Teng's magazine

[Stats]

Stats

[Tengsinges]

Palkintogaalakeskustelu

[Tengsinges]

Keskustelua joukkuerakenteista

[Tengsinges]

Kauden jälkipuinti (osa 1)

Dove

Ennen kautta: TM ilahtui suuresti Doven ilmoittautumisesta, mutta ei nähnyt joukkueen tuovan lisää osapuolia mestaruuskilpaan. Kuvitelma oli että jos ryhmä saa pidettyä itsensä kasassa, erottuu se selvästi häntäpään joukkueista, mutta pudotuspelijuna kulkee auttamatta liian lujaa. Todennäköisimmältä pistesaldolta runkosarjassa tuntui yhdeksän ja siten viides sijoitus.

Todellisuus: Doven kausi lähti liikkeelle huonoissa merkeissä kun se hävisi kauden avauseränsä TyQille. Joukkue nousi kuitenkin takaisin jaloilleen ja eteni selvähköön voittoon. Seuraavalla kierroksella se jatkoi siitä mihin jäi ja pisti hallitsevan liigamestarin, Tónksin, paljon lujemmille kuin oli lupa odottaa. Seuraavien sunnuntaiden ottelut eivät tarjonneet jälkipolville kerrottavaa, mutta sitä vastoin kuudennen kierroksen F.L2-voitto oli erittäin vakuuttava. Puolestaan viimeisen pudotuspelipaikan kohtalon ratkaisevassa koitoksessa Dove oli pitkään kiinni jymy-yllätyksessä, mutta ratkaisevaksi koitui tappiollinen kohtaaminen minuuttia ennen loppua. Siispä Dove jäi niukasti ulos välieristä ja joutui B-finaaliin.

Joukkuenalyysi: Doven rooli oli alunperin toimia "liigan tasapainottajana" ja pienentää tasohyppäystä eri portaiden välissä. Loppupeleissä se onnistui kuitenkin olemaan älyttömän paljon enemmän ja pistämään kampoihin isoimmille hämmästyttävän hyvin. Aikaisemmin mainittu Tónks-ottelu oli ensimmäinen suuri uroteko, mutta varsinkin seitsemännen kierroksen kamppailussa Jetalia vastaan Dove vakuutti todella. Ottaen huomioon että Dove hävisi Jetalille viimeisellä minuutilla, joka puolestaan koki saman kohtalon mestaruuden voittanutta MunQia vastaan, voi totuutta venyyttäen väittää Doven jääneen kahden minuutin (tai neljän kohtaamisen) päähän kausivoitosta. Kyse on kovasta suorituksesta liigan "vitostiimiltä".

TM:n näkee Doven kauden olleen loppupeleissä aikalailla nappisuoritus. Varsinkin kun ottaa huomioon lähtökohdat mistä kauteen lähdettiin, eli joukkue vaikutti sisäisesti räjähdysherkältä ja ei ollut täydellisesti roolitettu, voidaan se surutta laskea onnistujaksi. Se onnistui selvittämään riitansa, kääntämään viiden henkilön joukkueen vahvuudeksi ja puristamaan "neljän etumiehen joukkueesta" kaiken irti. Vaikkei joukkue onnistunut sijoittumaan korkeammalle kuin sen ennakkoon ajateltuna piti, kykeni se ottamaan harppauksia kauden mittaan ja ansaitsee loppuarvosanaksi 9:n.

Yksilöanalyysi: Kuten parin viikon takaisessa Dove-tekstissä kävi ilmi, pitää TM:n suurimpana onnistujina vanhaa Anal-trioa. Siinä missä Viherjaakko23 puhkesi kukkaan vastustamattomalla tavalla päästessään olemaan joukkueensa ainoa ratkaisija, muodosti VVL 01-WäZ pudotuspelitasoa olevan etulinjaston. "Predatorin" tehokkuus havainnoillistuu erityisesti tutkimalla Tónks-ottelun tilastoja, jotka paljastavat, että hän kukisti hyödyllisten pistetapahtumien summassa ifreetin 143:lla ja HUUHAATONTU:n 313:lla pisteellä. Erityisesti kyseisessä pelissä hän todella näytti mestaruutta tavoittelevan joukkueen ykköspyssyltä. Puolestaan vanhojen riitapukarien tehokkuus havainnoillistuu tarkastelemalla Jetal-pelin tappojen jakautumisia: kaksikko teki etumiehiltä erittäin harvinaisen tempun ja saalisti saman verran tappoja kuin antoi niitä.

Mitä taas tulee kaksikkoon Fär-justus pirpana, ei heidänkään kauttaan voi pitää minään pahana mahalaskuna, vaikkeivät he kenties suhteellisesti suoriutuneet yhtä vakuuttavasti kuin muut tiimiläiset. Joukkueen johtaja, Fär, väläytteli välillä pelillistä osaamistaan, mutta vastapainoksi yhdistelmä lagia ja oman paikan hakua tuotti joskus hankaluuksia. TM olisi nähnyt herran mieluiten etuyläpaikalla, mutta WäZin miehittäessä sen, ei hänelle löytynyt vielä tällä kaudella täydellistä paikkaa. Sitä vastoin käskyttäjänä TM kokee herran onnistuneen ihailtavalla tavalla. Fär onnistui pitämään rauhan talossa, hän vaikutti kuuntelevan kokeeneempia pelaajiaan sopivassa määrin, hän uskalsi tehdä tarpeen vaatiessa rohkeitakin ratkaisuja ja hänellä tuntui olevan kyky peluuttaa kuumia pelaajia. Vaikka ratkaisu vaihtaa justus pirpana pois Jetal-ottelussa herätti jonkin verran keskustelua, oli päätös puhtaasti numeroiden valossa perusteltu (JP:llä huonoin pistesumma ensimmäisessä kv-erässä). Justus pirpanan osalta taas kausi vahvisti TM:n käsityksiä siitä, että kyse on yksi nykyliigan tason suurimmista kärsijöistä (riittävän tasokas että vahvuudet ovat pikemmin pelin rikkomisessa kuin kamppailutilannepelaamisessa, mutta liian heikko että hänelle on liigan voimatasapainon kannalta mahdollista antaa vierelle kaivatun kaltaisia ratkaisijoita, joita hänellä oli esimerkiksi F.L:ssä aikoinaan).

Kauden onnistuja: VVL 01. VVL 01 ei välttämättä vieläkään ole helpoin mahdollinen joukkuelainen, mutta pelikentällä hänen otteensa olivat kauden aikana rautaisia. TM:n rehellinen mielipide ennen kautta oli, että jos Dove päättää tiivistää rivejään ratkaisupelejä varten, tulisi ensisijaisesti tämän henkilön väistyä tieltä. Pari kuukautta myöhemmin kyseisiä ajatuksia ei voi enää pitää tallella, vaan VVL 01 onnistui todella auttamaan Dovea jo nyt. Pelaajana hänessä näkyy selkeää potentiaalia vaikka mihin, mutta sopii vaan toivoa, että läpimurtokauden jälkeen nousujohteisuus ei katoa minnekkään ja hän hillitsee itseään pahimpien mielialavaihdosten sattuessa kohdalle.

Arvosana: 9

palaute tänne

[Tengsinges]

Kauden jälkipuinti (osa 2)

F.L2

Ennen kautta: TM piti F.L2:sen päävastuksena TyQä, mutta näki joukkueella olevan saumat myös Doven kiusaamiseen ja hajapisteiden saalistamiseen muualta. Lopulliseksi pistesaldoksi oli helpointa kaavailla 5-6:tta ja päätymistä B-finaaliin. Täydellisesti sujuneen runkosarjan jälkeen myöskään 7-9 pisteen kausi ei vaikuttanut mahdottomalta skenaariolta.

Todellisuus: F.L2:n kausi lähti pelillisesti mainiosti liikkeelle ja joukkue oli ensin muutaman tapon ja sitten muutaman pisteen päässä erävoitosta Jetalia vastaan. Sitä seuranneissa kaaos- ja MunQ -otteluissa ei nähty vastaavanlaisia taisteluita erävoitoista, vaan joukkue hävisi kummatkin koitokset selkeästi. Puolestaan neloskierroksen pelissä F.L2 nujertui TyQille lukemin 1-4 ja ei siten saanut haluamaansa tulosta kauden tärkeimmästä pelistään. Murheellisen tuloksen jälkeen erävoitto pelaajiaan kierrättänyttä Tónksia vastaan tuntui vain laihalta lohdulta, eikä paljoa balsamia saatu haavoille myöskään Dove-ottelusta, jossa joukkue jäi tyystin pisteittä. Lopputuloksena oli siten vain 2 pistettä ja kauden viimeinen sijoitus.

Joukkuenalyysi: Kauden '16 (05) F.L2:lta oli mahdotonta odottaa samaa kuin kauden '16 (01) tai '16 (02) versiolta, joukkueen viimeistelijäosaston kadottua käytännössä kokonaan. Se ei kuitenkaan poista sitä, etteikö päättynyt kausi olisi ollut pelillisesti pahemman luokan pettymys. TM:n mielestä käsillä olleella työkalupakilla olisi pitänyt lyömään TyQ -niminen naula pohjaan ja saamaan pari osumaa Doveen vallinneissa olosuhteissa (Viherjaakko23 oli vaihdossa). Niin ei kuitenkaan lopulta käynyt, vaan ainoat onnistumiset sattuivat Jetalia vastaan ensimmäisellä ottelupuoliskolla ja Tónks -ottelun viimeisessä erässä. Pari hyvin mennyttä kamppailua ei kuitenkaan auta juurikaan, jos joukkue häviää toisen kauden tärkeimmistä peleistään ja ei kykene toisessa pistämään kampoihin, vaikka vastustajan tähtipelaaja on sivussa.

