmisen, joka en pidä rasistisesta käytöksestä ei olisi pitänyt käydä katsomassa elokuvaa tai pitää siitä. Perustin pisteytyksen puhtaasti aikaan, jolloin en tiennyt päähenkilön olleen sellainen persoona kuin hän ilmeisesti on. Pidän pisteet ja perustelenkin, miksi.

Elokuva laittaa katsojankin hieman miettimään, että ampuisiko itse sillä hetkellä tähtäimessä olevan ihmisen. Elokuva on muutenkin jotenkin vahva/voimakas kuvaus sodasta, mikä jää mieleen pitkäksi aikaa. Pidän siitä elokuvissa, että ne vaikuttavat ajatuksiin. Toinen hieman samaa aihetta liippaava, eli elokuva sodan raakuuksista oli Tuhat kertaa hyvää yötä -leffa. Nyt kun mietin noita kahta elokuvaa, en osaa sanoa, kumpi pitäisi mielummin katsoa. Vaikuttavia teoksia.

Ainoa asia, mikä näissä vaikuttavissa elokuvissa on, on se, että aihealue on raskas. Ei siis vain itse sota, vaan myös sen jälkeen monesti hoitamatta jäävä stressitila, minkä takia palaavat sotilaat ovat vaarallisia.
[spoiler allert!] En voi olla miettimättä, että jos olisi tapahtunut toisin, että olisiko Chris itse ampunut jonkun perheenjäsenensä, kun sillä "oikealla" pyssyllä osoitteli (miksi muuten olisi laittanut sen sinne, minne laittoi ennen lähtöä kotoaan).[/spoiler allert!]

Tämän takia en varmaan katsoisi tätä uusiksi, vaan todennäköisemmin The Imitation Game tulee taas katsottua.

[Jusse]

Tähän saatan lisätä reilun viikon päästä mm The Imitation Game -elokuvan kritiikin, mikä on myös ns. Oscar-elokuva.

Kyseisen pätkän yli kuukausi sitten ennakkonäytöksessä nähneenä voin hyvin povata sille menestystä Oscareissa, mutta itse en niellyt sitä ylimielistä menneisyyden halveksimista ja väkisin luotuja hyvät vs pahat ja altavastaajat vs ennakkosuosikit -asetelmia, joita koko ajan pidettiin esillä.

[Saial]

Sarja huonoja arvosteluja/ sarja huonojen elokuvien arvosteluita... ja ehkä jokunen hyväkin.

Luokkakokous  - (<- ja olin pisteissäni armollinen)

Synopsis
Kolme luokkakaveria lähtee luokkakokoukseen, mistä yksi on vaimon tossun alla oleva, yksi musiikkitähti, joka panee kaikkea liikkuvaa ja yksi piiloutuneista agressioista kärsivä eronnut mies.

Menin katsomaan elokuvan sosiaalisen median innoittamana, kun kaikki kehuivat tätä. Mä hieman kyllä kyseenalaistan sen ihmisen älyä, joka piti tätä hauskana. Jees, suomalainen elokuva yrittää kulkea vastaavanlaisten jenkkiläisten elokuvien jalanjäljissä. Vai oliko se joku tanskalainen.. enivei, ihan sama ei se mua oikeasti kiinnosta.

Huomasin vain, että vaikka olen niin kova roisin huumorin ystävä, että Roisi Huumori on melkeinpä minun toinen nimeni, että pelkästään se, että uskaltaa leffassa sanoa: "perse, paska, pissa, tissi, pornolehti", tee elokuvasta hauskaa, ei vaikka noilla sanoilla laulettaisiin kokonainen kappale. Se vaatii hieman enemmän. Ehkä siksi, että uskallan itse sanoa noita sanoja, eikä mua ala kikatuttaa kuin 5-vuotiasta poikaa, kun joku sanoo pippeli.

Odotin kyllä, että olisin nauranut mahani kipeäksi, puolessa välissä elokuvaa tajusin, että odotin vielä sitä ensimmäistä naurua ja kun tuli sininen pilleri (huumaava pilleri), ensimmäistä kertaa elämässäni toivoin, että se pilleri olisi syöty heti, että olisi tullut hauskempaa, mutta pillerikään ei pelastanut elokuvaa. Ihmettelen, että niinkin moni ihminen on käynyt katsomassa tämän elokuvan, sillä minä en suosittele tätä kenellekkään.

Outolintu - Kapinallinen  -

Synopsis
Toinen osa Outolintu-sarjaa. Tris, Neljä/ Four, sekä pari muuta ovat pakoilemassa Jeaninea ja Terävien johtajia. Jeanine löytää Pandoran lippaan kaltaisen esineen, jonka pystyy aukaisemaan vain divergent, eli Trisin kaltainen outolintu ja hän alkaa testata laitetta heillä. Pian Jeanine tajuaa, että vain Tris voi laatikon aukaista. (Tämän varmaankin kaikille selviää jo pelkän mainoksen perusteella.)

Perusteluni pisteille... pidin ekasta jaksosta enemmän. Tajusin vain suht alkutaipaleella elokuvaa, että mä en itseasiassa taida pitää Trisin persoonasta yhtään. Myös Nelosen oikean nimen viljeleminen ärsytti, koska Tobias kuulostaa enkunkielisenä aika pöljältä miehen nimeksi. Tämän jälkeen alkoi ärsyttää hieman väkisin tehty maailmanjärjestys, mikä tässä sarjassa vallitsee, sitä ei olla ajateltu ihan loppuun asti kaikilta osin.

Jos minä olisin pakomatkalla valtaapitävistä ihmisistä, ensimmäisenä kyllä kävisin kurkkaamassa aidan toista puolta (tosin sarjasta puuttuvat kokonaan Uteliaat, että ehkä siksi heille ei vältähtänyt mitään tällaista).

Sitten se 3D... SIIS KAMOON! Miksi tehdä 3D, jos siitä ei tule mitäääään iloa? Okei, saa enemmän rahaa, mutta en mä nyt kovinkaan usein huomannut, että jes näyttääpäs niin paljon hienommalta, kun on 3D. Ihan siis, jos voitte valita, säästäkää rahanne ja valitaa 2D. No joo, kun unohtaa kuinka ärsyttävä Tris on, alkaa elokuva nyt menetellä ja käyn mä nyt sen seuraavankin jakson katsomassa.

Olen käynyt tässä katsomassa mm. Big Gamen ( ½), Still Alicen, Inherent Vicen, Vihdoin kotona -elokuvia ja aion mennä katsomaan esim Anengers-elokuvan... eli tähän viestiin multa saattaa tulla lisää arvosteluita, kunhan joko vihastun tai innostun taas jostakin elokuvasta tarpeeksi.