Jälkeenpäin ajateltuna käänteentekevänä asiana voi pitää nimenomaan avauskierroksen Jetal -peliä. Vaikka vastustaja harrastikin pelaajarulettia, olivat vain 15. ja 3. pisteen erätappiot joukkueelta kovan luokan työnnäyte. Se valoi myös TM:n silmissä uskoa F.L2:n kauteen, vaikka alunperin lehti suhtautui asteen joitakin tahoja skeptisemmin joukkueen menestysmahdollisuuksiin. Loppupeleissä onkin hyvä kysymys, miten jo ensimmäisessä kunnollisessa yhteisessä taistossaan joukkue puhalsi niin hyvin yhteen hiileen, mutta katosi sitten totaalisesti varjojen maille. Yksi selitys on luonnollisesti johtaja CONSTin tarjoama näkemys, että joukkue elätteli todellisia toiveita pudotuspelipaikasta ja osa tavoitteellisuudesta katosi niiden mentyä. Jos kyseinen ajattelutapa todella edusti useamman jäsenen ajatuksenjuoksua, ei ole ihme että niukat erätappiot vaikuttivat yleisilmeeseen, mutta voidaan kyseenalaistaa, olivatko odotukset missään vaiheessa realistisia. Ainakaan TM:n mielestä käskyttäjän hahmottamat voimasuhteet eivät sitä olleet ja nähdyn kaltainen Jetalin haastaminen olisi pitänyt kääntää ennemmin voimavaraksi.

Tuntuu helpolta sanoa, että F.L2:lle jäätyä pelkkä luu käteen avauskierroksen nollan pisteen myötä, näkyi se voimakkaasti tietyissä peliliikkeissä. Ulkopuolisen on luonnollisesti vaikeaa tehdä linjanvetoa, milloin kyse oli puhtaasta strategisista ratkaisusta ja milloin asian hoitamisesta pelinautinto edellä, mutta oli miten tahansa, tuli osa päätöksistä menestystä ajatellen kalliiksi. Kyseiseen kategoriaan voi niputtaa ainakin seuraavat asiat: pelaajavaihdot pelin tiimellyksessä, kentän tuhoaminen keskusvalloilla, konevalinnat (2+2) kenttää tuhotessa, kahden salmsonin käyttö puolustustilanteessa, reagointi ottelun sisällä toimimattomiin kaavoihin, pelialueiden painotus pelin pirstaloistuessa osiin. Liki ainoat asiat, jotka tuntuivat menneen jotenkin putkeen, olivat pelaajien pitäminen oikealla rintamalla (joskin sen sisällä ainakin KIRSI2 ja Rammi96 olivat väärin päin aseteltu) ja salmsonin antaminen Small Myylle (joskin jälkeenpäin ajateltuna neljä bristolia olisi todennäköisesti ollut tehokkaampi järjestely kaikissa muissa kuin puolustustilanteissa).

Yksilöanalyysi: Kun joukkue saa vain kolmasosan pisteistä, jotka sen olisi ennakkoon ajateltuna pitänyt saalistaa, on suurin osa jäsenistä todennäköisesti alisuorittanut. Niin on myös F.L2:n tapauksessa. Vaikka ensimmäisellä syyskaudella Analin otteet eivät olleet lähimainkaan odotuksien tasolla, oli joukkueesta yksinkertaista nostaa esiin pari onnistujaa, mutta F.L2:sen kohdalla sama on hankalampaa. Joukkueen jäsenet tuntuivat epäonnistuneen kollektiivisella tavalla ja saaneen vähemmän irti itsestään kuin mihin rahkeet olisivat riittäneet. TM näkee, etteivät kauden otteet tee oikeutta F.L2:sen yksilöiden todellisille taidoille ja ongelmien olleen perujaan juuri mönkään menneistä pelitavallisista valinnoista. Siksi johtopäätös on, ettei vastuuta heikosti menneestä kaudesta kuulu sysätä turhan paljoa pelaajille itselleen, vaan pikemmin sille taholle, joka heilutteli nuijaa joukkueen taktiikkapalavereissa.

Kauden onnistuja: CONST. TM:n päätoimittaja ei koe joukkueen johtajan osanneen ulosmitata suojattiensa potentiaalia parhaimmalla mahdollisella tavalla tai pitänyt tapaa jolla hän päätti kautensa kaikista arvokkaimpana, mutta mahtui hänen kannalta kauteen hyvääkin. Nimittäin pelillisesti ajateltuna CONSTilla vaikutti kulkeneen yllättävänkin lujaa. Kauteen lähdettäessä TM näki CONSTin sopivan lähinnä etumiesjyräksi, joka raivaa tieltään vastustajan etupelaajia ja järjestää tilaa muille, mutta hänen antinsa ei jäänyt pelkästään siihen. Nyt CONST näytti olleen mies paikallaan myös kohtaamisten jälkikahakoissa ja muistutti ajoittain eniten joukkueen ratkaisijaa. Vallitsevassa tilanteessa, jossa muut joukkueen jäsenet eivät olleet yhtä tehokkaita kuin mihin oli ainesta, nostaa TM esiin nimenomaan CONSTin onnistujana.

Arvosana: 5

palaute tänne

[Tengsinges]

Kauden jälkipuinti (osa 3)

Jetal

Ennen kautta: TM povaili viime kaudesta poiketen joukkueensa olevan todennäköinen pudotuspeleihin etenijä. Siellä riskinä oli vastaavanlaisen nollauksen kohteeksi joutuminen kuin edellisellä yrittämällä, mutta varteenotettavammalta vaihtoehdolta vaikutti pelin venyttäminen neljään erään ja noin 150-200 pisteen tappio. Joukkueen mestaruussaumat vaikuttivat korkeammalta kuin ensimmäiseen syyskauteen lähdettäessä, mutta olivat korkeintaan noin 10 %:n luokkaa.

Todellisuus: Jetalin kausi lähti käyntiin tuloksellisesti mainiosti, joskin pelillisesti nihkeästi, joukkueen voittaessa 5-0 F.L2:n. Seuraavan kierroksen MunQ -peli ei tarjonnut jälkipolville kerrottavaa, mutta sen sijaan kaaos-peli räjäytti pankin, joukkueen ottaessa yllätysvoiton yhdestä mestarisuosikista. Näyttävän päänähän jälkeen vuorossa olivat ottelut T-alkuisia klaaneja vastaan, kummankin päättyessä tyrmäykseen. Mitä taas tulee viimeisen runkosarjakierroksen kamppailuun Dovea vastaan, käynnistyi se Jetalin kannalta mainiosti, mutta pelin edetessä siirtyi painopiste kokoajan vastapuolelle, joka oli lopulta kahden kohtaamisen päässä Jetalin pudottamisesta. Sama kaava toistui välierässä MunQia vastaan, mutta sillä erotuksella, että tällä kertaa vastustaja oli terävämpi ottelun viimeisellä minuutilla. Pitkään yllätyksessä kiinni ollut Jetal joutui siis tunnustamaan vastustajan paremmakseen ja päätyi pronssipeliin, jossa se sai hiukan lohtua voittaessaan kaaoksen toistamiseen. Lopputuloksena oli siis jälleen kauden kolmas tila.

Joukkuenalyysi: Jetalin lähtökohdat kauteen lähdettäessä olivat viime kerrasta poikkeavat, sillä sillä oli yksi kausi alla, parempi rakenne ja hillitympi pelaajamäärä. Nämä sisäiset seikat yhdistettynä Etanoiden poistumiseen saivat aikaan tilanteen, jossa välierien saavuttamista ei voinut enää pitää voittoa, vaan asiana jota piti tehdä. Myös saumat haastaa vastuksensa välierässä vaikutti karvan paremmalta, varsinkin jos se saisi vältettyä kuolemanottelussa kaaoksen ja Tónksin. Sinänsä pelkkä neljän joukkoon pääsy ei siis nostanut Jetalia kauden onnistujien joukkoon.

Jälkeenpäin ajateltuna nimenomaan kaaos-voittoa voi pitää pakkaa mullistaneena tapahtumana. Mikäli vastustajan johtaja olisi pelannut ensimmäisestä lennosta lähtien, olisi pelin lopputulos mahdollisesti ollut eri, mutta olennaista oli miten tasaisena peli pysyi myös pallosalaman tultua mukaan. Se todella valoi uskoa Jetalin loppukauteen, eikä vähiten siksi, että MunQ oli omalla miehistöllään ollut pulassa samaa joukkuetta vastaan. Vaikkei kamppailu nostanut vielä suurimpien suosikkien joukkoon, avasi se kuinka jopa finaalipaikka oli mahdollinen. Samanaikaisesti tilanne oli myöhempien havaintojen perusteella sellainen, ettei Jetal päässyt missään vaiheessa riittävästi Doven edelle, voidakseen olla myös huonona päivänä varma voitosta.

Jetalin jäätyä niin niukasti finaalipaikasta on helppo väittää, ettei sen onnistunut alkukausi ollut pelkästään suonenveto. Se onnistui ottamaan kiinni kärkikolmikkoa ja aikalailla murtamaan käsitteen. Varsinkin kun juuri MunQ voitti liigakauden, tuntuu perustellulta sanoa Jetallin nousseen riittävälle perustasolle, voidakseen nujertaa kenet tahansa kertaalleen. Toinen asia on kuitenkin oliko etäisyys muihin nähden alusta alkaen liian suuri, että Jetalin mestaruus olisi myös paras viidestä -mallisissa pudotuspeleissä ollut missään vaiheessa realistinen.

Yksilöanalyysi: Ulkopuolisille Jetal näyttäytyy helposti joukkueena, jossa kolme pysyi suunnilleen samalla tasolla, mutta yksi nappiin mennyt värväys nosti kokonaisuuden uudelle tasolle. TM:n mielestä ajattelutapa on tavallaan oikea ja tavallaan väärän. On vaikea kiistää, etteikö Gents8 olisi tuonut Jetalin peliin välitöntä hyötyä, mutta alkuun tuo rajoittui lähinnä parempiin lähtöihin ja yleisen loogisuuden lisääntymiseen. Vielä kolmessa ensimmäisessä pelissä Gents-singe takarintama ei ollut juurikaan petraus edellisen kauden JP-singe -kaksikkoon, eikä siten ollut MunQin tai Tónksin vastaavien tasolla.

Vaikka Gents8:n kaaos-pelin esitys ei ollut missään nimessä huono, kokee TM voiton olleen enemmin sulka joukkueen haalariosaston hattuun. Aristotele77 & Chessmate -eturintama kukisti hyödyllisten pistetapahtumien summassa kaaoksen miehet 90:lla pisteellä. Tämän he tekivät vaikka pallosalama pelasi osittain edessä, joukkueen eturintama sisälsi muutenkin raudanlujia pelimiehiä ja salmson oli vääristämässä omaa tulosta. Vaikka Jetalin viimeistelijät voittivat oman taistonsa 228:lla pisteellä, tekivät he joukkueen rakenteet huomioon ottaen pikemmin sen mitä olosuhteissa piti kuin olivat voiton avain. Ensialkuun Jetalin nousu ei siis välttämättä ollut peruja justus pirpanan vaihtumisesta Gents8:aan, vaan kyse oli lennossa olevista etumiehistä, jotka tuntuivat menevän kovempaa eteenpäin kuin muiden joukkueiden vastaavat.

Kauden edetessä tapahtui kuitenkin jotain ja Jetalin etupelaajat menettivät osittain otettaan. Hyytyminen on kenties turhan voimakas ilmaus, mutta voitaneen puhua jonkinlaisesta notkahduksesta. He eivät välttämättä ottaneet absoluuttista takapakkia, mutta joka tapauksessa suhteellisesti ei mennyt enää yhtä hyvin. Erityisesti Doven ja MunQin vastaavat tuntuivat olleen kuumempia jälkimmäisellä puoliskolla ja kirineen umpeen eron, jonka Jetal sai aikaan alkukaudesta. Tämä havainnollistuu jälleen tutkimalla pistetapahtumien pistesummaa. Viimeisessä runkosarjaottelussa Doven etulinjasto kukisti nimittäin Jetalin saman peräti 321:lla pisteellä. Vaikka ei voi liikaa korostaa salmsonin vääristävää vaikutusta, ei se poista sitä, etteikö saldo olisi ollut kehno. Molempien jo allekirjoitettua muhkeat jatkosopimukset, sanoo singe suoraan, että heidän olisi pitänyt kyetä parempaan. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa pitävänsä itseään suurempana syyllisenä kamppailun tasaisuuteen ja luonnehtii peliään adjektiivilla "ala-arvoinen".

TM:n mielestä Jetalin etumiehet kehittyivät siis kiistatta kauden aikana, mutta koska muutkin joukkueet menivät kovaa eteenpäin, pysyi asema pudotuspeleihin lähdettäessä samana kuin edellisellä kerralla. Avainsyy miksi Jetal säilytti silti suhteellisen statuksensa oli Gents8. Hänen loistelias loppukautensa teki joukkueen takarintamasta edellistä kautta vaarallisemman ja mahdollista nähdyn kaltaisen välierän syntymisen. Jotain kertoo se, että ensimmäisen syyskauden MunQ -välierässä Jetalin takamiehet hävisivät MunQin kellonajalle ja mcboxerjr:lle 218p, mutta jälkimmäisessä kukistivat kilpakumppaninsa 119p. Oltuaan alunperin 73p/erä tappiollinen takarintama, nousi se siis Gents8:n kanssa 30p/erä voitolliseksi (laskuissa ei ole otettu salmin vaikutusta huomioon). Jetal sai siis entisen Etana-johtajan myötä ainakin numeroiden valossa jotain mitä sillä ei aiemmin ollut, eli takalinjaston, joka kykenee myös absoluuttisesti voittamaan minkä tahansa vastustajan.

Jetalin pelaajien tarkka listaaminen onnistujiin ja epäonnistujiin on hankalaa, koska sen jäsenistöllä oli niin voimakkaita heittelyjä pelin sisällä. Kuvaavaa tästä on se, että MunQ -välierän ensimmäisellä ottelupuolikkaalla Chessmatella oli paras pistesumma etumiehistä, vaikka hän pelasi Adjua vastaan, mutta jälkimmäisellä hän hävisi ykköselle 281p. Puhumattakaan siitä, että Gents8 teki saman tempun ja oli tehokkain takamies kahdessa ensimmäisessä erässä, vaikka hänen verrokkinsa olivat todella kovan luokan pelimiehiä ja hän pelasi heistä huonoimmilla paikoilla, mutta jäi myöhemmin kyseisestä kunniasta 491p. Tai että Tengsingen pistesumma oli avauspuolikkaalla 177p huonompi kuin jälkimmäisellä, vaikka oman joukkueen saldo oli silloin 553 korkeampi. Käytännössä Chessmaten ja Gents8:n numerot tarjoavat selityksen miksi Jetal suli, kun taas Tengsingen miksei ottelua saatu alunperin tapettua. Kumpi on oleellisempi asia on näkökulmakysymys.

Kauden onnistuja: Gents8. Siirto pois tuttujen pelikaverien luota ja hyppy tuntemattomaan vaikutti tehneen ihmeitä ja kentällä nähtiin melkein millä mittarilla tahansa parasta lentelyä tänä vuonna. Ei ehkä ole mikään taka-alapelaajan prototyyppi, mutta onnistui pienen alkukankeuden jälkeen sopeutumaan paikalle hämmästyttävän hyvin. Iso seikka oli erityisesti se, miten hän onnistui viemään kauden aikana keskusvaltapelaamistaan eteenpäin.

Arvosana: 8

palaute tänne

[Tengsinges]

Kauden jälkipuinti (osa 4)

kaaos

Ennen kautta: TM kuvitteli mestaruuden olevan kaaoksen ja Tónksin välinen mittelö. Lehti nosti kuitenkin esiin ongelmat kaaoksen perusteissa ja piti siksi joukkuetta hiuksenhienona altavastaajana. Uskomus kuitenkin oli, että jos kaaos saisi purettua palapelin oikealla tavalla osiin ja oivallettua mihin jokainen sen osa kuuluu, ei joukkueelta voinut odottaa mitään muuta kuin kauden päättämistä mestaruusjuhliin.

Todellisuus: kaaoksen kausi lähti liikkeelle pelillisesti hyvin, mutta tuloksellisesti nihkeästi, klaanin hävittyä MunQille niukasti. Voittotili aukesi kuitenkin F.L2 -pelin myötä, jonka kaaos hoiti rutiinilla nimiinsä. Seuraavaksi vuorossa olleessa kamppailussa Jetalia vastaan kaaos kärsi jälleen tiukan tappion, nujertuessaan vastustajalle vain neljällä pisteellä. Tällä kertaa lohtua ei tullut paljoa seuraavasta pelistä, sillä siinä kaaos voitti Doven vain vaivoin. Seuraavat ottelut sujuivat kuitenkin tuloksellisesti paremmin ja lopputulemana oli yhdeksän pistettä liigan T-alkuisia joukkueita vastaan. Runkosarjasta jäi siten käteen toinen sijoitus ja välierävastus nimeltä Tónks. Välierä eteni pitkään tasaisissa merkeissä, mutta viimeisessä erässä Tónks meni menojaan ja eteni loppuotteluun. Kaaoksen kohtalona oli siten joutua pronssipeliin, johon joukkueen oli vaikea enää syttyä ja neljäs sija oli tosiasia.

Joukkueanalyysi: Vaikka kaaos hävisi runkosarjassa kahteen otteeseen ja jäi neljä pistettä ykköseksi sijoittuneelle MunQille, oli sen alkurupeama parempi kuin lukemat antavat ymmärtää. Ottaen huomioon MunQin ja Doven vahvistavat tuuraukset ja oma pelaajakierrätys Jetalia vastaan, ei kauheasti enempää olisi voinut odottaa. Ainoat heikommat hetket osuivat Jetal-peliin ja siinäkin vain yksi kuolema erotti heidät voitosta. TM tuomio on siksi se, että jos katsotaan tulosten taakse, kaaoksen runkosarja meni aikalailla kuten piti. Itseasiassa, olosuhteiden kanssa linjassa olevat otteet ja lemonlightin liittyminen kaaokseen muuttivat singen alkuperäistä arviota ja kaaos nousi Tónksin ohitse ykkössuosikiksi.

MunQin runkosarjavoiton myötä tilanne muuttui kuitenkin alkuperäistä kimuranttisemmaksi kun kävi selväksi, ettei kummankin titaanin taival voinut jatkua finaaliin. TM piti kaaoksen ja Tónksin välistä kamppailua moraalisena finaalina ja oli vakuuttunut, että ilman suuremman luokan ihmeitä, tulee koko kauden voittaja kyseisestä otteluparista. Hän toivoi ja uskoi hyvän ystävänsä pallosalaman olevan se joka poistuu juhlittuna sankarina, mutta tuli taas kerran pettyneeksi. Erityisen suuri pettymys se oli siksi, että erilaisilla ratkaisuilla historia olisi voinut muodostua nykyisestä poikkeavaksi. Jos joskus, niin nyt peli jätti rutkasti tilaa jositteluille.

Jälkiviisaana on helppo todeta, että kaaoksen tappiota Tónksilla on hankalaa pitää yllätyksenä. Koko kauden mittaan tuntui selviöltä, että ryhmä antaa rakenteellaan tasoitusta, eikä onnistu saamaan irti itsestään yhtä paljon kuin mihin olisi ainesta. Kyse oli lähinnä siitä, kuinka isosta tasoituksesta puhutaan ja kyetäänkö tuota paikkamaan yhdellä osa-alueella. Kyseinen osa-alue, jonka piti pitää joukkueen pinnalla, oli nimeltään yksilötaso. Nimenomaan yksilötasolla mitattuna kaaoksen piti olla omaa luokkaansa, riittihän heillä rautaisia pelimiehiä juomapullontäyttäjäksi asti. Kauden ratkaisevassa pelissä tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta ja kaaos luopui käytännössä ainoasta edustaan, pitäessään lemonlightia vaihdossa koko pelin ajan.

TM:n mielestä lemonlightin oleminen sivussa välierästä oli suurin yksittäinen kaaoksen putoamiseen vaikuttanut seikka. Vaikka myös Gruusom ja Vata56 ovat eteviä pelaajia, olisi nimenomaan lemonlightin ympärille ollut helpointa rakentaa toimivaa etulinjastoa. Siksi hänet olisi pitänyt pakottaa kentälle silläkin uhalla että asiasta aiheutuu samanlaiset traumat kuin eräälle vaasalaiselle. Ja jos virhe olisi jo ehtinyt tapahtumaan, olisi erheeseen pitänyt reagoida viimeistään kuin asianomainen ilmoittaa pelilhaluistaan. Jälkeenpäin osapuolet ovat pistäneet tapahtuneen osittain kommunikaatiokatkoksen piikkiin, mutta oli miten tahansa, kävi peluutusvalinta todella kalliiksi koko joukkueen kannalta. Siihen ei yksinkertaista olisi ollut varaa.

TM:n papereissa kaaos lähetti välierään hieman Tónksia huonomman nelikon. Ero ei kuitenkaan ollut niin merkittävä, etteikö ottelu olisi voinut kääntyä kummin päin tahansa. Tulkintaa tukee jälkeenpäin saadut tilastot, jotka paljastavat kaaoksen hävinneen huonommin onnistuneen eturintaman takia. Tarkempi tutkinta paljastaa, että Tónksin eturintama vei pitemmän korren peräti 203 pisteellä. Lukema kertoo karua kieltä siitä, että kaaos putosi nimenomaan sen alueen takia, johon koko iskukyky perustui. Absoluuttinen häviäminen laajuudessa on niin massiivisen luokan epäonnistuminen, ettei sellaista saisi tapahtua huononakaan päivänä. Asiaa ei riitä selittämään pelkkä lemonlightin uupuminen, vaan kyse on oltava jostain muusta.

Selitys on jälleen helpoin havaita tutkimalla työmiesten tilastoja, sillä niissä muutama asia pistää heti silmään. Ensimmäinen on Gruusomin lukemat keskusvalloilla ja toinen Vata56:n ympärysvalloilla. Jos Gruusomin pistesumma toisella puolella on 103p huonompi kuin verrokkipelaaja Jazazkalla ja vastaavasti Vata56 jää 210p Thamlenille, ei voida puhua mistään muusta kuin epäonnistumisesta. Kyseiset lukemat ovat suorastaan karmeita ja paljastavat auttamatta tappion syyn. Voimme kuitenkin kysyä itseltämme, että oliko kyse jostain mitä olisi voinut etukäteen aavistaa ja johon olisi mahdollisesti pystynyt reagoimaan? Oliko syy loppupeleissä miehissä itsessään?

TM:n mielestä näin ei ollut, vaan lopputulema oli odotetun kaltainen. Gruusom ei ole ominaisuuksiltaan sopivin mahdollinen etuyläpelaaja, vaan luontevampaa olisi lentää alla. Jos hänet siitä huolimatta pistetään ylös, olisi pelaamiseen pitänyt suoda riittäväät eväät ja antaa jonkinnäköistä luottamusta. Täten hänelle ei olisi kuulunut antaa ohjeita, jotka rajoittavat hänen liikkumalinjoja ja mahdollisuuksia tehdä ratkaisu tilanteen mukaan. Vata56:n kohdalla luottamus oli ilmeisesti paremmalla tolalla, mutta voidaan kysyä, mitä ihmettä hän ylipäätään teki etualapaikalla? Jos jonkun pelaajan suurin heikkous koko uran aikana on ollut kohtaamispelissä, ei häntä taatusti pitäisi pistää positiolle, jossa kyseinen ominaisuus on kaikista suurimmassa osassa.

TM:n lopputuomio on siis että kaaoksen taival ei katkennut kilpailijoita huonompiin lähtökohtiin tai h-hetkellä sulaneisiin pelaajiin, vaan kyse oli rankasti epäonnistuneista etukäteisjärjestelyistä. Joukkueen taktisista pelivalinnoista vastaavan tahon olisi pitänyt tuntea ryhmänsä paremmin ja tulla melkeinpä täysin vastakkaisiin ratkaisuihin. Kyse oli jälleen arvokkaasta oppitunnista, miksi pelaajia ei voi viskoa minne sattuu.

Kauden onnistuja: pallosalama. TM näkee pallosalaman tilanteen aikalailla identtisenä CONSTin kanssa, eli hän ei osannut ottaa joukkueestaan kaikkea irti ja epäonnistui siten jossain mielessä johtajana, mutta pelikentällä luisti lujaa. Välierässä nimenomaan pallosalama astui esiin ja osoitti oivaa ampumalinjan hakuaan ja korjausliikkettään, kääntäen toistuvasti kohtaamisia joukkueelleen. Tällä kertaa pallosalaman mainio välieräesitys ei riittänyt, mutta ainakin se vakuutti singen jälleen siitä, että herra pään kestävyys on todella noussut pysyvästi uudelle tasolle.

Arvosana: 6

palaute tänne

[Tengsinges]

Kauden jälkipuinti (osa 5)

MunQ

Ennen kautta: TM ei ollut kovin luottavainen MunQin mestaruussaumojen suhteen, edellisessä loppuottelun tapahtuneen mahalaskun myötä. Varsinkin oikean vastuksen sattuessa kohdalle, finaalipaikan piti olla enemmän kuin mahdollinen, mutta viimeistään kauden ratkaisevassa ottelussa tien piti nousta vastaan. Ongelmiksi TM koki joukkueen johtoportaan kiinnostuksen puutteen ja kovempaa eteenpäin menevät kilpailijat. MunQilla ei yksinkertaisesti vaikuttanut olevan kiristysvaraa missään.

Todellisuus: MunQ näytti runkosarjan ensimmäisistä metreistä lähtien ihmeellisen motivoituneelta ja vaikutti haluavan korjata edellisen kauden nöyryytyksen. Kenties juuri siksi, joukkue kykeni voittamaan ensisijaiset kilpakumppaninsa runkosarjassa. Vielä avauskierroksen kaaos-ottelussa voitto tuli myös TyQin Nasse-setä01:n ansiosta, mutta viimeistään voitettuaan omalla nelikollaan Tónksin, joukkue osoitti miten tosissaan heidät on otettava. Kamppailu kuvasti myös hyvin sitä, miten kauden '16 (04) MunQ poikkesi edellisen kauden versiosta. Tällä kertaa joukkue ei lopettanut pelaamista 2-0 -tilanteessa, vaan pikemmin lisäsi jälkimmäiselle puoliskolle kierroksia.

Totisemman pelailun vastapainoksi MunQilta nähtiin runkosarjan mittaan myös joukkueen yhteishenkeä kohottavia hassutteluita. Lensihän joukkue esimerkiksi singen edustamaa Jetalia vastaan pitkälti kahden salmsonin, yhden sopwithin ja yhden bristolin taktiikalla. Vastaavia luovia kokeiluja nähtiin myös F.L2:ta, TyQiä ja Dovea vastaan, mutta voisi sanoa, että erikoisiin konevalintoihin todella oli varaa. Voittihan MunQ jokaisen ottelunsa runkosarjassa ja oli siten itseoikeutetusti sen ykkönen. Lentokeli merkitsi samalla sitä, että joukkue sai vältettyä ennakkoon ajateltuna pahimmat kilpailijansa välierässä.

Jetalia vastaan MunQilla oli sanalla sanoen hankala alku ja 20:nen minuutin pelin jälkeen vastapuoli johti lukemin 2-0, +215p. Kolmannessa erässä MunQ teki kuitenkin valtavan nousun ja kiri eron täysin umpeen. Edes neljännen erän 150:nen pisteen tappioasema ei lannistanut joukkuetta, vaan he tulivat yhtä kovaa takaa kuin MunQ-ikoni IneartheD mestaruusjuhlissa konsanaan. Loppuottelussa joukkue ei halunnut antaa senkään vertaa eteen, vaan päätti alkaa pelaamaan ensimmäisestä lennosta lähtien. Lopputuloksena oli mestaruus 2.5 vuoden tauon jälkeen ja täysi kasvojen palautus. Pyyhkeelliseen mestaruussaunaan pääsy oli tosiasia.

Joukkueanalyysi: TM:n skeptisyydessä MunQin saumoja kohtaan ei välttämättä ollut missään vaiheessa kyse joukkueen mahdottomasta etäisyydestä kaaokseen ja Tónksiin, vaan vastausten löytämättömyydestä kysymykseen, miten se otetaan kiinni. Valistunut uskomus oli, että kyseessä olisi taistelu aikaa vastaan ja jokainen sekunti veisi MunQin kauemmaksi tilanteesta, jossa kärkikaksikko oli riittävän lähellä, jotta saumat voittoon yksittäisissä otteluissa pysyisivät riittävästi hengissä. Sen tapahtumiseksi TM näki erityisesti mcboxerjr:n roolin valtavaksi, sillä nimenomaan sitä kautta MunQissa piili vielä käyttämätön kilpailuetu muihin nähden. Ilman "Bobon" hyvää päivää, singe ei uskonut MunQilla olevan edellytyksiä voittaa liigakautta.

Lopputulos huomioonottaen aikaisemmat uskomukset näyttäytyvät kiusallisessa valossa ja tuntuvat jopa idioottimaisilta. Siksi TM haluaa yrittää arvioida missä mentiin pieleen. Ensimmäiseksi voidaan kysyä, oliko MunQ lopulta edes kauteen lähdettäessä kaaosta ja Tónksia perässä? Tässä kohden singe ei taivu, vaan sanoo, ettei silloista versiota voinut pitää ainakaan yli 40 %:n todennäköisyydellä voittajana kumpaakaan vastaan. Oikea kysymys on siis, että milloin ja miten joukkue kehittyi? Ketkä olivat kuin kevätkauden HUUHAATONTTU tai syyskauden Thamlen ja kasvoivat hetkessä viisi senttiä, mullistaen yleistä voimatasodynamiikkaa?

TM:n mielestä vastausta edelliseen kysymykseen ei löydy, vaan MunQin mestaruus oli täysin poikkeuksellinen. Se ei siis perustunut kumpaankaan tapaan miten mestaruus yleensä voitetaan, eli nosteessa oleviin pelaajiin tai muita laadukkaampaan materiaaliin kauteen lähdettäessä. Toki Kenraali Koiskiksen kehityskaari rikkoi edelleen kaikkia lentsikan lakeja, mutta suuressa kuvassa MunQ-nelikon osat eivät välttämättä kehittyneet parissa kuukaudessa eri miehiksi. Kyse oli lähinnä siitä, miten paljon paremmin joukkue onnistui kollektiivisella tavalla käyttämään hyväkseen jo olemassa olevia taitotasoja ja ulosmittaamaan sen kentällä.

MunQin kyky saada koneistostaan enemmän irti ei singen mielestä perustunut yhteen tai kahteen seikkaan, vaan selittäviä tekijöitä on useita. Näkyvimpänä sellaisena esiintyy Adjun siirto ylös, joka kiistatta nosti eturintaman kokonaan uudelle tasolle. Kyseisen ratkaisun pitäminen eräänlaisenä kulminaatiopisteenä kaudella ei ole ollenkaan tuulesta temmattu näkemys, mutta se ei silti ole koko totuus. Kyse oli siis myös muusta kuin Hartolalaisten asettamisesta toisin päin kuin mitä he olivat aiemmin. Eri osa-alueiden nappiratkaisuksi voi laskea ainakin neljällä bristolilla peluun, peruslähtöjen hidastamisen, etumiesten lisääntyneen tukemisen, selkeämmän roolinjaon paineen purussa, johtopäätökset miten etumiesten paikansiirto vaikuttaa takapelaajiin ja tarkemmat linjanvedot mitä Kenraali Koiskikselta odotetaan. MunQ onnistui siis monessa mielessä täydellisesti ja ei voittanut mestaruutta sattumalta.

Jos TM kaipaili F.L2:n ja kaaoksen kohdalla parempaa videoanalysointia ja mietti pitäisikö jonkun pallin heilua kauden päätteeksi, on MunQin kohdalla tilanne täysin vastakkainen. Joukkueen taktisista seikoista vastannut esimies onnistui työssään täyden kympin arvoisesti ja oli todella jokaisen häneen uhratun sentin väärti. Hän ei välttämättä vielä kauden alussa tiennyt missä suurimmat puutteet piilevät, mutta mikä tärkeintä, hän tutki tarkkaan aineistoa ja tiesi tarkalleen mitä tulisi muuttaa. Hän ei tyytynyt pelkkään vanhaan, vaan uskalsi epäonnistua. Jälki oli sen verran musertavaa, että singe kokee MunQin päihittäneen loppuottelussa vastustajansa sellaisilla osa-alueilla, jossa hän ei etukäteen ajatellut joukkueella olevan ikipäivänä saumaa.

Yksilöanalyysi: MunQin taktiikkavastaavan lisäksi myös muut ansaitsevat kehut hyvin tehdystä työstä. Katseet kiinnittyvät heti joukkueen Hartola-kaksikkoon, joka viimeistään nyt nostatti kuntansa jokaisen suomalaisen huulille. Kaksikon kokeneempi osapuoli, numerolla 69 lentelevä Adju, näytti kauden mittaan ihmeellisen motivoituneelta. Välillä häntä katsellessa ei voinut välttyä ajattelemasta, että kuvitteleeko hän todella liigavoiton rahapalkkion kasvaneen merkittävästi menneistä vuosista. Puolestaan Kenraali Koiskiksen anti ei jäänyt ainakaan vähäisemmäksi, vaan kentällä nähtiin jälleen eräs kauden suurimmista onnistujista. MunQin pelejä selostaessa oli usein vaikea pitää mielessä, että numerolla 96 selässään eteenpäin kirmaava pilotti ei ollut parin tai useamman vuoden liigakonkari, vaan kyse oli toista kauttaan pelaavasta henkilöstä, jolla on allaan mitätön määrä pelitunteja.

Kauheasti sen huonommin ei suoriutunut myöskään MunQin takarintama. Alla pelannut kellonaika onnistui jälleen venymään tärkeinä hetkinä ja osoittamaan tuhannen kerran mikä hän on miehiään katkaisupeleissä. Toisella viimeistelijällä, eli mcboxerjr:lla, vastaavaa mainetta ei singen silmissä ollut entuudestaan, mutta kenties juuri tämä kausi oli alku polulle joka johdattaa sinne. Vaikkei mcboxerjr:n välierä- tai finaaliesityksessä ollut välttämättä kyse enempää kuin hänen "normaalipäivästä", lievensi se ainakin epäilyksiä siitä, että henkilö sulaisi joka kerta tosipaikan tullen. Samalla se valoi rutkasti toivoa, että "Bobon" voisi vielä jonain päivänä asettaa top-listoissa niille sijoituksille, joille hän perustason puolesta selkeästi kuuluisi.

Kauden onnistuja: #66 kellonaika. Kauden onnistujaksi voisi valita kenet tahansa ja TM tuskaili pitkään valinnassaan, mutta sitten hän tukeutui aina niin luotettavaan tapaan, eli hyödyllisten pistetapahtumien summaan. Hän katsoi kuka suoritui parhaiten omiin odotuksiinsa nähden ja päätyi kellonaikaan. Asianomaisen välierän saldo ei missään nimessä sekään ollut huono, mutta finaalin suoritus se vasta hyvä olikin. Erottautuminen ifreetin, HUUHAATONTU:n ja mcboxerjr:n tasoisia pelaajia vastaan 149:lla, 505:lla ja 284:lla hyödyllisellä pisteellä on jo itsessään järkyttävän kova suoritus, mutta erityisen mykistävää asiasta tekee se, että hän pelasi bristolilla, alapaikalla ja liigan kokemattomimman pelaajan takana. Ratkaisupelien koittaessa kellonaika olisi voinut ottaa salmsonin alleen ja tehdä näyttäviä pommiosumia, mutta on helppo sanoa, että vaikka hän altisti itsensä vähäisemmälle mediahuomiolle, oli joukkueen etuun tähdännyt päätös onnistunut. Jo kymmenes mestaruus oli tosiasia.

Arvosana: 10

palaute tänne

[Tengsinges]

Kauden jälkipuinti (osa 6)

Tónks

Ennen kautta: TM piti edellisestä kaudesta poiketen Tónksia ykkössuosikkina, joskin niukkana sellaisena. Olihan joukkue ollut ensimmäisen syyskauden ratkaisupeleissä murskaavan hyvä ja katkaissut loppuottelun suoraan kolmessa erässä. Ajatus kuitenkin oli, että mies nimeltä pallosalama piti huolen ettei mestaruus tulisi turhan helpolla. Pelko neljännen peräkkäisen pokaalin päätymisistä samoihin käsiin oli kuitenkin enemmän kuin todellinen.

Todellisuus: Tónksin kausi lähti löysästi liikkeelle, joukkueen kohdattua ensin viimeiselle sijalle povatun TyQin ja sitten huilattua viikon. Kolmannen kierroksen Dove -ottelussa Tónks pääsi kuitenkin tositoimiin ja joutui tekemään täyden päivätyön pitääkseen ottelun hallinnassaan. Seuraavissa otteluissa triplamestari pääsi kuitenkin helpommalla ja luvassa oli rutiinivoitot Jetalista ja F.L2:sesta. Runkosarjan viimeisissä koitoksissa Tónks pääsi pitkästä aikaa maistamaan tappion karvasta kalkkia. Ensin hallinnassa ollut MunQ -peli kääntyi ensimmäisen ottelupuolikkaan jälkeen vastustajalle ja kaaosta vastaan kunnollista vastarintaa ei luotu missään vaiheessa.

Välierässä Tónks kohtasi kolmatta kertaa putkeen pallosalaman edustaman joukkueen ja odotettavissa oli todellinen jännitysnäytelmä. Ottelusta jäi kuitenkin hieman valju maku, Tónksin katkaistua virheitä tehneen vastustajansa selkärangan jo minuutteja ennen loppusummerin soimista. Se taas ei haitannut yhtään Tónksia, joka pääsi osaksi uusintaottelua edellisen kauden finaalista. Tällä kertaa asetelma oli kuitenkin sikäli eri, että nimenomaan Tónks lähti TM:n tulkinnan mukaan selvähkönä suosikkina. Kaavailut eivät kuitenkin lopulta käyneet toteen, vaan MunQ marssi 3-0 voittoon. Historia oli toistanut itseään, mutta tällä kertaa käänteisellä tavalla. Tónksin taika oli vihdoin murtunut ja se oli hävinnyt pudotuspeliottelun.

Joukkueanalyysi: Varsinkin jälkeenpäin on helppo sanoa, että Tónks lähti jälkimmäiseen syyskauteen lähtökohdista, jotka olivat kaukana optimaalisista. Se oli juuri voittanut näytöstyyliin mestaruuden ilman yhtä kevätkauden takuumiestään ja lyönyt ällikällä lentokonepeliasiantuntijat. Se oli voittanut kovatasoisia nelikoita yksi toisensa perään ja etsi edelleen kaatajaansa. Se ei ollut kuten MunQ, joka pystyi repimään motivaationsa halusta korjata edellisen kauden sukellus. Eikä taatusti ollut lähelläkään kaaosta, jonka pelaajista suurin oli yhä ilman ensimmäistään. Tónksilla ei kauteen lähdettäessä ollut yksinkertaisesti mitään voitettavaa.

Sisäisen palon puute vaikutti heijastuvan kauden mittaan otteissa jatkuvalla syötöllä. TyQiä vastaan tapahtunutta erätappiota edelsi pelien oleminen minuutteja tasainen ja reagoimattomuutta valinneisiin olosuhteisiin. Puolestaan MunQ -ottelussa esiintyi hermostuneita lähtöjä ja yksinmenoja, jotka kenties olivat tappion syy. Vasta välierässä nähtiin ensimmäistä kertaa sisuuntuneen näköinen Tónks, eikä siitäkään ottelusta tullut niin selvää voittoa kuin vallinneissa olosuhteissa olisi voinut. Vaikka Tónks lähti finaaliin edellisen kauden meriittien turvin suosikkina, ei sitä olisi voinut pitää sellaisena pelkästään runkosarjan näyttöjen perusteella. Niin tai näin, hopea oli tällä kertaa kohtalona. Sitä taas oli vaikea pistää yksittäisen erheenkään piikkiin, koska tappio oli niin selvä ja tuli sen verran laajalla tavalla.

Kaudesta, joka ainakin tuli toistaiseksi olemaan Tónksin viimeinen, käteen jäi tällä kertaa pelkkä luu. Joukkue loppukauden voittosaldo oli vain 1/4, vaikka aiemmin samainen sarake osoitti 28 voittoa 29:sta taistosta. Viimeiset metrit eivät siis sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla suhteutettuna aikaisempaan suoriutumiseen ja joukkue joutui poistumaan kuolevaisena. Se ei kuitenkaan TM:n mielestä tahrinut Tónksin mainetta, vaan projektia voidaan yhä pitää kokonaisuudessaan jättimenestyksenä.

Yksilöanalyysi: Tónksin toiminnan tähdättyä niin voimakkaasti pudotuspeleihin, on ruodinta tarkoituksenmukaisinta pohjata pelkästään kahteen viimeiseen otteluun. Tilastojen tutkailu taas paljastaa, että joukkueen eturintama voitti oman taistonsa 204p (-1987 vs. -2191), kun taas takarintama hävisi 550p (-1064 vs. -514). Ottaen huomioon salmsonin vaikutus (syö noin 120 pistettä eturintamalta), oikeat lukemat lienevät aikalailla +444p ja -790p. Ottaen huomioon ettei joukkueen eturintaman olisi pitänyt edes olla ykkönen omalla sektorillaan, oli lähes 65 pisteen voitollisuus erä kohden kovan luokan teko. Vastaavasti ratkaisijaosaston suorituksesta (häviäminen reilulla 110:lla pisteellä per erä) ei voi sanoa samaa ja profiilinsa nähden se epäonnistui rankasti. Niin voimakkaiden sanakäänteiden käyttäminen taas kertoo samalla siitä, että koska joukkueen takaosasto oli onnistunut viime kausina niin hyvin, oli heiltä myös lupa odottaa paljon.

Kauden onnistuja: Jazazka. Välierä ei mennyt välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta finaalissa luisti varsin kovaa. Oman kamppailun häviäminen Adjulle vain 36 pisteellä oli oikeastaan juuri se ja vähän päälle mitä Jazazkan pitikin tehdä.

Arvosana: 6

palaute tänne

[Tengsinges]

Kauden jälkipuinti (osa 7)

TyQ

Ennen kautta: TM näki TyQillä olevan jälleen tasainen vastus uudistuneen F.L2:sen muodossa ja siten tarkoituksenmukaisempi rooli liigassa. Osittain juuri siitä syystä, odotettavissa oli suurempi pistesaldo (3) kuin ensimmäisellä syyskaudella. Kauheata harppausta oli kuitenkin vaikea nähdä tapahtuvan ja todennäköisemmältä skenaariolta vaikutti kolmas peräkkäinen viimeinen sijoitus. Erityisesti yksi ottelu tuli siis määrittämään kesto-osallistuja TyQin kauden onnistuneisuuden.

Todellisuus: Ensimmäisellä pelikierroksella TyQ teki jotain mihin sen vanha emoklaani ei ollut kyennyt paria viikkoa aiemmin ja riisti eräpisteen Tónksilta. Sama vire jatkui ainakin alkuun Dovea vastaan, sillä joukkue otti heti ensimmäisen kymmenminuuttisella kiinnityksen pisteeseen. Seuraavat erävät sujuivat kuitenkin TyQin kannalta heikommin ja vastustaja meni menojaan. Kaksi pistettä tuottaneen alkukauden jälkeen TyQin oli vuoro huilata ja kerätä akkuja F.L2-peliä silmälläpitäen.

Neljännen kierroksen F.L2-pelissä TyQ voitti ensimmäisen erän, mutta oli toisen jälkeen 9. pistettä tappiolla. Vaikka se vetikin pitemmän korren kolmannessa erässä, lähti se viimeiseen taisteluun puolten eriäväisyydet huomioiden taka-ajomatkalta. Siinä vaiheessa joukkue teki kuitenkin saman mitä niin monta kertaa aiemmin ja voitti ratkaisevan viimeisen erän. Edes tulevien otteluiden Jetal-, kaaos- ja MunQ-pelien tyhjä saldo ei muuttanut tilannetta, vaan TyQ vältti viimeisen sijoituksen.

Joukkueanalyysi: TyQin osalta osa muuttui edelliseen kauteen nähden ja osa. Muuttuneeksi tekijäksi voidaan laskea kunnollisen kilpakumppanin olemassaolon, kun taas pysyneeksi suuren etäisyyden kärkijoukkueisiin. On totta, että tällä kerralla TyQ onnistui pistämään paremmin hanttiin mestarisuosikeille, mutta paljon oli kiinni myös vastustajien löystyneestä asenteesta. Jotain kertoo se, että ensimmäisen kierroksen Tónks-pelissä TyQ hävisi ensimmäisen erän yli 500:lla pisteellä, mutta voitti kolmannen, vaikka vastustaja pelasi johtajansa kanssa. Hieman sama tapahtui MunQ-pelissä, jossa TyQ oli lähellä saada erävoiton vastustajan olemattoman keskittymisen takia. Juuri suuremmassa motivaatiossa piilikin TyQin suurin kilpailuetu.

TM ei koe TyQin kirineen etäisyyttä riittävästi voidakseen omata realistiset saumat erävoittoon täysillä lentelevää pudotuspelijoukkuetta vastaan. Jos ajattelee kylmän laskelmoivasti, olisi TyQillä kenties ollut parhaat saumat pisteeseen pelaamalla pari ensimmäistä erää tarkoituksella mahdollisimman huonosti ja saamalla siten vastustajan ajatukset muualle. Juuri se kuvastaakin perimmäistä ongelmaa miksi TyQin kauden onnistuneisuutta on hankala arvioida. Voidakseen suoriutua suhteessa muihin joukkueisiin hyvin, vaadittiin välinpitämätöntä suhtautumista vastustajalta.

Onneksi TyQillä oli kuitenkin F.L2, joka mahdollisti samaan tasokategoriaan kuuluvan mittarin. Ottelussa TyQ oli nimenomaan se osapuoli, jolla oli vähemmän menetettävää. Joukkueissa ei välttämättä terävyyden puolesta olisi pitänyt olla juurikaan eroa, mutta samanlaisen laajuuden puute kuin vastustajalla teki TyQistä altavastaajan. Se että he kuitenkin voittivat joukkueen, jonka TM hahmotteli yksilötaidoiltaan kolmea-neljää kokonaistasoa paremmaksi rykelmäksi, oli kova suoritus. TM arvostaa joukkueen äärirajoilla pelaamista ja itsensä ylittämistä jopa enemmän kuin menestymistä ja laskee TyQin siksi Doven ja MunQin seuraan kauden onnistujien joukkoon.

Yksilöanalyysi: TyQin yksilöitä mietittäessä kauden mielenkiintoisin asia oli kenties nähdä kuinka paljon Nasse-setä01 menee eteenpäin ja nouseeko joukkueensa johtavaksi pelaajaksi. TM mielestä asetelma pysyi sikäli ennallaan, että latesofi oli kauden mittaan yhä joukkueen selkäranka. Siinä missä häneltä nähtiin myös keskusvalloilla hyvää tekemistä, olivat bristolilla varsinkin hänen aluepainotukset kauttaltaan oikeita. TyQin otteita katsoessa tuntui siltä, että varsinkin ympärysvalloilla joukkueen syklit tuntuivat noudattelevan johtajan onnistumista ja olevan riippuvaisia hänen kyvystä tehdä tiimiläisiä edistäviä ratkaisuja. Hyvät otteet tulivat ainakin singen mielessä herättäneeksi jälleen eloon kysymyksen, kykenisikö latesofi tuomaan samaa kokonaisuutta vastaavat otteet myös organisoituun alba-bristol -peliin.

Kauden onnistuja: pehmo. Oulun Kärppien juoniorimyllyn kirkkain tähti ei välttämättä ollut koko kauden mittakaavassa selkeä valinta joukkueen onnistujaksi, mutta kun painottaa tietyä osa-aluetta nousee hän ykköseksi. Tuo osa-alue on oikeassa paikassa onnistuminen. F.L2-ottelun neljännessä erässä, joka tuli ratkaisemaan TyQin koko kauden onnistumisen, nimenomaan pehmo nousi esiin ja hinasi joukkueensa voittoon. Viimeisessä erässä hän saavutti positiivisen pistesumman (46) ja erottui tehotilastossa selkeästi edukseen. Vaikka pehmo teki sen takayläpaikalta, oli upea suoritus täyttää joukkueen viimeistelijän saappaat noin olennaisella hetkellä.

Arvosana: 9

palaute tänne

[Tengsinges]

Palkintogaalakeskustelu

[Tengsinges]

Kauden '17 (01) ennakko

palaute tänne

[Tengsinges]

Dove ennakko

palaute tänne

[Tengsinges]

MatU ennakko

palaute tänne

[Tengsinges]

kokai ennakko

palaute tänne

[Tengsinges]

Kauden alkulöyly [Jetal]

1. Viime kausina Jetal ei välttämättä ole lähtenyt liikkeelle suurimpina suosikkeina, mutta omien mainioiden otteiden ja klaanien kuten kaaos ja Tónks uupuessa, tilanne on nyt kenties hiukan erilainen. Lisäävätkö parantuneet mestarisaumat motivaatiota tulevaa kautta silmälläpitäen?

• GCKatariina: Motivaatio tavoitteelliseen pelaamiseen on aina ollut kohdallaan. Sen ei välttämättä tarvitse tarkoittaa suoraan mestaruutta, vaan joukkueen parhaan potentiaalin saavuttamista. Sitä ei kuitenkaan voi kiistää, etteikö kohonnut todennäköisyys jopa mestaruuteen lisäisi motivaatiota.

○ Gents8: Kyllähän toi lisää entisestään motia jos on paremmat saumat mestaruuteen kuin aiemmin.

• Tengsinge: Oma motivaationi ei ole tänä päivänä täysin riippuvaista mestaruussaumoista, vaan pikemmin tiedosta että on jotain selkeää tavoiteltavaa ja saavutettavaa. Jos tuo tavoiteltava olisi joukkueen kolmannella kaudella esimerkiksi pelkkä pudotuspelipaikka ja enempään ei olisi edellytyksiä, olisi se ilman muuta latistava tekijä. Varsinkin jälkeenpäin ajateltuna meillä oli kuitenkin myös viime kaudella mahdollisuudet pokaaliin, eli en olisi pistänyt pahakseni vaikka kaaos ja Tónks olisivat jatkaneet. Siinä mielessä en siis näe vaikutusta kumpaakaan suuntaan.

Jossain määrin tässä on kuitenkin luonnollinen jatkumo, että olemme nousseet joukkueesta, jonka ei alunperin pitänyt päästä pudotuspeleihin, ensin tiensä välieriin raivanneeksi, sitten läheltäpiti finalistiksi ja lopulta todennäköiseksi sellaiseksi. Koen että hierarkiassa nousu on ollut ansaittua, eikä ole tullut keinotekoisesti, kuten kenties joskus aiemmin urallani. Tässä tilanteessa otan siis kakkossuosikin viitan mielelläni harteilleni, mutta jos tämä olisi ensimmäinen kautemme, olisi asemamme omaan makuuni turhan vahva ja se heikentäisi olennaisesti motivaatiotani.

Tavallaan tuntuu että Jetal on edellisillä kausillaan rakentanut pohjaa juuri tätä kautta silmälläpitäen ja aikamme on vihdoin koittanut. Uskon että aiemmat pettymykset ovat olleet tarkoitettuja tapahtumaan ja nyt on tähtiin kirjoitettu, että saavutamme taipaleemme parasta tuloksellista menestystä. Mielestäni on itseasiassa ensimmäistä kertaa Jetalin historiassa paikallaan sanoa ääneen, että tavoitteemme on pelkästään mestaruus. Se on siis niin yksinkertaista kuin että ellemme ota Jetalin ensimmäistä ja päätä kautta pyyhkeettömiin mestaruuslöylyihin, on kausi ollut pettymys.


2. Jetal on viimeisien kuukausien joukossa ollut eräiden suurimpien harjoittelijoiden joukossa. Tuoko se kilpailuetua muihin nähden vai viekö se suotta mehuja sunnuntain peleiltä?

• GCKatariina: Harjoittelu parantaa yhteispeliä ja antaa mahdollisuuden testata uusia asioita. Kuitenkin, jos peli menee huonosti tai se on liian lähellä oikeaa peliä se vie voimia. Sanoisin siis, että harjoittelusta on hyötyä, jos sitä tekee sopivasti. Missä tämä rajaviiva menee, onkin sitten vaikea määrittää.

○ Gents8: Tiimipelin kehittäminen ja erilaisiin kentällisiin tottuminen ovat suurimmat ja melkeimpä ainoat edut. En näe lyhyellä aikavälillä hirveämmin etua yksilötasolla kenellekään meistä.

• Tengsinge: Koen että olemme jo saavuttaneet pisteen että pystyisimme nostamaan iskukykyämme kauheasti kehittämällä yhteispeliä. Siispä sanoisin että viimeaikoina hyöty on ulottunut ensisijaisesti lisääntyneeseen monipuolisuuteen ja kasvaneisiin peluutusmahdollisuuksiin. Juuri harjoittelun ansiosta emme siis välttämättä ole yhtä haavoittuvaisia poissaoloille kuin pari kuukautta takaperin. Puhtaasti mestaruutta ajatellen en kuitenkaan näe yhteisillä pelisessioillamme olevan enää valtavaa hyötyä, vaan sama lopputulos olisi luultavasti saavutettavissa myös sekaporukalla lennellessä. Kohdallamme harjoittelun merkitys kasvanee juuri tosipelien alla, sillä se on oivallinen väline kuntohuipun ajoittamiseen h-hetkelle.


3. Tilastojen perusteella Jetal soveltui viime kaudella 80 pistettä paremmin pelin oikealla kuin vasemmalle puolelle. Piileekö joukkueen suurin kiristysvara siis keskusvalloilla?

• GCKatariina: Viime kaudella Jetal oli selkeästi yv-vetoinen joukkue. Juurikin osittain kakkoskysymyksessä viitatun harjoittelun avulla kv-pelaaminen on tiimillämme parantunut.

○ Gents8: Kyllä ainakin itsellä on keskusvaltapelaaminen juurikin se missä parantamisen varaa olisi kaikesta eniten.

• Tengsinge: Ehdottomasti. Ei ole välttämättä tarpeellista että meistä tulee ottelun keskusvaltapuoliskolla voittava joukkue, mutta pelkästään toisen niillä pelattavan erän saalistaminen helpottaisi kummasti. Muun muassa siksi olisi järkevää antaa runkosarjassa keskusvaltaeriä ensisijaiselle pudotuspelinelikollemme.


4. Osalle runkosarja voi merkitä taistelua pudotuspelipaikasta, toiselle mahdollisuutta välttää jokin joukkue välierässä, kolmannelle saumaa hioa peliään ja neljännelle turhaa etappia. Mihin kategoriaan laskisit Jetalin lukeutuvan?

• GCKatariina: Tuskin kukaan joukkue haluaa MunQ:ia välierävastuksekseen. Lisäksi runkosarja tarjoaa mahdollisuuden pelitavan ja -paikkojen hiomiseen, koska pudotuspelit ovat tottakai minmitavoite.

○ Gents8: Meille varmaan se merkitsee MunQin välttämisen playoffeissa ja kohtaamisen vasta finaalissa.

• Tengsinge: Suhteessa viime kausiin runkosarja on meille ennakkoon ajateltuna merkityksettömämpi kuin aiemmin. Viime kerroilla pudotuspeleihin pääsymme on selvinnyt vasta viimeisellä runkosarjakierroksella ja emme ole saaneet löysäillä missään vaiheessa. Puolestaan tällä kertaa emme välttämättä ole samalla tapaa kurkku veitsenterällä ja joudu taistelemaan kauden jatkumisemme eteen. Selkeätä vastausta ei siis löydy ainakaan ensimmäisen vaihtoehdon muodossa.

Mitä taas tulee jonkun joukkueen välttämiseen välierässä, en osaa päättää kuinka tärkeää se on. En usko että mestaruussaumojen kannalta välierävastuksella on meille yhtä suurta merkitystä kuin joillekin toisille, mutta toisaalta finaalipääsyä ajatellen sillä (vastustajalla) on epäilemättä merkitystä. Kummallakin edellisellä kerralla olemme pudonneet nimenomaan MunQille välierässä ja jollain tapaa olisi miellyttävintä kohdata heidät nyt vasta loppuottelussa. Pelkkä finaaliin pääsy olisi kuitenkin kokemattomalle jäsenistöllemme ja kieltämättä mullekin tähän rakoon varmasti mukava kokemus, vaikka päämäärämme onkin mestaruus.

Jetalilla on kuitenkin kilpailijoistaan poikkeava tilanne sikäli, että peluutuksen merkitys iskukykyyn on heitä suurempi. Viime kaudella meillä oli Chessmate & Aristotele duon muodossa salmin vaikutus huomioiden voittava eturintama, mutta vaihtoehtoiset versiot olivat latesofin tilastoista vetämieni johtopäätösten mukaan noin 150 ja 250 pistettä per erä perässä. Eroa ollaan viimeaikoina saatu kurottua kiinni kätsyn aktiivisen pelaamisen, pelitapamuutosten ja alapaikalle siirtymisen myötä, mutta jokainen ymmärtänee, ettei tuollaista eroa poisteta sormia napsauttamalla. Yksi omista tavoitteista runkosarjassa on siksi, että saamme toimittua kaikkia pelaajiamme kohtaan reilusti, tarjoten kehitysmahdollisuuden riittävän peliajan muodossa. Jos se tarkoittaa paria tappiota ja MunQin kohtaamista välierässä niin olkoon menneeksi, putoavatpahan korkeammalta. Hinnalla millä hyvänsä heitä ei tarvitse vältellä kun pelkkä finaalipaikka ei muutenkaan tyydytä meitä.


5. Ensimmäisellä pelikierroksella voititte TyQin lukemin 4-1. Miten kuvailisitte kamppailua omin sanoin?

• GCKatariina: Vaikka oli tiedossa, että ainakin pelin alussa joudumme pelaamaan vajaallamiehityksellä pelissä nähtiin tiimimme hyvä yhteishenkin, kun tästä ei lannistuttu vaan voitosta lähdettiin taistelemaan heti alkuminuuteista lähtien. Oikeastaan koko pelin voisi tiivistää sanaan TIIMI.

○ Gents8: Otan täyden vastuun hävitystä erästä. En pelannut läheskään omalla tasollani ja saatoin tiimiä huonompaan suuntaan.

• Tengsinge: Omaan makuun tulos oli olosuhteisiin nähden erinomainen. Elin siinä uskossa ennen kamppailua, että se tulee todennäköisimmin päättymään hyväksemme 3-2, mutta en sulkenut edes tappion mahdollisuutta ulos. Lopulta hävisimme ainoastaan yhden erän ja sekin tuli kenttiä tuhonnutta TyQiä vastaa, joten eihän pelaajiamme antiin voi olla kuin tyytyväinen. Kyse oli kuitenkin samasta joukkueesta, joka nujersi meidät muutama kuukausi takaperin kun olin huilivuorossa. Nyt heillä oli vieläpä Apeliz riveissään ja onnistuimme silti ottamaan vakuuttavan voiton. En osaa selittää tapahtunutta pelkästään vastustajan parin yksilön lagilla, vaan eiköhän taisto kuvannut miten roimasti yksilöidemme valmius astua tarvittaessa isompiin saappaisiin on kasvanut. Mainio kauden aloitus siis ja katselin ilolla lehtereiltä omiemme jälkeä. Tästä on hyvä jatkaa Dove-jahtiin.


6. TM näkee Jetalin kauteen lähdettäessä toisiksi todennäköisimpänä mestarina. Millaisena koette itse asemanne? Mikä joukkue on suurin vastuksenne tällä kaudella?

• GCKatariina: Toivon saavani peliaikaa, jotta voin jatkaa kehittymistä pelaajana. Luontevin paikka on todennäköisesti etuala tällä hetkellä.

Kovin vastus on kauteen osallituvista tiimeistä on ehdotomasti MunQ. He tulevat vastaan vähintään finaalissa, jos sinne asti päästään.

○ Gents8: Toinen ennakkosuosikki on hyvä lähtökohta. Pahimmaksi vastukseksi nostaisin Doven, mikäli he saavat pakkansa kasaan. Mikäli eivät, on MunQ suurin vastus.

• Tengsinge: Näin on, mutta toisaalta erot todennäköisten pudotuspelijoukkueiden välillä ovat liigan historiaan peilaten hyvin pienet. Luultavasti voimasuhteet tulevat siis vaihtelemaan yhtä usein kuin pallosalama laukoo ranking +90 letkautuksen. Mitä taas tulee suurimpaan vastukseen, löytyy meiltä viime kauden puolesta kihelmöivä vastakkainasettelu Doven ja MunQin kanssa. Kokain kanssa meillä ei ole vielä ehtinyt syntymään vastaavaa, mutta miksemme saisi kehiteltyä heidänkin kanssa jännitettä. Ei kuitenkaan tarvinne erikseen tarkentaa mikä on singelle se ykkösvastus.


7. Hyvä joukkue koostuu onnistuneista yksilöistä. Millaiseksi koette oman roolisi joukkueessa? Mitä odotat itseltäsi juuri alkaneella kaudella?

• GCKatariina: Varajohtana hoidan tarvittaessa peliensopimista ja kurinpitoa . Lisäksi haluaisin nähdä itseni tsempparina ja hyvänhengen luojana. Toivon, että jatkan kehittymistä lentokonepelin pelaajana.

○ Gents8: Oma rooli on siinä taka-alana Tengin varjossa. Ei hohdokkain, eikä hauskin rooli, mutta jotenkin se tuntuu omalta. Tällä kaudella tavoitteena kehittyä yksilönä.

• Tengsinge: Olen ollut viimeaikaiseen ympärysvaltalentelyyni liigassa ja sen ulkopuolella varsin tyytyväinen, mutta keskusvalloilla olen kärsinyt liiaksi ailahtelevuudesta ja en ole aina onnistunut peleissä haluamallani tavalla. Odotan itseltäni alballa viime kauteen nähden ainakin parempaa murtomahdollisuuksien lukemista, useampaa alaväistöä ja nopeampaa viimeistelyä paikan auetessa.

Suurin kehityskohtani lienee kuitenkin nopeamassa ottelun sisälle pääsemistä, eli terävyydessä ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien. Viime kaudella valmistauduin otteluihin pelaamalla muutamaa päivää ennen sunnuntaita rutkasti, jättäen matsipäivän lennot vähiin, mutta tuntui ettei se ollut loppupeleissä kovin toimiva tapa. Virheistä oppineena yritän nyt saapua ainakin ratkaisupeleihin paremmin lämmitelleenä ja siten täyttää paikkani muutenkin kuin jälkimmäisellä puolikkaalla.


8. Kausi on nyt käynnissä ja reilu kuukauden päästä pudotuspelit vierähtävät käyntiin. Mitä kristallipallosi sanoo joukkueenne kohtalosta?

• GCKatariina: Kyllä me nyt pudotuspeleissä ainakin olemme.

○ Gents8: Mestaruutta juhlitaan ja torilla tavataan.

• Tengsinge: Mittelemme välierässä kokainin kanssa paremmuudesta ja voitto ratkeaa jännittävien vaiheiden jälkeen ifreetin henkilökohtaiseen taidonnäytteeseen (3 pommia perille) paria minuuttia ennen loppua. Viikkoa myöhemmin kohtaamme pronssipelissä Dovelle nujertuneen MunQin ja olemme ensin 2-0 tappiolla, mutta sitten Kenraali Koiskis joutuu lähtemään ja osallistumme Adjun vastaiseen rintamaan eväämällä tuurauksen. Lopulta voitamme ja saamme ansaitun mitalin kaulaamme.


palaute tänne